Re: Kuka saa olla historiantutkija?
Lähetetty: 11.10.12 02:07
Ongelma on nähdäkseni siinä, että "historia" tarkoittaa myös menneisyyttä yleensä, ei pelkästään historiatiedettä. Niinpä kirjoittaa menneisyydestä = kirjoittaa historiaa. Se mitä maallikko tarkoittaa ja käsittää historiantutkijalla, on yleisesti 'menneisyydenpenkoja', koska maallikolla ei ole käsitystä historiatieteen menetelmistä eikä kriteereistä.
Kielitieteellä on vähän sama ongelma: maailma on täynnä eri alojen ihmisiä, jotka vanhoilla päivillään ryhtyvät tekemään "kielentutkimusta", eli avaavat suomen ja sumerin/telugun/seminolen/bantun sanakirjat ja etsivät samannäköisiä sanoja, joiden eriäviä merkityksiä sitten selittävät mutkikkain aasinsilloin.
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Hakola.html
Sellaiset ihmiset (kuten vaikkapa Vetehinen täällä) kuvittelevat, että kielitieteessä ei ole mitään erityisiä menetelmiä eikä kriteerejä, vaan riittää että heitetään sanavertailu kehään eli foorumille ja aletaan äänekkäästi ja pitkäkestoisesti propagoida (lue: jankata) oman "etymologian" puolesta.
Ongelma juontuu jo koululaitoksesta, missä ei tuoda riittävästi esille historia-aineen ja kieliaineiden menetelmiä vaan pelkästään tuloksia (hallitsijoiden vuosilukuja, kielikuntien sukupuita jne.). Tästä syystä monelle jää virheellinen käsitys, että nämä tieteenalat ovat vapaata riistaa: sen kuin vain penkoo, eihän niissä mitään menetelmiä ole! Kukaan tuskin yrittää samalla tavalla väljentää integraalilaskennan kehyksiä, koska koulussa on opittu että on vain yksi tapa laskea oikein.
Kouluissa pitäisi samoin ainakin sivuta oikeita menetelmiä myös humanistisissa aineissa.
Kielitieteellä on vähän sama ongelma: maailma on täynnä eri alojen ihmisiä, jotka vanhoilla päivillään ryhtyvät tekemään "kielentutkimusta", eli avaavat suomen ja sumerin/telugun/seminolen/bantun sanakirjat ja etsivät samannäköisiä sanoja, joiden eriäviä merkityksiä sitten selittävät mutkikkain aasinsilloin.
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Hakola.html
Sellaiset ihmiset (kuten vaikkapa Vetehinen täällä) kuvittelevat, että kielitieteessä ei ole mitään erityisiä menetelmiä eikä kriteerejä, vaan riittää että heitetään sanavertailu kehään eli foorumille ja aletaan äänekkäästi ja pitkäkestoisesti propagoida (lue: jankata) oman "etymologian" puolesta.
Ongelma juontuu jo koululaitoksesta, missä ei tuoda riittävästi esille historia-aineen ja kieliaineiden menetelmiä vaan pelkästään tuloksia (hallitsijoiden vuosilukuja, kielikuntien sukupuita jne.). Tästä syystä monelle jää virheellinen käsitys, että nämä tieteenalat ovat vapaata riistaa: sen kuin vain penkoo, eihän niissä mitään menetelmiä ole! Kukaan tuskin yrittää samalla tavalla väljentää integraalilaskennan kehyksiä, koska koulussa on opittu että on vain yksi tapa laskea oikein.
Kouluissa pitäisi samoin ainakin sivuta oikeita menetelmiä myös humanistisissa aineissa.