Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Turun tuomiokirkon reliikit palautetaan Turkuun

Turun tuomiokirkon reliikit palautetaan Turkuun

Kuva

Museovirasto on päättänyt, että Suomen kansallismuseossa säilytetyt Turun
tuomiokirkon reliikit palautetaan Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän
omistukseen ja vastuulle, säilytettäväksi Turun tuomiokirkkomuseon
kokoelmissa. Myös Pyhän Henrikin katedraaliseurakunnalle deponoitu Pyhän
Henrikin kyynärvarsireliikki pyydetään palauttamaan ja sekin luovutetaan
edelleen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymälle.


Ohessa tiedoksenne Museoviraston kirje seurakuntayhtymälle
kokonaisuudessaan.
Lisätietoja antaa Suomen kansallismuseon ylijohtaja Ritva Wäre, puh. (09)
4050 9547, 050 63 831, ritva.ware@nba.fi
____________________________________________________________________________
___________

9.6.2006

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymälle

Viite: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kirje 23.2.2005; Museoviraston
kirje 11.1.2005 DNRO 2/401/2005
Asia: Turun tuomiokirkon reliikkien palauttaminen Turun tuomiokirkkoon

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä esitti yllämainitussa kirjeessään
Museovirastolle, että kaikki Tuomiokirkon reliikit palautetaan alkuperäiseen
paikkaansa Turun tuomiokirkkoon ja liitetään Turun tuomiokirkkomuseon
kokoelmiin. Kirjeessä torjuttiin Museoviraston esitys (11.1.2005) kokoelmien
hajauttamisesta, mikä perustui kokoelman suureen kansalliseen arvoon.
Kirjeessä tuotiin esiin uutta tietoa kokoelmien joutumisesta aikanaan Suomen
kansallismuseoon.

Kysymyksessä olevan kokoelman omistussuhteita on selvitetty eri yhteyksissä
siitä lähtien kun Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä pyysi kirjeellään
Museovirastolle 29.10.1998, että piispa Henrikin värttinäluun osa
sijoitettaisiin pysyvästi Turun tuomiokirkkoon.

Käsiteltävänä on nyt aiempaa laajempi kokonaisuus. Kysymyksessä ovat
seuraavat Suomen kansallismuseossa säilytetyt esineet, jotka on luetteloitu
Turun tuomiokirkon talletuksena päänumerolla 52090. Seuraavassa pääluettelon
teksti vuodelta 1952 suorana lainauksena:

"52090 Turun tuomiokirkon talletus
1. Pyhän Henrikin pääkallo ja yksi erillinen luunsiru. Pää kallosta puuttuu
alaleuka.
2. Pyhän Birgitan kalotti.
3. pääkallonmuotoiseksi muovailtu pyhäinjäännös, joka sisältää alaleuanluun
P. Henrikin pääkallosta.
4. Piispa Hemmingin arkusta talteenotetut luut.
5. Pyhäinjäännöspussi piispa Hemmingin pyhimysarkusta sekä 12 pientä
pyhäinjäännöstä, kaikki niitä varten tehdyssä matalassa puurasiassa.
6. Kaksi hammasta.
7. Pääkallonluita 8 kpl"

Luettelokorttiin 52090:1 on lisätty myöhemmin käsin teksti: "Epävirallinen
talletus, prof. Rinne aikoinaan tuonut Turusta, v. 1952 tilapäisesti
luetteloitu". Luettelotietoihin ei liity verifikaattteja eivätkä
seurakuntayhtymän kirjeen saapumisen jälkeen Museovirastossa tehdyt
tutkimukset ole tuoneet lisävalaistusta olosuhteisiin joissa aineisto on
liitetty kokoelmiin, tai asiaa koskeviin päätöksiin tai suullisiin
sopimuksiin.

Edellä mainittu talletus-merkintä pääluettelossa on tehty jälkikäteen,
vuonna 1952. Sen taustaa ja sisältöä ei ole aiemmin ollut syytä tutkia,
sillä aineistoa on vuosikymmeniä hoidettu kuin omia kokoelmia. Niitä on
lainattu koti- ja ulkomaisiin näyttelyihin, mistä ne on aina palautettu.
Niiden on tiedetty olleen muinaistieteellisen toimikunnan (Museoviraston)
hallussa eikä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä tai sen edeltäjä ole
esittänyt aineiston omistusoikeuteen tai sijoittamiseen liittyviä
vaatimuksia ennen vuotta 1998.

Seurakuntayhtymän kirjeessä esitetyt tiedot pohjautuvat Turun tuomiokirkon
tutkimus- ja korjausvaltuuskunnan kokouksen pöytäkirjaan. Kokous pidettiin
Helsingissä 12.6.1924. Pöytäkirja valaisee tilannetta, missä sakariston
seinäkomerosta löytyneet luut on päätetty lähettää Helsinkiin
"anatoomillis-tieteellistä" tutkimusta varten. Samalla on päätetty lähettää
"Turun linnan kirkossa Hemmingin reconditoriossa olevat jäännökset". Tämä
pöytäkirja ei ole ollut aiemmin asian käsittelyyn osallistuneiden
virkamiesten tiedossa, vaikka sitä säilytetäänkin Museoviraston
rakennushistorian osaston arkistossa.

Tähän mennessä ei ole löytynyt dokumentteja, joista selviäisi se miksi
aineistoa ei tutkimuksen jälkeen palautettu Turkuun ja miksi ne
vuosikymmeniä myöhemmin merkittiin Suomen kansallismuseon pääluetteloon
talletuksina ja "prof. Rinteen epävirallisina talletuksina". On mahdollista
että asia selviää myöhemmin. Todennäköisesti kysymys on ajan käytännöstä,
jossa kansallisiksi aarteiksi luokitellut esineet on yhteisellä
sopimuksella, mutta ilman sen kirjallista vahvistamista, päätetty jättää
Suomen kansallismuseon säilytettäviksi.

Edellä mainittuun viitaten Museovirasto on päättänyt palauttaa pyynnöstä
kaikki Suomen kansallismuseon päänumerolle 52090 luetteloidut esineet Turun
ja Kaarinan seurakuntayhtymän omistukseen ja vastuulle, säilytettäväksi
Turun tuomiokirkkomuseon kokoelmissa.

Palauttamista koskevia toimenpiteitä hoitaa intendentti Seija Sarkki-Isomaa
Suomen kansallismuseossa, puh (09) 4050 9558.

Pyhän Henrikin kyynärvarsireliikki oli deponoituna Pyhän Henrikin
katedraaliseurakunnalle 1999-2004. Museovirasto on kirjeellään 25.1.2005
ilmoittanut katedraaliseurakunnalle deponoinnin jatkamisesta toistaiseksi,
kunnes Museovirasto toisin ilmoittaa. Yllä olevan päätöksen mukaisesti
Museovirasto tulee pyytämään, että katedraaliseurakunta palauttaa reliikin
Museovirastoon, luovutettavaksi edelleen Turun ja Kaarinan
seurakuntayhtymälle.

Suomen kansallismuseon ylijohtaja Ritva Wäre
Hallintojohtaja Heikki Halttunen
TIEDOKSI
Opetusministeriö
Pyhän Henrikin katedraaliseurakunta

*****
Katso lisätietoja Pyhästä Henrikistä:
Pyhän Henrikin muistonäyttely (Verkkonäyttely, Emil Cedercreutzin museo ja kulttuurikeskus, Harjavalta)


Kuva

"Punaiseen silkkiin kääritty leukaluu, jota on säilytetty Turun tuomiokirkossa ja joka on tulkittu Pyhän Henrikin tai Pyhän Eerikin pyhäinjäännökseksi. Silkkiin ommellussa kuvassa polvistuneen pyhimyksen pää on lyöty irti miekalla."
Kuva ja teksti Harjavallan museon näyttelystä

****
Piispa Henrikin legendasta Tuomas Heikkilä Turun Sanomissa:
"Historiantutkija kyseenalaistaa piispa Henrikin olemassaolon"
(TS 22.4. 2005)

"Talonpoika Lalli surmasi piispa Henrikin Köyliössä todennäköisesti vuonna 1156. Lause on osa Suomen vanhinta, virallista historiaa ja totena sitä pitää myös Suomen evankelisluterilainen kirkko.
Tämä historian tulkinta on kuitenkin saanut epäilijän Helsingin yliopiston yleisen historian dosentista Tuomas Heikkilästä. Hänen valmistumassa olevan tutkimuksensa mukaan piispa Henrik ei todennäköisesti koskaan elänyt eikä Lalli häntä surmannut. Ei ainakaan sen nimisinä eikä sellaisina niin kuin heidät on kuvattu virallisessa historiankirjoituksessa.

- Piispa Henrikistä ei ole olemassa mitään aikalaislähteitä, jotka todistaisivat sellaisen ihmisen eläneen, Heikkilä perustelee väitteensä. Heikkilän kirja aiheesta ilmestyy ensi syksynä.

Varhaisimmat piispa Henrikiä käsittelevät kirjoitukset ovat peräisin 1270-80-luvuilta eli vasta yli sata vuotta tapahtuman jälkeen. Silloin suomalainen papisto kirjoitti latinaksi Henrikin pyhimyselämäkerran Turussa tai Nousiaisissa. Se on vanhin Suomessa kirjoitettu kirjallinen teos. Legendasta on yhä olemassa viitisenkymmentä, keskiajalla käsin kirjoitettua kopiota, joita Heikkilä on tutkinut Suomessa, Ruotsissa ja Keski-Euroopassa.

- Tapahtumiin liittyvät yksityiskohdat, kuten nimi, vuosi ja Lallin osuus, on siis kirjoitettu huomattavasti tapahtunutta myöhemmin. Muistot tapahtumasta ovat tuossa vaiheessa pakosti epämääräisiä eivätkä siis todennäköisesti pidä paikkaansa. Myöskään ristiretkeä ei järjestetty sellaisena kuin se on kuvattu, Heikkilä kertoo." (Turun Sanomat 22.4. 2005)
Loput haastattelusta:
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts= ... 0:0:0:0:0:
Muuta aiheeseen liittyvää: Olli Hallamaa, Systemaattisen teologian
laitoksen tutkija: Mitä väliä Henrikillä?

Heikkilä, Tuomas: Pyhän Henrikin legenda
Julkaisusarja: SKS:n toimituksia (SKST) 1039, (2005).
ISBN 951-746-738-9

Wikipedia: Piispa Henrik

Palaa sivulle “Uutisia historiasta: arkisto”