Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit

ANTE AIKIO kirjoittaa SUOMEN SAAMELAISPERÄISISTÄ
PAIKANNIMISTÄ virittäjä 1/2003

"Ilomantsinjärven nimelle ei ole esitetty tyydyttävää selitystä."

"Saamesta näyttääkin löytyvän lainaori-
ginaali, jonka pohjalta sanan outo äänneasu
selittyy. Lainalähteeksi sopii kantasaamen
*8el5em•7nvc8e ’ylimmäinen’ (> pohjoissaamen
alimuvs: alimuvzvza-). Kantasaamen *8e olisi
korvattu suomessa i:llä kuten muissakin
lainoissa "

"Semanttisesti ’ylimmäinen’ sopii hyvin
Ilomantsinjärven nimeksi. Järvi on ylim-
mäinen vesistössään; siihen laskevat joet
saavat alkunsa soista, eikä niiden varrella
ole järviä. Paralleeleiksi sopivat suomen lu-
kuisat Ylemmäinen-, Ylimmäinen-nimiset
järvet."

Oletukselle Ilomantsinjärven saamelai-
sesta alkuperästä voidaan osoittaa maantie-
teellisesti läheinen rinnakkaistapaus. Ilo-
mantsista noin kolme peninkulmaa koilli-
seen, lähellä Venäjän rajaa, on Ilajanjärvi-
niminen järvi. Järveen laskee luoteesta Ila-
janjoki, joka saa alkunsa Ilajansuosta. Täs-
säkin on kyseessä vesistönsä ylimmäinen
järvi, ja näin ollen Ila- on luontevasti tul-
kittavissa heijastumaksi kantasaamen var-
talosta *ele- ’ylä-'."

Seuraavaksi tarkastellaan miten Aikion esitys "ila" eli "ylä, ylimmäinen" käyttäytyy Ruotsin järvien nimissä. Mielenkiintoista katsoa ovatko Ruotsin Ila-järvet ylimmäisiä vesistössään.

Ruotsista löytyy kahdeksan Ilasjö-nimistä järveä.

Namn Län Kommun Namntyp
1 Ilasjö = on ylin järvi. Ilasjön-järvestä laskee puro Kösen-järveen
Kronobergs län Ljungby


2 Ilasjöbäcken = puro joka laskeen Ilasjön-järvestä, katso no 8 Västerbottens län Robertsfors

3 Ilasjön = ylin järvi. Laskee Söingen-järveen Jönköpings län Gislaved
4 Ilasjön = ylimmäinen järvi, joka laskee Kallasjön-järveen Jönköpings län Gislaved
5 Ilasjön= ylimmäinen järvi, joka laskee kahta puroa pitkin Lagan-jokeen Kronobergs län Ljungby
6 Ilasjön= pieni järvi jonka erottaa merestä kapea kannas. "Ylimmäinen" eli merta ylempänä. Skåne län Båstad
7 Ilasjön = ylimmäinen järvi, joka laskee puroa pitkin Almaån-jokeen. Skåne län Hässleholm
8 Ilasjön = ylimmäinen järvi, joka laskee Ilasjöbäcken-puroa pitkin V. Dalkarlsån nimiseen jokeen. Västerbottens län Robertsfors

Jokainen Ruotsin Ila-järvistä on "ylimmäinen", joten Aikion esitys täsmää 100 %:sti myös Ruotsiin.

Yllätys on, että Ruotsin Ila-järvet ovat Etelä-Ruotsissa eikä Keski- Pohjois-Ruotsissa kuten odottaisi saamenkielisen "ila = ylimmäinen" perusteella. Itse en tiedä selitystä tuolle.

Ruotsalainen sanaselitys sanalle "ila" on hammasten vihlonta ja kiirehtiminen ja kumpikin sopii hiuonosti järvien nimien selityksiksi.

Vetehinen kirjoitti:

"Kantasaamen *e olisi
korvattu suomessa i:llä kuten muissakin
lainoissa "

"Tässäkin on kyseessä vesistönsä ylimmäinen
järvi, ja näin ollen Ila- on luontevasti tul-
kittavissa heijastumaksi kantasaamen var-
talosta *ele- ’ylä-'."

Aikion mukaan 'ila' on heijastuma kantasaamen sanasta *ele 'ylä'.

Keksin että entä jos kantasaamen sana '*ele' onkin muuntunut muotoon 'ile'. Aikiohan mainitsee kirjoituksessaan, että '*e' osa sanan alussa on suomessa muuntunut 'i':ksi muissakin lainoissa, mutta jospa toinen 'e' ei olekaan muuttunut. Entä jos löytyis ylimmäisenä vesistössään olevia järviä, joiden nimessä olisi kantasaamesta muoto 'Ile-".


Päätin etsiä Ruotsin kartoista 'Ile'-alkuisia vesiä ja niitä löytyi muutamia samoilta alueilta, joissa on myös Ila-järviä.

On tarkistettava kartoista ovatko Ile-järvet (yksi suo mukana) ylimmäisiä vesistössään. Lasken järven ylimmäiseksi, kun sen yläjuoksulla ei ole yhtään järveä.


3 Ilekärrsmossen= Suoalue, josta lähtee puro, joka laskee Porsån-jokeen. Ainakin kartan perusteella Ilekärrsmossen on 'ylimmäinen' suo. Västra Götalands län Stenungsund

7 Ilesjö= on ylimmäinen järvi, joka laskee Trollabäckeniä myöten Vitasjön-järveen. Kronobergs län Markaryd

8 Ilesjön = ylimmäinen järvi, joka laskee Bjälkesjön järveen Kronobergs län Växjö

9 Iletjärnen = ylimmäinen järvi, joka laskee Bottensjön järveen Västra Götalands län Bengtsfors

10 Iletjärnen = ylimmäinen järvi, joka laskee Holmevatnet-nimiseen veteen. Västra Götalands län Munkedal


Lopputuloksena voisi sanoa, että Ruotsista löytyy useita sellaisia järviä, jotka sopivat täysin Aikion esittämään kantasaamen sanaselitykseen, jolla hän selittää Ilomantsin nimen.

On huomattava että sellaisia järviä, joiden nimessä esiintyy 'Ila' ja 'Ile' nimen alussa, ei ole ollenkaan alimmaisena tai keskellä vesistöä. Jokainen 'ila' ja 'ile' järvi on ylimmäinen. Jos kyse olisi Suomesta, olisi tulkinta varma. Mutta kyse on Etelä-Ruotsista, joten voi olla paljon vaikeampi hyväksyä sitä, että kantasaamen sanan suomenkielinen laina olisi useitten järvien nimenä.

Otan vielä esille yhden poikkeavan hypoteesin. Entä jos '*ele', 'ila' ja 'ile' ovatkin sen tuntemattoman substraattikielen sanoja, joiden merkitys on sama - ylimmäinen?

Vetehinen kirjoitti:ANTE AIKIO kirjoittaa SUOMEN SAAMELAISPERÄISISTÄ
PAIKANNIMISTÄ virittäjä 1/2003

"Ilomantsinjärven nimelle ei ole esitetty tyydyttävää selitystä."

"Saamesta näyttääkin löytyvän lainaori-
ginaali, jonka pohjalta sanan outo äänneasu
selittyy. Lainalähteeksi sopii kantasaamen
*8el5em•7nvc8e ’ylimmäinen’ (> pohjoissaamen
alimuvs: alimuvzvza-). Kantasaamen *8e olisi
korvattu suomessa i:llä kuten muissakin
lainoissa "

"Semanttisesti ’ylimmäinen’ sopii hyvin
Ilomantsinjärven nimeksi. Järvi on ylim-
mäinen vesistössään; siihen laskevat joet
saavat alkunsa soista, eikä niiden varrella
ole järviä. Paralleeleiksi sopivat suomen lu-
kuisat Ylemmäinen-, Ylimmäinen-nimiset
järvet."

Oletukselle Ilomantsinjärven saamelai-
sesta alkuperästä voidaan osoittaa maantie-
teellisesti läheinen rinnakkaistapaus. Ilo-
mantsista noin kolme peninkulmaa koilli-
seen, lähellä Venäjän rajaa, on Ilajanjärvi-
niminen järvi. Järveen laskee luoteesta Ila-
janjoki, joka saa alkunsa Ilajansuosta. Täs-
säkin on kyseessä vesistönsä ylimmäinen
järvi, ja näin ollen Ila- on luontevasti tul-
kittavissa heijastumaksi kantasaamen var-
talosta *ele- ’ylä-'."

Seuraavaksi tarkastellaan miten Aikion esitys "ila" eli "ylä, ylimmäinen" käyttäytyy Ruotsin järvien nimissä. Mielenkiintoista katsoa ovatko Ruotsin Ila-järvet ylimmäisiä vesistössään.

Ruotsista löytyy kahdeksan Ilasjö-nimistä järveä...

Jokainen Ruotsin Ila-järvistä on "ylimmäinen", joten Aikion esitys täsmää 100 %:sti myös Ruotsiin.

Tuo Aikion hypoteesi kuulostaa näin miltei-maallikon korvaan uskottavalta ja niin myös sinun havaintosi Ruotsin vesistöistä, miköli todellakin näin on. Jos Aikion havainto hyväksytään yleisesti, lienee selvää että myös sinun havaintosi hyväksytään.

Tuli mieleen sana "ilima" eli kirjakielessä "ilma". Voisiko olla niin, että tuo Aikion havainto "ila" ~"ylä" pätee myös tässä: maan päällä oleva on "yli maan" ~ "ili maan" ja siitä "ilima"?

Myös USA:n Wisconsinissa on järvi nimeltään Ila Lake:

http://www.dnr.state.wi.us/org/water/fh ... akes_i.htm

ja Kazakstanissa on joki nimeltään Ili:

http://en.wikipedia.org/wiki/Ili_river

Minkälaisia johtopäätöksiä vedätte näistä? Ovatko saamelaiset tai muut suomalaisugrilaiset hallinneet alueita Kazakstanista Wisconsiniin?

On aika mielenkiintoista, että jos vihjaa skandinaaviseen tai muuhun germaaniseen vaikutukseen Suomessa, niin vaaditaan heti 100%:n aukottomia todisteita, mutta jos vihjaa suomalaisugrilaisten loistavaan menneisyyteen täällä ja muualla maailmassa, niin todisteeksi riittää pelkkä oljenkorsiin takertuminen.

tuisku kirjoitti:Tuo Aikion hypoteesi kuulostaa näin miltei-maallikon korvaan uskottavalta ja niin myös sinun havaintosi Ruotsin vesistöistä, miköli todellakin näin on. Jos Aikion havainto hyväksytään yleisesti, lienee selvää että myös sinun havaintosi hyväksytään.

Tuli mieleen sana "ilima" eli kirjakielessä "ilma". Voisiko olla niin, että tuo Aikion havainto "ila" ~"ylä" pätee myös tässä: maan päällä oleva on "yli maan" ~ "ili maan" ja siitä "ilima"?

Että jokainen noista järvistä on ylimmäinen on kyllä aika vakuuttavaa. Erikoista sitten se, että ne järvet ovat Ruotsissa melko etelässä. Odotin että niitä löytyisi paljon pohjoisempaa, missä saamea on puhuttu pidenpään.

'Ilma' on mielenkiintoinen löydös. Saattaa hyvin pitää paikkansa, että 'ili-ma' kuvaa maan yläpuolella olevaa ja selitys vaikuttaa hyvin loogiselta.

Sana 'ilmainen/ilimainen' merkitsee maksutonta, mutta sanalla on myös merkitys 'olla ilman kaltainen, sisältää ilmaa'. Verrokki on mm 'puna' ja 'punainen'. Ehkä merkitys maksuton syntynyt siten, että jotain on ikään kuin pudonnut taivaasta (ilmasta) ilman ponnistuksia ja maksua.

ekyto kirjoitti:Myös USA:n Wisconsinissa on järvi nimeltään Ila Lake:

http://www.dnr.state.wi.us/org/water/fh ... akes_i.htm

ja Kazakstanissa on joki nimeltään Ili:

http://en.wikipedia.org/wiki/Ili_river

Minkälaisia johtopäätöksiä vedätte näistä? Ovatko saamelaiset tai muut suomalaisugrilaiset hallinneet alueita Kazakstanista Wisconsiniin?

On aika mielenkiintoista, että jos vihjaa skandinaaviseen tai muuhun germaaniseen vaikutukseen Suomessa, niin vaaditaan heti 100%:n aukottomia todisteita, mutta jos vihjaa suomalaisugrilaisten loistavaan menneisyyteen täällä ja muualla maailmassa, niin todisteeksi riittää pelkkä oljenkorsiin takertuminen.

No arvasinkin, että joku hermostuu, kun Aikion havaintoa aletaan käyttämään Suomen (länsi)rajan ulkopuolella. Ei ketju mielestäni nyt viittaa ollenkaan "suomalaisugrilaisten loistavaan menneisyyteen" vaan on pelkästään järkevä havainto mahdollisista SU-peräisistä paikannimistä. Jos siitä nyt sitten seuraisi esim se, että alettaisiin laajemmalti objektiivisesti tutkimaan paikannimiä Suomen lähialueilla ja jos tämä objektiivinen tutkimus taas johtaisi jopa siihen, että havaittaisiin SU-asutusta olleen muinoin esim etelä-Ruotsissa, niin mitä vikaa siinä olisi?

Olen ymmärtänyt, että mielestäsi vanhojen käsitysten tuulettaminen on suotuisaa. Miksi ei tässä tapauksessa?

Vetehisen kokoamat kymmenet maantieteellisesti järkevät SU-peräiset paikannimet ("ila", "eno", "ruska") ilman järkevää germaanista etymologiaa eivät liene "oljenkorsiin takertumista". Ihmetyttää vaan tämä hiljaisuuden konsensus vastineissa, koska tuohan vaikuttaa hyvinkin mielenkiintoiselta aiheelta. Ymmärrän kyllä, että kun mennään etelä-Ruotsiin ja aletaan puhua SU-kansoista, niin ollaan Wiik vs. anti-Wiik koulukuntataiston polttopisteessä ja tulee olla kieli keskellä suuta...

Toisaalta, tulisiko uskontojen koskaan rajoittaa tieteentekemistä? Niitähän koulukunnat ovat.

tuisku kirjoitti:Ei ketju mielestäni nyt viittaa ollenkaan "suomalaisugrilaisten loistavaan menneisyyteen" vaan on pelkästään järkevä havainto mahdollisista SU-peräisistä paikannimistä. Jos siitä nyt sitten seuraisi esim se, että alettaisiin laajemmalti objektiivisesti tutkimaan paikannimiä Suomen lähialueilla ja jos tämä objektiivinen tutkimus taas johtaisi jopa siihen, että havaittaisiin SU-asutusta olleen muinoin esim etelä-Ruotsissa, niin mitä vikaa siinä olisi?

Olisi todella hyvä, jos paikannimiä selvitettäisiin edes alustavasti asiantuntevammin kuin mihin itse pystyn. Taisi olla Jaakko Häkkinen, joka mainitsi ettei ims-paikannimiä ole Ruotsista löytynyt, mutta mainitsi myös ettei ole etsittykään.

Itse kun en ole asiantuntija niin yritän perustaa minua parempien tekemään työhön. Siksi otan Venäjän, Baltian ja Suomen paikannimistöä ja etsin niille paralleeleja Ruotsista. Asiaa tietysti vaikeutta paljon se, että homma on tehtävä kartalla. Siksi olikin erinomainen onnenpotku, että saamen 'ele' merkitsee ylimmäistä järveä, jonka merkityksen voi kartalla helposti todentaa.

Ila ja Ile järvet ovat aika etelässä ja jos löydökseni saavat tiedemiesten hyväksynnän, merkitsee se käsittääkseni muutoksia myös germaanisten kielten historiaan. Germaaninhan sanotaan syntyneen Etelä-Ruotsissa sillä perusteella, ettei sieltä ole löytynyt muun kielisiä paikannimiä. Nyt siis on tarjolla ims-nimiä, jotka voivat siis siirtää germaanin syntykodin luultavasti pois Skandinavian niemimaalta.

Ila ja Ile nimisten järvien lisäksi katsoin hiukan lisää ja näitä muita nimityyppejä löytyy myös pohjoisemmasta Ruotsista.

Ila gyl/Kronobergs län/Älmhult/YLIN lampi
Ilabacken/Kronobergs län/Älmhult/YLIN mäki?
Ilabäcken/Gävleborgs län/Ovanåker/puro joka laskee Illatj. järvestä
Ilabäcken/Jönköpings län/Gislaved/puro joka laskee Illeråssjön järveen
Ilandasjön/Värmlands län/Karlstad/YLIN järvi
Ilaregylet/Blekinge län/Olofström/YLIN lampi
Ilaresjön/Kronobergs län/Ljungby/YLIN lampi
Ilarsjöarna/Örebro län/Laxå/Kaksi pientä YLIMMÄISTÄ
Iletjärnen/Västra Götalands län/Bengtsfors/YLIN järvi
Iletjärnen/Västra Götalands län/Munkedal/YLIN järvi
Ilingetjärnet/Västra Götalands län/Färgelanda/YLIN järvi
Iljansjön/Örebro län/Örebro/YLIN järvi. Vertaa tätä Latvian 'Ilja' nimeen
Iljarstjärnen/Västernorrlands län/Örnsköldsvik/YLIN järvi
Iljastjärnen/Västernorrlands län/Sollefteå/YLIN järvi
Iljastjärnen/Västernorrlands län/Örnsköldsvik/YLIN järvi
Illaregölen/Kronobergs län/Tingsryd/YLIN lampi
Illatjärnen/Gävleborgs län/Ovanåker/EI OLE YLIN. Yläjuoksulla on kaksi pientä lampea
Illern/Jönköpings län/Tranås/YLIN järvi. Tämä Illern muuten laskee Sommen-järveen (mustajärvi), josta kirjoitin jo aikaisemmin. viewtopic.php?t=1561&postdays=0&postorder=asc&start=15

Illern/Kalmar län/Hultsfred/EI OLE YLIN järvi. Ylempänä on pienempiä lampia ja järvi.
Illersjöarna/Örebro län/Askersund/YLIN järvi
Illersjön/Örebro län/Askersund/YLIN järvi
Illersjön/Östergötlands län/Motala/YLIN järvi
Illerträsket/Norrbottens län/Överkalix/YLIN järvi
Illflotjärnen/Västernorrlands län/Sollefteå/YLIN järvi
Illoratjärnen/Västra Götalands län/Borås/YLIN pikku lampi
Illtjärnen/Jämtlands län/Berg/YLIN järvi
Illtjärnen/Västerbottens län/Skellefteå/YLIN järvi
Illtjärnen/Västmanlands län/Norberg/YLIN järvi
Illväderstjärnen/Västerbottens län/Vindeln/YLIN järvi
Illväderstjärnen/Västernorrlands län/Sollefteå/YLIN järvi
Illåstjärnen/Dalarnas län/Malung/YLIN lampi
Illåstjärnen/Jämtlands län/Östersund/Toiseksi YLIN järvi
Ilnen/Dalarnas län/Vansbro/Toiseksi YLIN järvi
Ilntjärnen/Dalarnas län/Vansbro/Ilnen järveä ylempi ylin järvi
Ilsjön/Västra Götalands län/Lilla Edet/YLIN järvi
Iltjärnen/Västerbottens län/Umeå/YLIN järvi
Iltjärnen/Västerbottens län/Umeå/YLIN järvi
Ilvedatjärnen/Västerbottens län/Vindeln/YLIN järvi
Ilvertjärnen/Västra Götalands län/Mark/YLIN järvi
Ilvåstjärnen/Jämtlands län/Bräcke/YLIN järvi
Ilängasjö/Kronobergs län/Ljungby/YLIN järvi


Listasta näkyy, että 'ylimmäiset' ovat eri muodoissa ja vain Illatjärnen, Illern/Kalmar län/Hultsfred (aika iso järvi), Illåstjärnen ja Ilnen, jotka eivät ole ylimpiä. Illern on ehkä isoin kaikista 'ylimmäisistä' (Ilnen on myös iso), joten sen voi ajatella olevan ylimmäinen JÄRVI, jonka yläpuolella sijaitsee lampia. Illattjärnen kohdalla selitys saattaa olla se, että ne pari pikkuista lampea jotka ovat sen yläpuolella, ovat voineet syntyä nimen annon jälkeen esimerkiksi patoamisen seurauksena.


Noista Iller-sjö tyyppisisistä nimistä heittäisin, että ne ovat mahdollisesti alunperin sisältäneet Ilejärv, jossa 'ej' on korvautunut yhdellä l-kirjaimella ja loppu v-kirjain on tippunut pois. Ilejärv->Iljerv->Iller. Miltä mahtaa vaikuttaa kielitieteen kannalta?

On siis lukuisia il, ila, ile nimisiä järviä ja lampia, jotka täyttävät merkityksen 'ylimmäinen'. Käsiteltyjen lisäksi on lukuisia 'ylimmäinen' puroja, soita ja mäkiä, joiden ylimmäisyyden tarkistaminen kartalta on vaikeaa, joten en niitä edes listannut.

-

Todennäköisesti löytäisit Il-alkuisia järviä kutakuinkin jokaisesta maasta, missä järviä on. Esimerkiksi Ranskasta löytyy Ilay niminen järvi:

http://www.springerlink.com/content/r67q621m16455322/

Vetehinen kirjoitti:
Noista Iller-sjö tyyppisisistä nimistä heittäisin, että ne ovat mahdollisesti alunperin sisältäneet Ilejärv, jossa 'ej' on korvautunut yhdellä l-kirjaimella ja loppu v-kirjain on tippunut pois. Ilejärv->Iljerv->Iller. Miltä mahtaa vaikuttaa kielitieteen kannalta?

Iller or ruotsia ja tarkoittaa hilleriä:

http://www.sanakirja.org/search.php?id=66735&l2=17

Iller on myös joki Baijerissa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Iller

Vetehinen kirjoitti:Lopputuloksena voisi sanoa, että Ruotsista löytyy useita sellaisia järviä, jotka sopivat täysin Aikion esittämään kantasaamen sanaselitykseen, jolla hän selittää Ilomantsin nimen.

On huomattava että sellaisia järviä, joiden nimessä esiintyy 'Ila' ja 'Ile' nimen alussa, ei ole ollenkaan alimmaisena tai keskellä vesistöä. Jokainen 'ila' ja 'ile' järvi on ylimmäinen. Jos kyse olisi Suomesta, olisi tulkinta varma. Mutta kyse on Etelä-Ruotsista, joten voi olla paljon vaikeampi hyväksyä sitä, että kantasaamen sanan suomenkielinen laina olisi useitten järvien nimenä.

Otan vielä esille yhden poikkeavan hypoteesin. Entä jos '*ele', 'ila' ja 'ile' ovatkin sen tuntemattoman substraattikielen sanoja, joiden merkitys on sama - ylimmäinen?

Hyvin toimittu! Kommentoin pikaisesti.

Luotettavimmin voi tarkastella juuri tämäntyyppisiä nimiä, joiden merkitys on kartalta tarkistettavissa. Ila-nimien mahdollinen saamelaisperäisyys kaipaa kuitenkin myös lisää vahvistuksia, ja tällöin ensimmäisenä tulee mieleen Kuukas/Kukas-alkuiset järvennimet: alkuosa merkitsee saamessa pitkää, ja Suomessa tämännimiset järvet ovat pitkulaisia. Jos saamelaisia on asunut alueella, pitäisi siis löytyä muitakin selvästi saamelaisia nimielementtejä.

Lisäksi olisi edelleen selvitettävä, millaisia selityksiä nimille löytyy ruotsalais/germaanislähtöisesti, ja pohdittava mikä selitys on uskottavin. Usein yksittäiselle nimelle voidaan esittää moniakin selityksiä, ja alueen kokonaisnimimassa on tällöin tärkeä.

Ja jos sana muistuttaa Suomen "ylimmäisiä", vielä jää auki kielen mahdollinen identiteetti: i-alku voisi selittyä jostakin muustakin uralilaisesta kielihaarasta/kielentasosta kuin kantasaamesta, riippuen esim. siitä, oliko alueen germaanissa tuohon aikaan *ü vai ei.

Mutta alustavasti ila-elementti ylimmäisen järven nimessä vaikuttaa kyllä sangen uralilaiselta, ellei muita, parempia perusteluja esitetä. Korostan, että itse en tiedä Ruotsin paikannimistä juuri mitään, joten en osaa ottaa selvää kantaa tässä vaiheessa.

ekyto kirjoitti: Iller on myös joki Baijerissa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Iller

Ill on Reinin sivujoki:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ill

Mistähän muuten suomen sana ilves on peräisin? Ehkäpä sen alkuperäinen tarkoitus oli ylin vesi (il-ves -> ylä-vesi)?

Jaakko Häkkinen kirjoitti:

Vetehinen kirjoitti:Lopputuloksena voisi sanoa, että Ruotsista löytyy useita sellaisia järviä, jotka sopivat täysin Aikion esittämään kantasaamen sanaselitykseen, jolla hän selittää Ilomantsin nimen.

On huomattava että sellaisia järviä, joiden nimessä esiintyy 'Ila' ja 'Ile' nimen alussa, ei ole ollenkaan alimmaisena tai keskellä vesistöä. Jokainen 'ila' ja 'ile' järvi on ylimmäinen. Jos kyse olisi Suomesta, olisi tulkinta varma. Mutta kyse on Etelä-Ruotsista, joten voi olla paljon vaikeampi hyväksyä sitä, että kantasaamen sanan suomenkielinen laina olisi useitten järvien nimenä.

Otan vielä esille yhden poikkeavan hypoteesin. Entä jos '*ele', 'ila' ja 'ile' ovatkin sen tuntemattoman substraattikielen sanoja, joiden merkitys on sama - ylimmäinen?

Hyvin toimittu! Kommentoin pikaisesti.

Luotettavimmin voi tarkastella juuri tämäntyyppisiä nimiä, joiden merkitys on kartalta tarkistettavissa. Ila-nimien mahdollinen saamelaisperäisyys kaipaa kuitenkin myös lisää vahvistuksia, ja tällöin ensimmäisenä tulee mieleen Kuukas/Kukas-alkuiset järvennimet: alkuosa merkitsee saamessa pitkää, ja Suomessa tämännimiset järvet ovat pitkulaisia. Jos saamelaisia on asunut alueella, pitäisi siis löytyä muitakin selvästi saamelaisia nimielementtejä.

Lisäksi olisi edelleen selvitettävä, millaisia selityksiä nimille löytyy ruotsalais/germaanislähtöisesti, ja pohdittava mikä selitys on uskottavin. Usein yksittäiselle nimelle voidaan esittää moniakin selityksiä, ja alueen kokonaisnimimassa on tällöin tärkeä.

Ja jos sana muistuttaa Suomen "ylimmäisiä", vielä jää auki kielen mahdollinen identiteetti: i-alku voisi selittyä jostakin muustakin uralilaisesta kielihaarasta/kielentasosta kuin kantasaamesta, riippuen esim. siitä, oliko alueen germaanissa tuohon aikaan *ü vai ei.

Mutta alustavasti ila-elementti ylimmäisen järven nimessä vaikuttaa kyllä sangen uralilaiselta, ellei muita, parempia perusteluja esitetä. Korostan, että itse en tiedä Ruotsin paikannimistä juuri mitään, joten en osaa ottaa selvää kantaa tässä vaiheessa.

Itsekin epäilen, etteivät 'ylin' nimet Ruotsissa ole saamelaisia nimiä. Havaitsin että liivissä on samaa merkitsevä 'ilim' sana. Tästä kirjoittavat Laimute Balode ja Ojars Bušs artikkelissaan "On Latvian Toponyms of Finno-Ugrian Origin" seuraavasti:

place names with Ilin (viittaa latvialaisiin paikannimiin) could better be compared with Livonian il’ìm ‘the highest’ . Also, the possibility of an anthroponymic origin cannot be excluded. Such an explanation based on *Ilinš < Ilja has been given, for instance, for the Estonian homestead
name Ilise (PALL 1969: 35)". Tuollainen 'ilja' nimi muuten löytyy Ruotsistakin 'ylimmäisenä'.

Aikaisemmin esitettyjen lisäksi tässä lisää muutama 'ele' muodossa esiintyvää 'ylimmäistä'. 'Eli' järvet sijaitseva pääosin pohjoisempana kuin 'ila' ja 'ile', mutta 'Elen' yhtä etelässä kuin monet 'ila' ja 'ile' järvet ja lammet.

Elingetjärnen/Västra Götalands län/Mellerud/YLIN
Elingetjärnet/Västra Götalands län/Färgelanda/YLIN
Elitjärnen/Gävleborgs län/Ljusdal/YLIN
Elitjärnen/Jämtlands län/Krokom/YLIN
Elitjärnet/Västra Götalands län/Dals-Ed/YLIN

Elen/Kronobergs län/Alvesta/YLIN


SEO ei mainitse mitään sanoista 'eli' ja 'ele'.

Saamelaisilla sanoilla 'kauka' ja 'kukas' ei löydy mitään mainitsemisen arvoista. Sana 'kauka' lienee muuttunut sanaksi 'kök' jolla nimellä ei löydy järviä, mutta toki niemiä ja saaria.

Olisi mukavaa löytää länsi-suomalaisia vesistöihin liittyvää sanastoa. Mahdollisesti baltian ims-kielten vestöihin liittyvästä sanastostosta olisi apua myös.

Helou!

Mitenkäs tähän nimiteoriaan sopisi venäläinen Ilmajärvi (Ilmen-järvi)? Vai sopiiko mitenkään.

Kari

PS Venäläisten paikannimien löytämiseen ainakin alkajaisiksi on seuraava kotisivu mainio: http://www.fallingrain.com/world/RS/

Vetehinen kirjoitti: Saamelaisilla sanoilla 'kauka' ja 'kukas' ei löydy mitään mainitsemisen arvoista. Sana 'kauka' lienee muuttunut sanaksi 'kök' jolla nimellä ei löydy järviä, mutta toki niemiä ja saaria.

Kök tarkoittaa ruotsissa keittiötä. Tarkoittaako kauka myös keittiötä? Ilmeisesti joku vesilläliikkuja on keitellyt ruokaa noilla niemillä ja saarilla, ja ne on nimetty vähän samaan tapaan kuin eräs suomalainen Paskosaari, joka kuulemma sai nimensä siitä kun joku kävi siellä tarpeillaan. Näyttää olevan kuten Juice Leskinen lauloi: "Kun usko on vahva, niin vähäkin työ riittää maailman luomiseen". Vetehinen on laskenut laulellen Ruotsin vesiä ja luonut niiden nimien alkuperän uudelleen.