Agricolaverkon vintti
Acta Historica Fennica teoksen esipuhe: Löytyy Tukholman valtioarkistossa kokoelmassa
"Acta Historica. Hertig Karls originalbref 1570-99." varustettuna Kaarlen sinetillä ja
omakätisellä allekirjoituksella. Sama kirje ruotsinkielisenä on Kaarle herttuan
registraturassa 1597 päivämäärällä syysk. 28 p. Se Arvi Eerikinpoika Stålarmin kirje,
johon alussa viitataan, on päivätty 8 p. syysk. 1597 ja painettu Grönbladin teokseen:
Handlingar rör. Klubbekriget, I (siv. 140) Kaarlen kirjeen julkaiseminen myöskin suomeksi
herättää luulon, että Stålarminkin kirje on suomen kielellä tullut julkisuuteen, vaikk'ei
muuta todistusta siitä ole. Ennen painettu: Yrjö Koskinen, Suomi 1857 s. 105, ja
oikaistuna, vaikk'ei kaikissa kohdissa virheettömästi, Virittäjä n:o 6, 1897, s. 97.
Me Carle Jumalan armon cansa Rodzin Rijkin perindo Fursti, ia edeszeisoia,
Sudermanlandin, Näricken ia Wermelandin Hertoga.
Toiuotam teille crunun vscolisil alemaisil caikil, iotka täszä Suomen macunnas
asuwaiset oletta, meidhen suosion ia armolisen tahdon, Jumalan cansa ensix. Ja em me tahdo
armolisest teildä salata, että näille edes ioutunuil päiuil on meidhen käsihin tullut, yxi
lähetus kiria, Turun linnas kirioitettu 8 Septembris, ionga se eriseurainen mies Arwedh
Erikinpoica on lähettänyt teiden tygen tähän macundan, ionga cansa hän teitä manapi, että
te pideisit rickomat sen walan ia wakauden ionga te armolisel herran[!] Kuningal, meidhen
rackaimal herra welielle wannonet oletta, ia ettei te sallisi teitän sijtä haukutelda
makioil sanoil. Nijn waicka sencaltainen manaus idzestens on hywä ia cochtulinen, iohonga
me teitä uscolisest neuwotux ia manatux tahdom, että te ninkuin oikianeuwoiset alemaiset
ia Rodzin Rikin uscoliset miehet, wahwast ia rickomat pidhät sen walan, ionga cansa te
armolisel herral kuningal wannotetut oletta, ionga päälle emme epäile, että te nin wissist
tekeweiset oletta; Kuitengin eij hänen pitänyt meitä nuchteleman sinä samasa hänen
kirioituxesans, ninkuin meidhen mielem olis, sijtä vscolisudhest, ionga te armolisel
herral kuningalle, ia cuoleman tapauxes, ionga Jumala armolisest pois estäkön ia
wiwyttäkön, hänen armons nuorel poial ia coko kuningalisel huonel welkapäät oletta
osottaman, teitä pois ahdista, ia iotakin tehdä, kuin taita tulla hänen armons korkeuden
ia wallan wähennoxex. Sillä neitä eij yxiken taidha meidhen päällen täyttä, kuin sekä
warhan ia hilian sen ielkin seisom, että se wala ionga armolinen herra kuningas hänen
vscolisill alemaisillens tehnyt on, nin hywin kuin se, iolla alemaiset hänen armons cansa
lijton tehnyt owat, woimasa pidhetäis ia caicki asiat Rikis Lailisest ia toimelisest
käytetäisin, nin että köyhä nin hyvin kuin rikas, kirianoppemattomat kuin kirianoppeneet,
Wapausmiehet kuin Wapauttomat, nautisisit heidhen hyvin saadhut Priuilegia ia oikeudhet,
nin mös Rodzin Lain, ia lailiset sädhyt, ia ettei se kuin woimalisembi on röfwäis,
häwitäis ia cuoliaxi löis sen ioca wähemen woi, ninkuin täszä macunnas tätä aica
ylenpaldisest tapachtunut on. Sillä senpäälle on armolisen herran kuningan korkius ia
walda perustettu, nin että cusza eij nämet asiat eli cappalet wahwast woimas pidhetä, nin
eij taidha hänen armons korkius ia walda kauwan pysywäinen olla, mutta täyty caiken
hallitus wiran cansa tyhiex tulla ia langeta. Mingätähden sencaltainen nuhtelemus enämin
Arwed Erikinpoiast, ia hänen seurastans ymmerretän, nin mös Claus Flemingist, ioca ennen
händä oli: Sillä he owat heitäns käytänyt kuningan wala, Rodzin Laki ja perisowindo
wastan, ionga päälle armolisen herran kuningan walda perustettu on, kuin nyt sanottin,
sinä asias että he owat nosunet[!] meitä wastan, ionga neuwon cansa armolinen herra
kuningas luanut on, hänen kuningalises Crunamisesans, että hänen armons tachto tämen hänen
Perindo kuningan Rikin hallita ia edhesseiso, ioca mös iän puolesta lähimeinen on
[olemme], kuin kuningan pois olles, tämän Rikin hallituxen edhesseiso tule ia taita.
Sitälähin mös owat he andanut armolisen herran kuningan maan aldix, ia iakanut keskenäns,
nin mös Laijttomil Borgleill, Gärdeil, Gestningeil ia muil Laijttomil ia Christittömil
raskaudeil ytymest saacka perät häwittänet armolisen herran kuningan alemaiset, nin ettei
he ole saanet nautia Laki ia oikeut, koto eli kotorauha, mutta owat monin tuhanin[!],
ninkuin Järgettömet luondocappalet, slachtatut, murhatut ia cuoliax lyödyt, ioca asia on
tapachtunut, ei ainoast armolisen herran kuningan tachto, mutta mös wala wastan, iolla
hänen armons luanut on, [ett'ei] hänen armons yhten raskautta tahdo hänen armons maacunnan
päällelaske, paidzi niisä asiois, kuin Lakikiria eroitta, Nin mös että hänen armons tachto
alemaisens wapatta, ia hillitömäin edhest wariella, nin hywin sisäll, kuin vlkorikin. Että
sijs näidhen cansa täydelisest on åsotettu, että Arwed Erikinpoicka ia hänen apulaisens
owat iuri ne samat, kuin armolisen herran kuningan korkeut ia walda wastoin tekewät, ia
että se sanoma, ionga hän meistä tällä tawalla vlwos saattanut on, eij ole mw kuin yxi pää
walhe, sitäwarden häneld aiateltu, että hän sen cansa saattais teitä hänellens apua
tekemen, ia asettaman teitän wiholisest meitä wastan, kuin olem yxi niistä luonolisista
maanherroista, ia teidhen sekä Rijkin parhan iälkin seisom, kuinga te yhden kerran
mahdaisitta pääst tästä iulmast hallituxesta, ionga cansa te kauuan aica oletta waiuatut.
Sentehden on meiden vscolinen neuuo ia manaus ettei te vsco mitä Arwed Erichinpoica ia
hänen apulaisens meistä walhetellen sanowat, Wan kauattakat heitä, ninkuin nijtä iotcka
teiden ia kåko Rikin alaspolkemisen ia häwitoxen iälkin seisowat, Ja caicken teidhen
woiman cansa, heitä wastan seisokat ia tyhiäx tehket, nijnkuin Rikin eriseuraisi miehi ia
häwittäitä.
Ja eij teiden taruitze pelkämen, että armolinen herra Kuningas, sentehden laske iongun
raskauden maakunnan päälle, eli rangaise teitä hengen puolesta, ninkuin vsein nimitettu
Arwed Erikinpoica hänen armostans häpiälisestä ia pilkaten on sanonut. Sillä ninkuin hänen
armons luonost on yxi laupias ia auuia täys kuningas, emme epäile sen päälle, että henen
armons caikel muoto muista walans päälle, ia eij salli ylitze Laki ia oikeutta mitäken
kellengen tapahtua, eli hengen puolesta ioca eij ole Lais woitettu, rangastetta, eikö
[eikä] semmengen tuleua ole hänen Perindo Kuningan Rikins, iongun Såtaväen cansa, ninkuin
iokun wiholinen, mutta me olem sijnä wissis toiuos, että coska hänen armons oijkein saa
tietä Arwed Erikinpoian ia muidhen Eriseuraisten ia wärinneuuoisten menon, kuin tähän
päiuen asti eij ole tainut tapahtua, monicahtain eripuraisten Jnhimisten tehden, iotca
teidhen ia muidhen vskolisten alemaisten parasta eij mieleläns näkis, ia meiden kiriat,
iotca me armolisen herran kuningan tyge, tästä asiasta kirioittanet olem, poissalauat ia
mahanlaskeuat: Silloin hänen armons ilman epäilemet ombi händä ia hänen seurans nuhteleua,
ia Lailisest rangaiseua, ninkuin nijtä, iotca heitäns Rikin parasta, ia hänen armons
kårkeutta wastan asettanuet owat. Jota me teilde cunnialiset Talonpoiat caicki, emme
tahtonet salata. Jumalan huoman ia haltun t~eitä andaden. Suomen Turusta 2 Octobris Anno
1597.
Carolus. |