Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit

Satusetä on ulottanut tarinansa koskemaan myös verotusta.

Verohallinto tiedottaa: "Ennakonpidätys liittyy verotukseen ja sitä peritään ansiotuloista, kuten palkka, opintotuki, eläkkeet, kokous- ja opetuspalkkiot, äitiys- ja vanhempainrahat. Bruttopalkasta ennakonpidätystä peritään verokortin ennakonpidätysprosentin perusteella, jonka jälkeen käteen jää nettopalkka.

Työnantajan velvollisuus on ilmoittaa ennakonpidätyksestä, eli yleisimmin hän toimittaa työntekijöiden verokortit hyvissä ajoin vuoden alussa palkanlaskijalle.
Koska valtion tulovero on progressiivinen, maksetaan veroja sitä enemmän, mitä suuremmat tulot.

Ennakonpidätysprosentti muodostuu valtion verosta, kunnallisverosta ja kirkollisverosta. Prosentti perustuu aikaisemman vuoden tuloihin. Lopullinen verosi määräytyy kuitenkin vasta kun verottaja on laskenut vuoden aikana ansaitsemasi ansio- ja pääomatulot yhteen ja tehnyt tarvittavat vähennykset.

Mikäli olet maksanut veroja ennakonpidätyksen yhteydessä liikaa, saat seuraavana vuonna veronpalautuksia. Mikäli taas olet maksanut liian vähän, eli tienannutkin enemmän veroprosenttiisi nähden, saat mätkyjä, eli maksat jälkikäteen lisää."

Emma-Liisa kirjoitti: Ja mitenkähän valtio siloin maksoi lääkäreiden, opettajien, sotilaiden jne. palkat? Seuravana vuonnako? Vai ottamalla lainaa?

En ymmärrä, miten voidaan "ennakkoveroksi" sanoa sitä, että palkanmaksun yhteydessä pidätetään vero ja muut maksut.

Ennakonpidätys on tavallinen nimitys palkasta palkanmaksun yhteydessä pidätetystä verosta ja ennakkoveroksi kutsutaan veroa, joka maksetaan ennakkoon (suhteessa lopulliseen verotukseen) tuloista, joista ei pidätetä ennakkoa. Ennakkovero koskee tavallisesti yrittäjiä.

Ennakonpidätys edellyttää, että palkan maksaja pidättää veron. Veronkanto on tavallaan yksityistetty maksajalle, jonka tehtävä on tilittää pidätetty vero verottajalle. Näin ei ennen ollut, vaan vero maksettiin kerran vuodessa yleensä.

Muistelen että vielä 1960-luvulla olisi maksettu koko vuoden vero kerralla. Se oli tietenkin hankalaa, koska osa ihmisistä on kuluttanut verorahat taivaan tuuliin ja jäävät.

Palkan ennakonpidätystä voi minusta pitää ennakkoverona, veron maksua ennakkoon, koska lopullinen verotus päätetään vuosittain vuositulojen perusteella.

Pelholle, joka väittää, että "kysymys oli Karjalan metsävarojen ryöstämisestä"...

Maalaisliiton turvallisuuspolitiikasta tohtoriksi väitellyt Juhani Mylly toteaa sekä väitöskirjassaan että Maalaisliiton historian 2. osassa, että "talvisodasta nousi viha ja katkeruus Neuvostoliittoa kohtaan".

Neuvostoliitto ryösti Suomelta sekä talvisodassa että jatkosodassa 12 % pinta-alasta, 10 % viljelyalasta, Suomen toiseksi suurimman kaupungin Viipurin, Sortavalan seminaari- ja laulujuhlakaupungin, Käkisalmen kaupungin, Itä-Suomen vientisataman Uuraan ja katkaisi Saimaan kanavan ja Itä-Suomen yhteydet Suomenlahdelle.

Sen lisäksi Neuvostoliitto ryösti Suomelta merkittävät metsävarat ja energiavarat ja niin monta sellutehdasta, puuhiomoa, sahalaitosta ja uutta paperitehdasta, että niiden ansiosta Neuvostoliitto nousi yksin paperintuottajien maailmanlistalla sijalta 7 sijalle 4.

Talvisota oli Neuvostoliiiton ryöstöretki ja jatkosota oli nimensä mukaisesti jatkosota ja hyvityssota.