Re: Historia kielipoliittisena lyömäaseena
Lähetetty: 21.10.11 12:25
Eli Lönnrot ja Keckman olisivat voineet keskustella noista asioisat suomeksikin, jos olisivat halunneet. Uskotko todella, että he eivät olisi halunneet?Vetehinen kirjoitti:Sanojen puuttumisella on usein ja yleisesti perusteltu, miksi suomi ei olisi voinut olla hallinnon kieli, mutta ruotsi on ollut hallinnon kieli ja lainannut sanastoa muista kielistä silloin kun ruotsista tuli hallinnon kieli. Ennen ruotsia hallinnon kieli oli latina ja saksa. 1600-luvulla Ruotsia hallittiin osin saksaksi.Klaus Lindgren kirjoitti:varsin pian he huomasivat, etteivät kyenneet käsittelemään suomeksi seuran talousasioita. Sanastoa ei ollut, joten piti kirjoittaa ruotsiksi.
Sanastoa tosiaan luotiin suurella innolla, mm. Schildtin ja Lönnrotin luomaa sanastoa me käytämme joka päivä. Sanaston puuttumiseen vedottiinkin aina silloin tällöin 1800-luvulla, ja siihen fennomaanit vastasivat luomalla sitä sanastoa. 1800-luvun lopulla asia olikin jo menettänyt ajankohtaisuutensa, uusia sanoja ei enää häiritsevässä määrin puuttunut. Vuonna 1809 sitä sanastoa ei kuitenkaan ollut. Itse asiassa kukaan, toistan, ei kukaan, ehdottanut suomea maan hallintokieleksi vielä tuolloin. Ensimmäiset ehdotukset tulivat vuoden 1820 kieppeillä, mutta nekin jäivät yksittäisiksi puheenvuoroiksi. Edes vähän laajempaa mielenkiintoa nousi 1830-luvulla joissain ylioppilaspiireissä ja vuoden vuoden 1844 kieppeillä Snellman ja pari muuta sitten saivat aikaan laajempaa kiinnostusta. Näin ollen niihin aikoihin, kun Suomi liitettiin Venäjän valtakuntaan, suomen tekeminen maan viralliseksi kieleksi ei pälkähtänyt kenenkään päähän, ei keisarin, ei kenraalikuvernöörin, professorin eikä talonpojankaan.Sanasto syntyy ja kehittyy kun kieltä käytetään. Niin on käynyt ruotsille ja olisi käynyt suomelle, jos se olisi ollut hallinnon kieli.
Sanaston puuttumiseen vetoaminen on propagandaa jolla vain pyrittiin estämään suomen ottaminen hallinnon kieleksi.