1.§. Jos Kihlacunnan Tuomari eli Lalmanni ei tule lailliseen Käräjään, mutta anda Oikeuden maasa maata; wetäkön Kihlacunnan Tuomari colmekymmendä, ja Lalmanni cuusikymmendä talaria sackoa, jos ei he näytä laillista estettä, ja maxacon nijlle wahingon jällens, jotca Oikeutta etzeit. Jos hän yhden Käräjäpäiwän pois on, cosca Käräjä usiammat päiwät seiso; wetäkön Kihlacunnan Tuomari kymmenen, ja Lalmanni wijsitoistakymmendä talaria sackoa. Jos he catzelmuxen, eli Wäli-käräjän laiminlyöwät; olcon sacko puolda wähembi.

2.§. Jos Lautamies on pois Käräjästä, joco se on Laillinen eli Wäli-käräjä, eli catzelmus; wetäkön colme talaria sackoa. Yhden päiwän edestä sacotetan cahdexan äyrijn. Jos Käräjä eli Catzelmus Lautamiesten laimilyömisen tähden maahan lyödän; wastacon he myös wahingon.

3.§. Jos Pormestari ei tule Raastupaan sinä päiwänä cuin Oikeudenkäyminen pidettämän pitä; wetäkön <247> sackoa colme talaria, ja Raadi-mies joca Oikeudesta pois on, caxi talaria: Käminäri wetäkön yhden talarin sackoa.

4.§. Jos Tuomionhaldiat Howrätisä Oikeudenkäymisen päiwän laiminlyöwät; wetäkön cukin wijsi talaria sackoa.

5.§. Caicki nämät sacot langetcon waiwaisille yxinäns.

X. Lucu. Laillisesta Tuomio-istuimesta caickinaisisa Oikeudenkäymisen asioisa.

1.§. Jos jocu tahto candaa toisen päälle, joco se on welasta, eli muusta rijta-asiasta, cuin hänen personans coske; nijn andacon haastettaa hänen sijhen Oikeuteen, jonga alla hänellä on asumasians ja cotons. Waimo ja lapset, ollesans wanhembains tykönä cotona, tulewat sen Oikeuden ala, cuin mies ja isä, ja palcolliset sinne, cusa he palwelluxesa owat. Se jolla ei cusaan wahwa cotoo ole, eli joca wieras on, etzitän siellä cusa hän löytän. Jos se haastettu tahto jällens candaa hänen päällens, joca on haastaa andanut; olcon hän myös welcapää wastamaan samasa Oikeudesa, jos asiat toinentoisens canssa yhdistetyt owat.

2.§. Jos rijta nouse perinnöstä, eli sen cuollen wijmeisestä tahdosta: eli welcaa caiwatan sen jälken, joca cuollut on; tuomitcon sijtä se Oikeus maalla eli caupungisa, cusa se cuollut asunut on, eli cusa hänellä on ollut hänen wircans, waicka perilliset toisen Oikeuden alla asuwat eli tulewat, eli calun käskenäns jacanet owat. Jos leski on pacotettu ylönandaman welcamiehille caiken omaisuden, eli eroittaman osans miehen osasta; etzikön Oikeutta sijnä paickacunnasa, cusa mies asunut, eli cusa hänelle wirca ollut on. Jos perilliset tahtowat itzens perinnöstä wieraaxi tehdä; turwatcon <248> sijhen Oikeuteen, jonga alla se ollut on, cuin perittämän piti.

3.§. Jos ei perilliset tydy, cosca jaettu on, waan jocu sano osans halwemman olewan; eli jos jocu pyytä täytöstä, jonga osa sitten wähetty on; etzikön hän tasausta, eli täytöstä, siellä cusa perindö langeis.

4.§. Jos jocu tahto candaa sen päälle, cuin holhoja ollut on, perindöns tilin tegosta; olcon hänelle wapaus sitä tehdä, taicka siellä cusa hänen cotons oli, joca peritty on, ja holhoja sen holhojan wiran päällens otti, eli myös siellä cusa holhoja asu. Jolle jotain hallittawaxi uscottu on; wastacon hän, eli hänen perillisens, jos hän cuollut on, siellä cusa hän omaisuden hallinnut ja edesseisonut on.

5.§. Jos rijta tule caupasa ostajan ja myyjän wälillä caupungisa, marckinan aicana, eli muulloisin, ja sitä cohta cannetan; tuomitcon sen Oikeus, siellä cuin cauppa tehty on. Ei mahda cucan sitte haastettaa cotoans, jos ei hän sijhen caupungijn tule, cusa cauppa tehtin. Welasta cuin majamies teke elatuxesa, huonen wuorosa, ja muusa tarpeesans, olcon sama laki. Cusa rijta tule ylössanomisesta, ja majan muutoxesta huoneista, cuin caupungisa wuorotut owat; käykön sen canssa, nijncuin 6. Lugusa 1.§. sanottu on.

6.§. Jos rijta tule welasta, jonga usiammat tehnet owat, ja itzens sitonet, yxi caickein edestä ja caicki yhden edestä maxaa; olcon welcamiehellä walda, etziä cumba tahtons heistä, siellä cusa se asu. Jos ei he nijn ole itzens maxoon sitonet, ja rijta nouse welan selkeydestä, eli itzecungin osasta sijnä; olcon myös welcamiehellä walda haastaa heitä caickia sinne, cusa jocu heistä asu: ja käykön sittengin maxon canssa, nijncuin 4. Lugusa 12.§. Ulosmittauxen Caaresa eroitetan. Yhteys-cumpaneita etzitän, siellä cusa yhteys-seura on.

7.§. Jos caxi eli usiammat owat osalliset yhdesä rijta-asiasa, ja sitä ei taita hywin selittä, jos ei he caicki yhtä haawa yhdesä paicasa ole wastamasa; etzikön päällecandaja sitä Oikeutta, jonga ala se tule, jota asia enimmästi coske.

8.§. Jos rijta syndy kihlauxesta, sen täyttämisestä, eli erosta; tuomitcon se Oikeus, jonga ala nainen tule, ja hänen cotons on, joco hän on päällecandaja eli wastaja. Jos nainen tahto etziä miestä cusa hän löytän; olcon hänellä myös lupa sijhen.

9.§. Jos nainen maattu on, ja sano, että se awioskäskyn lupauxen alla tapahtunut on: mutta mies cuin hänen maannut on kieldä; tuomitcon Oikeus sijtä sijnä paickacunnasa, cusa nainen maattu on.

10.§. Jos mies ylönanda waimons, eli waimo miehens, ja tietän cusa se syypää oleskele; haastettacon sijhen Oikeuteen, cusa se wiatoin silloin asu. Jos ei tietä cusa hän on, joca pakeni; käykön sijtä, nijncuin 13. Lugusa 4.§. Naimisen Caaresa sanottu on.

11.§. Ei pidä yxikän asia, mualla cuin oikiasa Tuomio-istuimesa ylösotettaman, ehkä rijtaweljet itze toisesta Oikeudesta yhteen sopia tahtowat; jos ei Cuningas löydä syytä sijhen lupaa andaa.

12.§. Mikä jotacuta pää-asiata seura, nijncuin wahingon palckio, ja Oikeudenkäymisen culutuxet, muun sencaldaisen canssa, cuin jocu on eroittanut caiwataxens erittäin, sijtä tuomitan sijnä Oikeudesa, joca pää-asiasa tuominnut on.

13.§. Jos jocu on rijtaweljens oikiaan Tuomioistuimeen haastettaa andanut, ja hän on ruwennut siellä asiasa wastaman; nijn pitä se myös samasa Oikeudesa päätettämän, ehkä wastajan sääty on Oikeudenkäymisen alla muuttunut, eli hän on joutunut toisen Tuomio-istuimen ala, eli hän cuole, ja hänen perillisens toisen Lakilugun alla owat. Näisä tiloisa olcon ricos asioisa sama laki.

14.§. Jos miehet rijtelewät maasta ja tiluxista maalla, joco se on omaisuden oikeudesta, istunnosta ja nautinnosta, rakennuxen puutoxesta, pahasta ruocosta, werosta, asuinsiain rajoista, eli luwattomasta wiljelemisestä toisen tiluxilla; se pitä caicki tuomittaman sildä Oikeudelda, cusa maa on. Jos nijn olla taidais, että pää-kylän tiluxet ulottuwat ylitze kihlacunnan rajan toisen kihlacunnan sisälle, ja se, cuin siellä cohtaa, tahto jotain sijtä päälle puhua; candacon sijnä Oikeudesa, cusa pää-kylä on.

15.§. Jos maan rijta on Kihlacundain, Läänein, eli Maacundain wälillä; käykön sijtä, nijncuin 14. Lugusa 5.§. Maan Caaresa sanottu on.

16.§. Jos Cruunun talot, yxi eli usiammat, rijtelewät maasta ja kylän eroituxesta; ratcaiscon Cuningan Käskynhaldia heidän wälilläns. Jos jommallacummalla puolella on perindö eli wapa maa; tulcon se kihlacunnan Oikeuteen. Jos yhteisys näiden rajoihijn sattu; olcon sama laki: ja asettacon Cuningan Käskynhaldia jongun, joca wiran puolesta läsnä on, cosca Cruunulla on osa asiasa. Tuomitcon myös Kihlacunnan-oikeus luwattomasta wiljelemisestä Cruununmaan päällä.

17.§. Yhteisyxistä Wuori-maacunnisa, eli muisa paicoisa, cusa Wuorten työt owat, ja huhdanpolttamisesta nijden päällä: Nijn myös cusa rijta on wuorimiesten taloin istuimesta, pajain ja wasaritten käyttämisestä, sytten polttamisesta, Malmisuoneista, waran lainasta wuorten-töiden haldian ja Waran lainajan wälillä, ja muista sencaldaisista, cuin wuorten-töiden käyttämiseen, pitelemiseen, ja waarin ottamiseen tule; käykön nijncuin sijtä erittäin säätty on. Lain käyttämistä Prukein ja wasarain päälle, etzitän kihlacunnan Oikeudesa: tuomitcon se myös weden tydyttämisestä toisen wahingoxi; jos ei rijta sijtä ole itze Prukein wälillä.

18.§. Jos myyjä ei taida wastata cauppans; etzikön ostaja händä laillisesti siellä cusa hän asu.

19.§. Huoneista, tontista ja cartanosta caupungisa, tuomitcon se Caupungin Oikeus, cusa ne owat. Jos caupungilla on maata ja manderta sijnä ymbäri, joca huoneista kylmillä on, ja ei caupungista eroitettu, ja rijta tule sijtä caupungin asuwaisten wälillä: eli pahateco siellä tehdän; tuomitcon myös caupungin Oikeus sijtä. Jos rijta nouse tilusten eroituxesta Porwarein wälillä, ja pää-kylän, joca caupungin maan rajoihin sattu; tuomitcon sijtä kihlacunnan Oikeus.

20.§. Jos rijta nouse, cuinga caupungisa rakettaman pitä; käykön sijtä, nijncuin erittäin asetettu on. Waiwasta ja rasituxesta jonga naburin toiselda kärsimän pitä, eli ei, tuomitcon Raastupa Oikeus.

21.§. Ricosten ja pahatecoin asiat rascammat ja wähemmät, tutkitan ja tuomitan siellä cusa työ tehty on, ehkä mingä Oikeuden alla hän muutoin tulis, cuin rickonut on. Jos jocu on usiammasa paicasa tehnyt yhdencaldaisen pahategon; tutkicon ja coetelcon Tuomari cusakin paicasa, jos hän tecoon wicapää on: mutta tuomittacon caiken edestä sildä Oikeudelda, cusa händä wijmeisexi Laisa käytetän. Jos hän erilaisia pahatecoja, jotca rascat owat ja hengen päälle käywät, on tehnyt eri paicoisa; nijn pitä custakin tutkittaman siellä, cusa se tapahtunut on, ja käykön sitten tuomio wicapään ylitze siellä, cusa se tehty on, joca rascain on. Jos caicki ricoxet owat wähät; tuomitan hän itzecungin edestä siellä cuin se on tapahtunut, ja siellä myös tuomio täytettäkön.

22.§. Jos Ruotzin alamainen teke tapon eli muun rascan ricoxen, Ruotzin alamaisen päälle ulcomaalla, ja ei händä siellä kijnni oteta, waan tule hän tähän Waldacundaan sisälle; nijn tuomitan hän siellä cusa hän käsitetän, Ruotzin Oikeuden jälken, jos asia on ilmeinen, ehkä jocu asianomainen ei päälle canna. Jos merimies ricko matcustaesans ulcomaalda; sijtä eroitetan Meri-laisa.

23.§. Jos jocu seiso yhdesä kihlacunnasa ja wahingoitta sen, joca on toisesa; wastacon siellä cusa wahingo tapahdui. Jos jocu kirjoitta häwäistys-kirjan, ja lähettä sen toiseen paickacundaan; tuomittacon siellä cusa se edesannettin.

24.§. Jos jocu Oikeuden edesä syyttä toista jostacusta ricoxesta, ja hän löyttän wiattomaxi; tuomitcon myös sama Oikeus, cuinga se rangaistaman ja wahingo maxaman pitä, joca syyttömästi edesandoi ja soimais, ehkä hän muutoin toisen Oikeuden ala tulis. Jos sen canne, joca rangaistusta edesandajan ylitze waati, on sencaldainen, että se pitä eri pää-asiana pidettämän: eli on edesandajan wiran wica, ja joca hänen ammattians coske; tuomittacon sijnä Oikeudesa, jonga alla hän sencaldaisesa tilasa on annettu.

25.§. Joca toista solwaise häpiällisillä sanoilla, puhesa, eli kirjoituxisa, eli työsä, nijden Cuningan Wircamiesten edesä, cusa ei Tuomio-istuinda ole; tuomittacon sen edestä ensimäisesä Ala-oikeudesa, sijnä paickacunnasa, cusa ricos tapahtunut on. Jos hän solwaise itze Wircamiehiä; tuomitan Howrätisä.

26.§. Ne asiat, cuin Waldacunnan yhteiseen huonen-hallituxeen, Cruunun caickinaisijn sisälle-tuloihin, nijn myös ne, jotca jongun ammattijn ja wircaan, corkiamban eli alhaisemban ja wicoihin nijsä coskewat; coetellan ja tuomitan nijldä, joille Cuningas wartioitzemisen ja perääncatzomisen sen ylitze usconut on, sen jälken cuin erinomaisisa asetuxisa sijtä sanotan.

27.§. Jos jocu maalla tahto etziä Cruunun woudia, Nimitysmiestä, eli Ylöscandomiestä, sentähden, että he owat hänelle wääryyttä tehnet, caickinaisesa ulosmittauxesa, ylöscannosa, eli omantahtoisen päällepanon canssa, epätasaisudella kyydisä ja ulostegoisa: eli että he pantin laittomasti myynet owat, ja muulla sencaldaisella tawalla; nijn tehkön hän sen Kihlacunnan Oikeudesa, sijnä paickacunnasa, cusa ricos tapahtunut on, eli siellä cusa se asu, joca walitta. Caupungisa käykön näistä asioista, nijncuin 5. Lugusa 1.§. sanotan. Joca ei tydy Oikeuden päätöxeen, hänellä olcon lupa walittaa Howrätisä, sen ajan sisällä, cuin 25. Lugusa 5.§. edespäin säätän. Olcon cuitengin Cuningan Käskynhaldialla walda, näisä asioisa cohta ojeta mitä nijn tapahtua taita, ja auttacon sen oikeuteens, joca kärsinyt on.

28.§. Ricoxista yhteisisä cala-satamisa, säättän Hamina-asetuxisa. Ja mitä paitzi näitä wielä olis, nijn ojendacon se itzens, joca josacusa asiasa päällecandaa tarwitze, sen jälken, cuin joca Oikeudesta erittäin sanottu on.

XI. Lucu. Cuinga haasto pitä otettaman / ja sille toimitettaman joca haastetan.

1.§. Jos jocu tahto toisen päälle candaa; nijn tule Tuomarin anda kirjallisen haaston: ja nimittäkön hän sijnä päällecandajan ja asian, nijn myös misä paicasa ja minä päiwänä hänen pitä wastamaan tuleman, joca haastetan: tehkön myös sijnä tiettäwäxi, että ellei hän itze tule, eli hänen laillinen asian-ajajans, asian cuitengin pitä eteen-otettaman ja päätettämän.

2.§. Wähisä asioisa, joisa ei rijta ole maasta eli huoneista, mahta se, jota etzitän, suusanalla haastettaa: ja olcon silloin sama laki, cuin kirjallisesta haastosta sanottu on.

3.§. Jos jocu ano haastoa usiambain päälle yhdesä ja samasa asiasa; nijn mahtawat he caicki yhden haaston cautta sisälle cutzuttaa, ja andacon hän sen haaston cullengin oikialla ajalla tiettäwäxi tehtää.

4.§. Päällecandaja olcon welcapää, andaman wastajan saada haaston neljätoistakymmendä päiwää ennen, jos hän asu Kihlacunnan sisällä: Ulcona Kihlacunnasta, eli toisesa Caupungisa colme wijckoa: Ulcona Lalmannin Lakilugusta, cuusi wijckoa: colmannesa eli neljännesä Lakilugusa, eli edembänä, yhdexän wijckoa. Tuckhulmin caupungi luetan eri Lakiluguxi. Ruotzin ja Suomenmaan wälillä, olcon haaston aica colme cuucautta, joca cuucausi luettu colmexikymmenexi päiwäxi: Pomerin ja Ruotzin wälillä neljä cuucautta. Jos se cuin haastettaman pitä, on ulcona Waldacunnasta, olcon hänellä cuusi cuucautta aicaa sijtä cuin hän haaston sai. Cosca haasto julkisen ylöslyömisen cautta Oikeuden owen päälle tapahtu; pitä myös cuuden cuucauden ajan eteen pandaman. Mitä sen pitä täyttämän, joca nijn muodon anda welcamiehens haastaa, ja cuinga sen canssa sitten tehtämän pitä, sanotan 16. Lugusa Cauppa Caaresa. Caikisa näisä tiloisa, cusa haasto waati pidembä aicaa, cuin cuulutuxesta Käräjään asetettu on; mahta wastaja wissixi cuuxi haastettaa, ja toimittacon hän sitten itze hänellens tiedon, minä päiwänä Käräjä pidettämän pitä.

5.§. Käminärin Oikeuteen haastetan suuremmisa asioisa cahdexan päiwää, ja wähemmisä colme, eli wähemmäxi cahta päiwää ennen. Raastupa Oikeuteen haastetan cahdexan päiwää edellä, jos ei nijn ole, että asia ei kärsi ylöslyckämistä, ja sen päälle ennen wastattaa taitaan. Nijsä Caupungeisa, joisa Käminärin Oikeutta ei ole, mutta Raastupa Oikeus on ensimäinen Tuomio-istuin, käykön nijncuin Käminärin Oikeudesta sanottu on.

6.§. Jos se cuin haastettu on, tahto andaa päällecandajan wastan cutzuttaa, samasa asiasa, eli sijnä cuin sen canssa yhdistetty on; tehkön sen puolda wähemmän ajan sisällä, cuin nyt eteen kirjoitettu on, jos hän tahto, että molemmat haasto asiat pitä yhdesä seuraman.

7.§. Kirjallinen haasto pitä wastajan käteen laitettaman cahdelda uscottawalda mieheldä, eli yhdeldä, jos hän wastajan kirjallisen todistuxen sen päälle saada taita. Cutzumisen suusanalla pitä maalla tapahtuman Nimitysmiehen cautta, eli jongun Lautamiehistä, toisen uscottawan miehen canssa, joca Kihlacunnasa asu: ja Caupungisa Oikeuden palweljoilda. Jos se jota haastettaman pitä, ei ole cotona huonesans; nijn mahta hän haastettaa cusa hän löytän. Kircosa ei pidä ketään haastettaman, mutta kyllä kirckomäellä. Jos jocu pitä itzens salasa, sentähden että hän odotta haastoa, ja se on tiettäwä, että hän kihlacunnasa eli Caupungisa oleskele; nijn naulittacon haasto-kirja hänen huonens owen päälle.

8.§. Cosca cuollen miehen perillisiä etzitän jacamattomasa pesäsä; nijn käykön haasto caickein perillisten päälle yhteisesti, ja ei jocaitzen erittäin: ja olcon se welcapää, joca pesäsä istu, joco hän on perillinen eli toimitus mies, saman haaston wastaan ottaman: ja sitten andaman cungin perillisen saada yhden uscottawan uloskirjoituxen, ja nautitcon he haasto ajan sen paickacunnan jälken, cusa se oleskele, joca caucaisin on. Jos pesä jaettu on, nijn pitä jocaitzen perillisen erittäin haastettaman.

9.§. Jos päällecandaja ei saata rijta-weljellens haastoa, sen ajan sisällä cuin nyt sanottu on; olcon haasto mitätöin, ja ottacon hän uuden haaston.

10.§. Ricoxen asioisa pitä sen, jonga päälle cannetan, cohdastans Oikeuden käskyn päälle wastaman tuleman: Jos ei hän sitä tee; nijn mahta hän Cruunun eli Oikeuden Käskyläisildä Oikeuteen tuotaa.

XII. Lucu. Cuinga tehtämän pitä / cosca haasto laiminlyödän; ja laillisista esteistä.

1.§. Cosca laillisesti haastettu on, nijn pitä päällecandajan ja wastajan, määrätyn päiwän päälle, Oikeuden eteen tuleman; jos ei heillä laillista estettä ole. Nämät owat lailliset estet: Jos jocu on sairas: Jos jocu on Cuningan eli Waldacunnan palweluxeen lijckelle käsketty, eli lähtenyt: jos jocu istu wangiudesa: jos jocu wiholliselda, eli muulda waaralda, tulipalon, eli weden hädäldä estetän: jos jocu on järjeldäns pois tullut: jos mies eli waimo, lapsi eli wanhemmat cuolewat sillä ajalla, cosca jongun pitä itzens Oikeuden eteen sisälle laittaman: Jos jocu ennen on cutzuttu toiseen Oikeuteen wastaman samalla ajalla. Coetelcon cuitengin Tuomari asian-haarat näisä tiloisa. Jos muita esteitä edesannetan; nijn coetelcon myös Tuomari ne, jos ne owat sijtä woimasta, että ne kelwata mahtawat. Jos este on laillinen; nijn lykätkön Tuomari asian maalla ensimäiseen Käräjään, ja caupungisa pangon hän rijta cumpaneitten eteen toisen päiwän: ja olcon he welcapäät, sekä maalla että caupungisa, tuleman Oikeuteen ilman uutta haastota.

2.§. Jos jocu on estetöinnä pois, cosca hän Oikeudelda edeshuutan, päällecandaman eli wastaman; tehkön sackoa Kihlacunnan Käräjäsä ja Käminärin-oikeudesa yhden talarin, Lalmannin ja Raastupa-oikeudesa caxi talaria. Jos eikä päällecandaja eikä wastaja tule ennen Käräjän loppua; wetäkön cumbikin cahdenkertaisen sacon. Jos wastaja tule ensimäiseen Käräjään, ennen cuin se päätetän, ja päällecandaja pois on; wetäkön sackoa cuin sanottu on, ja maxacon hän wastajalle hänen culutuxens, ellei hän lähimäisesä Käräjäsä maalla, eli yhden cuucauden sisällä Caupungisa, woi osotta, että hänellä laillinen este ollut on, ja ettei hän ole taitanut sitä Oikeudelle tiettäwäxi tehdä. Jos päällecandaja ei anna haasta asiata Oikeuteen, ja täytä sitä sillä ajalla, cuin nyt sanottu on; olcon wastaja hänen candestans wapa.

3.§. Jos päällecandaja tule ensimäiseen Käräjään, eli caupungisa määrätyllä päiwällä sijhen Oikeuteen, johonga asia haastettu on, mutta wastaja ei tule, eikä anna osotta laillista estettä: jos päällecandaja osotta, että wastaja on saanut haaston laillisella ajalla; nijn tuomitcon Oikeus asian sen jälken, cuin totuus sijnä ulosetzittää taitan, ja wetäkön tuomion sisälle, cuinga se, joca woittanut on, pitä rijta-weljellens, tuomiosta tiedon andaman, nijncuin 4.§. sanotan. Jos wastaja sitten tule, ennen cuin laillinen wedon aica edesculunut on, ja ano wedotaxens: ja asia on sen wertainen, että Oikeuden tuomiota wastan weto pandaa mahta, nijncuin edespäin täsä Caaresa eroitetan; olcon hänellä lupa sijhen, ja Oikeus, cuhunga wedottu on, tuomitcon pää-asiasa. Jos ei hän tule sen ajan sisällä cuin sanottu on, eli jos asia on nijn halpa, että wetoo sijnä ei sallittu ole; saacon woitta tacaisin, nijncuin seurawaisesa§. sanotan: ja käykön tuomio sencaldaisesa tacaperin woittamisen asiasa ulosmittauxeen, jos päällecandaja sitä waati: ja olcon hänellä walda, nosta sen, cuin ulosmitattu on, jos hän täyden tacauxen sen edestä pane.

4.§. Joca sillä tawalla tuomion woittanut on, tiettäwäxi tehkön sen, sitten cuin wetomisen aica ohitze on, rijtaweljellens: eli etzikön ulosmittausta sen päälle, nijn aicaisin, että rijta-weli taita andaa asian haastetta lähimäiseen Käräjään maalla, ja caupungisa yhden cuucauden sisällä, etziäxens woittaa sitä tacaisin. Ellei hän sitä tee, joca woittanut on; nautitcon se joca cadotti, saman ajan, sitten cuin hän tygösanotan. Jos coetellan, että hän köyhyden tähden ei woi tuomiota täyttää, sen ajan sisällä cuin sanottu on; olcon hänellä cuitengin walda etziä tacaperin woittoa. Jos se cuin tuomittu on, on sencaldainen, että tacaperin woittaminen hyödyttömäxi tule, jos tuomio täytetäisin, nijn älkön silloin täytettäkö. Jos se joca cadottanut on, laiminlyö sen ajan cuin nyt edespandu on; nijn ei pidä hänellä sitten oleman tacaisin woittamisesta mitän puhumista.

5.§. Jos wastaja on estetöinnä pois Lalmannin Oikeudesta, eli Raastupa Oikeudesta, cosca asia Käminärin Oikeudesta sinne tullut on; tuomitcon Oikeus nijden perustusten päälle, cuin päällecandaja edeswetä. Jos wastaja edesanda itzens, wetomisen ajan sisällä ollesa, ja pyytä wedota; olcon se hänelle sallittu, nijsä tiloisa, cuin 3.§. sanotan. Jos asia on wähemmästä arwosta, eli wastaja ei anna itzens nijn edes; älkön nautitco tacaperin woittoa sijnä, mutta olcon tuomio wahwa.

6.§. Jos jocu eteen pannulla ajalla pois on sijnä asiasa, cuin julkisen ylöslyömän cautta Oikeuden owen päälle haastettu on; nijn ei pidä hänellä sitten yhtään puhetta sijnä oleman, joco se on päällecandaja eli wastaja.

7.§. Jos päällecandaja eli wastaja ei tule Kihlacunnan-catzelemuxeen eteen pannulla päiwällä, mutta jombicumbi pois on; nijn pangon Tuomari sen ulos toisexi ajaxi, joco laillista estettä edesannetan, eli ei. Jos myös silloin jombicumbi pois on, ja ei osota laillista estettä; käykön catzelmus ei sitä wähemmin edes, ja tuomitcon Oikeus sen jälken cuin perustuxet siellä coeteldaa taitan, nijn myös Oikeudenkäymisen culutuxista. Jos se joca cadotti, ja ei läsnä ollut, ano laillisen ajan sisällä wedota; sitä ei pidä häneldä kielttämän: jos ei hän sitä tee, olcon catzelmus tuomio wahwa. Jos jocu on pois Lalmannin catzelmuxesta; olcon sama laki: cuitengin ei sitä wastan mahda wetoa panda, mutta käykön sen canssa nijncuin 25. Lugusa 10.§. asetetan.