Agricolaverkon vintti
Teoksesta: Acta Historica Fennica
Suomenkielisiä historiallisia asiakirjoja. Ruotsin vallan ajalta (vuosilta 1548-1809)
Julkaissut Kustavi Grotenfelt. Helsinki 1912. Suomalaisen Kirjallisuuden seura.
Suomalaisen Kirjallisuuden seuran toimituksia 130 osa. Sivut 5-7.
Acta Historica Fennica teoksen esipuhe: "Savonlinnan isännän Ture Pedersson Bjelken
kopiokirjassa Ruotsin valtioarkistossa. Samanaikainen kopio tavataan toisessakin Bjelken
kopiokirjassa (B), jonka tärkeimmät poikkeukset alempana merkitään. [puuttuvat
digitaalisesta versioista, toim. huomautus] Edellinen painettu Arwidsson, Handlingar tll
upplysning I Finlands häfder, III osa, s. 266.
MEe Gustaff Jwmalan Armon Kansa, Rodzin Götin Wendin &c Kuningas, Mee tyghö sanonmee
teille Meiden rackadt Alamaiset Wapahat mieheth, Papit, Nijmitys miehet, Luckarit,
Neliennes miehet, Lwcumiehet ia kaicki mwdt Meiden Crwnun weroliset Talonpoijat. Samalla
moto kaicki Lambodit, iotca elewet ia Asuuat Wdhen Linnan Länisz Meidhen Szosijomme ia
Armomme ennen &c Ja tegemme teillen tämen kansa tiettewexi, Ette Mee Meillemme
aijattellemme, ette Meiden ia kaickeden teiden Wahingolliset ia haijgiat wiholiset, ne
Armottomat ia Ristimättömät Wenhäleiset Aijatteleuat sijselle langetta, tähen Somen
Makundahan, Röffwemähän, Mwrhamahan ia Polttamahan kaicken tämen Makunnan Aswuaiset,
Mutoin ioseij Jwmala Caickiwaldias sen modoista heiden paha Wägytystensz Armolisest poijs
este ia tyhijäxi tege. Ja Mee kaicken sen woijman kansa, quin enimest taijdamme edes sada,
Meidenme hangitzemme ia wahwistamme heiddä wastan estemähen, Sen modoista heiden paha
tahtonsa ia aijwotusstansa &c. Sen tietä Jwmala, ette Mee olemma ottanehet sen syyn kyllä
mielehemme. Ja nyt Itze tullehet tähen Somen Mahan swren Sotawäghen kansa, hewoisten,
Pyssyden, Aswden, Rwstin ia muunn enemmen kansa, Mijngä kansa tarwitahan vastata Makunda
ia Rijkiä. Ja ombi tämä wagellus Meillen ia Meiden Alimaisten Rodzist enemmen kuluttanut,
quin Mee taidamme sada kaickest Somen Maast kahtena kymmennä Aijastaikana. Ja Mee
toijffuomme ette te quin tesse Makunnasa Asutta, tahdoiste tee mös sen modoiste mielehenne
otta, Ette see enimeste teiden itze päellenne langepi. Ja Arwatte sen swren kwlutuxen ia
waijwan, quin Mee kaickeden teiden hyffuexenne pitänehet olemma. Ja sijta wastan andakate
teittenne löytte kijtoliset, kwlijaiset ia hyffuemieliset, Nijn quin vskolisten Alamaisten
tule tehde. Ja coska nijn tarweh on, itze awttaden poijs toriuden teiden omanne
wahingotanne ia cadotustanne, Hengen, Rijstan tauaran ia kaicken modon kansa, quin tee
woitt edes sadatta &c. Nijn Mee taidamme aijatella, ette coska wenhäleijset tahtowat
sijselle langetta tähen Makundahan, Nijn hee twleuat swren wäghen kansa. Ja nijlle Rinda
tekehen tarwitahan swri luku kanssa ia Rahwasta. Sijlle Mee olemme Meillemme nijn
aij[a]ttellehet, Ette swrij ioucko Rahwasta iokahitzest Pitäiest ylitze kaicken Somen Maan
pidäis wlgos tehtemen hyffwein Aswden kansa. Ja nijn palio kustia quin hee auttausit
itzense kaxi kwcautta eli enenmen, sen ielken quin Aijcka sano ia asia itzense anda. Ja
Mee tahdomme ette ennen kijrioittetust Wden Linnan Länist pitä kaicki ne iotca Asua
likutta taijdauat oleman walmisza coska heille sana annetahan, ja tarwitahan wastan seijso
ennen kijrioitettuija Wenhäleijsä : Coska ia kwsta hee ylitze Raijan tahtouat sijsella
langetta &c. Mutta wapahat miehet, Papit, Nijmitys miehet ia mudht Ammatus miehet, ioilla
parembi woijma ia wara on, quin muilla talonpoilla, Nijn pitä wlgos tekemen hoomiehen,
hewoijssen, harniskan, pyssyn, keijhähen, ia muden hyffueden Asuden kansa, quin
parahittain heuoisellen sopiath. Ja pitä iokaijtzen vlgos tekemen nijn monda hyffuisti
hangittua miest heuoiszen kansa quin kullakin enin väke ia woijma ombi. Joka eij sijta
tege, sen pitä Lwettaman Rikin förrädärixi ia pettäiexi, Ja rangaijstaman ilman kaicketa
Armota. Nijn pitä mös kaicki vlgos tehdyt miehet aijna oleman walmisza sinne menemehen
cuhunga heiddä tarwitahan Ja pita Meiden Fougdimme wisusta warin ottaman, ette tämä Meiden
käskymme kaickin modoin teuttetehen. Samalla moto ensin quin mahdolinen on, ette hee
tekeuet Meille tietteuexi, quin palio wäke wlgos tehdehen iokahitzest Pitäiest. Jos hee
edes päin tahtouat wälta Meiden wihanme ia Rangaistoxenne. Jonga ielkehen itzen kukin
mahta henensse oijetta. Datu~m~ Helssingfors 21 Nouembri~s~ Anno &c 1555.
|