Re: Oeschin sotarikostuomio
Lähetetty: 16.01.16 19:33
Laura Kolben, Samu Nystömin ja Jyrki Vesikansan teoksessa Helsinki 1945. Pääkaupunki ja rauha Jyrki Vesikansa kirjoittaa Oeschista (s. 44):
Tulee mieleen, onko ylipäänsä tiedossa, että joku olisi saanut syyttä eli ilman todisteita kovan tuomion sotarikoksesta? En siis tarkoita sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä, asekätkentäoikeudenkäyntiä enkä Lista 1:n miesten istumista tutkintavankeudessa (Vesikansa mainitsee että 15 heistä sai "lyhyen vapausrangaistuksen"). Vai onko pikemmin niin, että tuomarit tuomitsivat vain hyvin vahvan näytön perusteella (esim. Nero), ja "poliittisuuden" leima tulee siitä, että jutut oli sota-aikana painettu villaisella, joten ne tulivat yllätyksenä "suurelle yleisölle", josta osa sitten kieltäytyi uskomasta?
Armeijan komentajana Kannaksella syksyllä 1941 hän [Oesch] oli ohjeistanut suhtautumaan tiukasti sotavankileireillä ilmenneeseen niskurointiin. Tapahtunutta tutkittiin jo sodan kestäessä toimiin ryhtymättä. Sotavankileireille ei useinkaan komennettu pätevintä upseeristoa, vana niitä, joita ei voinut rintamalla käyttää.
Asia nousi uudelleen esille kesäkuussa 1945, jolloin maavoimien eli Armeijakunnan komentajana Lahdessa toiminut Oesch pyysu eroa palveluksesta. Saatuaan vihjeen pidättämisestä hän pakeni kohti Ruotsia, mutta vuodon saanut vene joutui palaamaan Suomeen. Pitkässä prosessissa Oesch lopulta sai kolmen vuoden tuomion yllytyksestä tappoihin. Sotavankileirin päällikkö tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Oeschin tuomio on leimattu poliittiseksi, mutta eivät syyttäjät ja tuomarit ainakaan kommunisteja olleet. Toki kenraalin suullinen ohje oli kovin tulkinnanvarainen.
Tulee mieleen, onko ylipäänsä tiedossa, että joku olisi saanut syyttä eli ilman todisteita kovan tuomion sotarikoksesta? En siis tarkoita sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä, asekätkentäoikeudenkäyntiä enkä Lista 1:n miesten istumista tutkintavankeudessa (Vesikansa mainitsee että 15 heistä sai "lyhyen vapausrangaistuksen"). Vai onko pikemmin niin, että tuomarit tuomitsivat vain hyvin vahvan näytön perusteella (esim. Nero), ja "poliittisuuden" leima tulee siitä, että jutut oli sota-aikana painettu villaisella, joten ne tulivat yllätyksenä "suurelle yleisölle", josta osa sitten kieltäytyi uskomasta?