1.§. Cosca päällecandaja eli wastaja tahto Tuomarin hyljätä, tehkön sen toimellisesti, ja tuomitcon Tuomari itze sijtä esteestä. Nämät owat lailliset estet: Jos Tuomari on jommancumman canssa, sijnä langoudesa eli heimolaisudesa, josa sen 2. Lugun jälken Naimisen Caaresa, awioskäskyä ei mahda rakettaa: jonga alla myös ymmärretän hänen nepaisens ja orpanans langoudesa, ja ei heimolaisudesa: eli jos Tuomari on hänen rijtacumpanins, eli julkinen wihamiehens: eli jos Tuomarilla, eli hänen suculaisillans, cuin nyt nimitetyt owat, on osa sijnä asiasa, eli jos he taitawat sijtä jotain erinomaista hyödytystä eli wahingota odottaa: eli jos hän on ollut toisesa Oikeudesa Tuomari samasa asiasa, eli on ennen ollut asianajaja sijnä, eli todistanut, eli ennen nijncuin Käskyläinen josacusa Oikeudesa, eli Cuningan Käskynhaldian tykönä, jongun päätöxen asettanut, joca sitä asiaa coske: eli jos hänellä itzellä on samancaldainen asia toisesa Oikeudesa. Jos Tuomari tietä, että sencaldainen este händä wastaan on, ehkä se ei ole Oikeuden hakialle tiettäwä; astucon itzestäns pois Oikeudesta.

2.§. Jos jocu ilman toimeta eli säädyttömästi hyljä Tuomarin; wetäkön sackoa Kihlacunnan ja Käminärin Oikeudesa kymmenen talaria, Lalmannin ja Raastupa Oikeudesa caxikymmendä talaria, Howrätisä wijsikymmendä talaria.

3.§. Jos este coetellan laillisexi Kihlacunnan Tuomarita, Lalmannia, eli Pormestaria wastan sijnä Caupungisa, josa ei muuta cuin yxi Pormestari ole, ja Raastupa-oikeus ilman hänetä ei löytä tuomiowoiwaxi; asettacon Howrätti toisen hänen siaans, päällecandajan anomisen ja culutuxen päälle, ja seisahtacon se culutus sitten sen päälle, joca asian cadotta.

4.§. Jos jocu hyljätän Kihlacunnan eli Lalmannin laudalda; pangon Kihlacunnan Tuomari ja Lalmanni, jos tarwitan, toisen hänen siaans, nijn cauwan cuin se asia ratcaistan. Jos Käminäri eli Raadimies hyljätän; nimittäkön Raastupa-oikeus sen, joca hänen siasans istuman pitä, jos Oikeus ei ole muutoin tuomio-woipa. Jos caicki Käminärin-oikeudesa hyljätän; cutzucon Raastupa-oikeus toiset, jotca sen asian tuomitzewat. Jos coco Raastuwan-oikeus hyljetty on; säätäkön sijtä Howrätti. Jos nijn taidais tapahtua, että nijn monda Howrätin Jäsenistä estytäisin, <260> että Oikeus sijnä asiasa ei ole täysi-istunut; tehkön Howrätti sen Cuningalle tiettäwäxi, joca silloin asetta toiset heidän siaans. Ei mahda Pormestaria eli Raadimiestä hyljättämän, cosca poica eli wäwy on Käminärin-oikeudesa tuominnut; Ei mahda myös ketäkän Howrätisä istuimestans nostettaman, cosca poica eli wäwy Ala-oikeudesa tuominnut on; jos ei nijn ole, että heidän päällens wiran ricoxen tähden laillisesti siellä canneta.

XIV. Lucu. Cuinga Oikeuden edesä pitä päällecannettaman ja wastattaman; nijn myös cuulustelemisesta suu-sanalda / ja wääryttelemys-walasta.

1.§. Kihlacunnan, Käminärin, Lalmannin, ja Raastuwan oikeudesa nijsä wähemmisä Caupungeisa, pitä canden suu-sanalla edeswedettämän; jos asian arwo ja pituus, eli muut asian-haarat ei waadi, että se kirjallisesti tapahtua mahta: ja silloin ei pidä Oikeuden etzijlle myöden annettaman, usiambata cuin yhden kirjoituxen cummangin sisälle-panna; jos asia ei ole sitä suuremmasta arwosta.

2.§. Jos päällecandaja tule Käminärin-oikeuteen määrätyllä päiwällä, ja julkisen ylöshuudon alla sisälle anda candens kirjallisesti, ja wastaja silloin läsnä on; kirjoittacon Oikeus sen päälle, että hänen cahdexan päiwää sen jälken wastaman pitä: Jos hän laiminlyö silloin tulla sisälle ylöshuudon ajalla, mutta tule wastauxen canssa ennen kelloo cahtatoistakymmendä; wetäkön sackoa yhden talarin. Jos hän peräti pois on, eli tule walmistamatoinna, ilman laillista estettä; wetäkön sackoa caxi talaria: ja käykön jällens ylöshuuto asiasa edes, cahdexan päiwää sen jälken. Jos ei hän sittengän tule wastauxen canssa sisälle; wetäkön <261> sackoa cuin sanottu on, ja tuomittacon asiasa päällecandajan canne-kirjan päälle: cuitengin mahta hän suu-sanalla cuullelda, jos hän sitä edelläpäin ano; olcon myös hänellä myöden annettu, jos hän cadottanut on, wedota tuomiota wastan. Jos päällecandaja laiminlyö sen päiwän, jona hänen rijta-weljens wastauxen pitäis wastanottaman; wetäkön sackoa yhden talarin. Käminäri-oikeudesa Tuckhulmisa olcon ylöshuutamisen hetki kello yhdexän.

3.§. Päällecandajan pitä, ehkä cusa Oikeudenkäyminen aljetan, caicki hänen perustuxens ja todistuxens cohta edespaneman, ja wastajan samalla tawalla. Jos jocu ehdollans pidettä tykönäns ne todistuxet, jotca asian walistuxexi tulewat; wetäkön sacko wijsi eli kymmenen talaria, eli enämmän, sen jälken cuin Tuomari coettele hänen sijnä wijcapään olewan.

4.§. Caicki uloskirjoituxet nijstä todistuxista, cuin eteen osotetan, pitä taicka Oikeuden Käskyläisildä, eli muilda uscottawilda miehildä, wahwistetut oleman, että ne owat caikisa juuri yhtäläiset pääkirjain canssa: ja pitä sittengin pää-kirjat ylös näytettämän, jos Oikeus eli rijta-weli sitä waati.

5.§. Päällecandajan pitä tekemän canne-kirjans lyhykäisexi ja selkiäxi, ilman caickia esipuhetta ja ymbäri käymistä, ja asian laidan sijnä cohta ilmoittaman, ja sitten misä itze rijta seiso: wetäkön myös sitälikin selkiästi sisälle, mitä hän päälle seiso, ynnä perustusten canssa cuin sijhen owat. Jos hänellä on usiambi canne cuin yxi; ulospangon ne cungin edestäns: ja wastacon rijta-weli samasa järjestyxesä. Ei mahda näihin kirjoihin mitään secoitettaa sijtä, cuin ei oikein asiaan tule. Jos jocu toisin teke, wetäkön sackoa wijsi eli kymmenen talaria, sen jälken, cuin Tuomari sen cohtullisexi löytä.

6.§. Jos se, joca caipauxens eli wastauxens kirjallisesti edestuonut on, nijsä on anonut, että myös suusanalla cuulduxi tulla: eli jos hän sitä sitten pyytä; eli Tuomari sen itze tarpellisexi löytä; määrätkön Tuomari wissin päiwän ja ajan sijhen, jos ei se cohta taida tapahtua. Joca silloin estetöinnä pois on, wetäkön sackoa Käminärin-oikeudesa caxi talaria, Lalmannin ja Raastupa-Oikeudesa wijsi talaria, Howrätisä kymmenen talaria. Jos ei hän tule, cosca hän toisen kerran tygö sanottu on; cuuldacon se läsnäolewainen, ja tuomitcon Oikeus asiasa. Ei pidä rijtaweljesten suusanaisen cuuldelemisen alla, päälle seisoman, eli Tuomarin salliman, että se ylöskirjoitettaman pitä, cuin jo kirjain sisälle wedetty on, eli ei asiaan oikein tule. Mitä suusanaisen cuuldelemisen alla ylöskirjoitetan, se pitä rijtacumpanein edesä ylösluettaman, jos he sitä waatiwat, eli Oikeus itze sen cohtullisexi löytä: Jos rijtaweli silloin ei tunnusta omaxens sitä, cuin kirjoitettu on; olcon Oikeudella toden puoli sanoa, mitä puhuttu ja wastattu on. Jos jocu tahto sanansa ja luulonsa selittää, sitä ei pidä kielttämän: coetelcon cuitengin Tuomari, mistä woimasta se olla mahta.

7.§. Jos jocu solwaise rijtaweljens Oikeuden edesä, puheisa eli kirjoituxisa, härjous ja häwäistys sanoilla, halwendawaisilla soimuilla, eli käytöxillä; wetäkön sackoa wijsi, kymmenen, eli caxikymmendä talaria, eli enämmän, sen jälken cuin ricos on. Jos se käy miehen cunnian päälle; tuomitcon myös sama Oikeus sen ylitze: mutta jos se joca soimais, tahto hänen laillisesti sijhen sitoa; nijn lykätkön Tuomari sen sijhen Oikeuteen, jonga ala ricos tule. Jos jocu puhu eli kirjoitta epäcunnioittawaisesti Tuomarita wastan; wetäkön cahdenkertaisen sacon, eli corkeimman, nijncuin Tuomari, cusa se tapahtunut on, cohtullisexi löytä: rucoilcon myös julkisesti andexi, jos ricos sen ansaitze. Jos hän häristele eli uhca Tuomarita, eli anda hänelle häwäistys sanoja, eli sortta hänen arwoans ja cunniaans; andacon Howrätti sen wicapään päälle siellä cannettaa, ja rangaistacon hän sen jälken, cuin 18. Lugusa 8.§. Pahategon Caaresa säätty on.

8.§. Jos jocu kirjoitta eli puhu Oikeuden edesä, sitä cuin hän tietä ei toden olewan, ja tahto sen cautta saattaa Tuomaria harhailemaan: Jos hän sijhen sidotan; wetäkön sackoa Kihlacunnan ja Käminärin-oikeudesa wijsi talaria, Lalmannin ja Raastupaoikeudesa kymmenen talaria, Howrätisä caxikymmendä talaria, eli enämmän, sen jälken cuin Tuomari sen coettele.

9.§. Wääryttelemys walaa ei pidä rijtacumpanein anoman toinen toiseldans, yhdesäkän Oikeudesa: cuitengin olcon Lalmannin, eli Raastupa-oikeudella, nijn myös Howrätillä, walda, cosca pää-asia sinne tullut on, päälle panna jommalle cummalle rijta-weljistä, eli molemmille tämän wääryttelemys walan, ilman ylöslyckämistä Oikeudenkäymisesä wannottawaxi, jos totuutta ei muutoin taita löyttää: Minä N.N. wannon Jumalan ja hänen pyhän Ewangeliumins cautta, etten minä muuta tiedä engä ymmärrä, cuin että minulla on Oikia asia, ja etten minä sitä aja wihasta eli pahasta sisusta: ei pidä minun myös yhtään tiettäwätä walhetta eli petosta edesän pitämän, eli pytää aicaa wijwyttää, eli asiata pimittää, eli jotain salata, cuin oikiaxi ylöswalistuxexi sijnä tule, mutta andaa sen caicki rehellisesti tiettäwäxi; nijn totta minua Jumala auttacon hengen ja sielun puolesta. Jos Oikeuden etziä ei tahdo eli woi tätä walaa tehdä; olcon asiansa cadottanut. Wannocon myös asianajaja saman walan, cosca Tuomari sen tarpellisexi coettele. Jos ei hän woi sitä, ja päämies, on pois olewainen, pangon Oikeus määrä päiwän hänen eteens, tehdäxens walan, likimmäisen Tuomarin edesä, siellä cuin hän oleskele, ja wastataxens tarpellisten kysymysten päälle.

10.§. Ei mahda ricoxen asioisa wääryttelemys walaa waadittaman, joco ne owat wähemmät eli suuremmat.

XV. Lucu. Laillisesta edeswastajasta eli asianajajasta.

1.§. Ricoxen asioisa wastacon se itze, jonga päälle cannetan: Jos Tuomari coettele, että hän Oikeudenkäymisesä apua tarwitze, nijn sallitan hänen pitä asianajajan canssans. Mies mahta myös waimollens, ja edeswastaja wallanalaiselle, sencaldaisesa tilasa, awullinen olla. Muisa asioisa mahta, laillisten asianajajain cautta, cannettaa ja wastattaa; ja pitä sittengin päämiehen Oikeuden eteen tuleman, cosca Tuomari sitä waati.

2.§. Nijden, cuin muiden edestä puhua ja kirjoittaa mahtawat, pitä oleman paitzi paha mainiota, ja cunnialliset, rehelliset ja ymmärtäwäiset miehet. Ei pidä ketään sijnä yhteisesti pidettämän, joca Oikeudelda, cusa asia ajetan, ei ole hywäxi luettu, ja saanut luwan sijhen. Jos Oikeuden etziä tahto asetta asianajajaxens hänen suculaisens, eli sen cuin hänen palwelluxesans on, eli jonga hän muutoin hywin usco; olcon se hänen wallasans. Cuningan Käskyläiset, joilla Cruunun ylöscandoa ei ole, mahtawat myös puhua heidän ystäwäins edestä, cosca heidän Esimiehens sen myöden andawat, ja he heidän wircans sen cautta ei laiminlyö, eli jos ei se ole heidän wircans welwollisutta wastan.

3.§. Ei mahda cucan olla asianajaja sijnä asiasa, johon hän ennen on cajonut toisesa Oikeudesa, nijncuin Tuomari, eli Oikeuden Käskyläinen, eli Cuningan Käskynhaldian tykönä, wiran puolesta: Ei se, joca rijtaweljen edestä on ennen ollut edeswastajana samasa asiasa, eli se, joca itze holhojan alla seiso: Ei myös se, jonga isä eli appi, poica eli wäwy, weli eli heimo, Oikeudesa Tuomarina istu. Ei mahda yxikän Yli-oikeuden jäsen, eli Käskyläinen siellä, joca wuotisen palcan nautitze, andaa itziäns asianajajaxi siellä, eli josacusa Ala-oikeudesa, joca sen alla on; jos ei nijn ole, että hän puhu suculaisens edestä orpanuxijn asti ja canssa, eli wallanalaisen edestä, jonga edeswastaja hän on.

4.§. Ei mahda cucan päällecandaa eli wastata toisen edestä, ennen cuin hän, taicka suusanalla Oikeuden edesä, asianomaiselda, sijhen asetettu on, eli näyttä hänen awoimen kirjansa sen päälle, sinetin canssa. Jos päämies ei taida itze kirjoittaa; nijn pitä waldakirjan uscottawain todistaitten canssa wahwistetun oleman.

5.§. Jos Cruunulla on osa josacusa rijdasa; asettacon Cuningan Käskynhaldia sen, joca Ala-oikeudesa Cruunun Oikeuden edeswasta: Howrätisä puhucon sijnä asiasa Cuningan asianajaja. Perindötalonpoica mahta maan rijdoisa itze asianajajan otta: andacon cuitengin sille, joca weron saa, sen tiettäwäxi, että hän, jos nijn tarwitan, mahta perindötalonpojalle awullinen olla.

6.§. Jos jocu, jolla osa on asiasa, tahto toisten edestä puhua; ottacon sen päälle heidän waldakirjans.

7.§. Caikisa walda-kirjoisa pitä nimitettämän Tuomioistuin, asia, ja mies joca sen ajaman pitä, nijn myös että asianomainen tahto tytyä sijhen, cuin edeswastaja sijnä teke ja jättä. Mutta ei mahda asianajaja toista siaans panna, eli asiata sowitta, jos ei hänellä ole sijhen selkiätä lupaa: Ei mahda hän myös asiata corkiammasa Oikeudesa ajaa, ellei walda-kirja nijn tehty ole; cuitengin mahta hän päämiehen oikeuden, wedon cautta walwoa.

8.§. Jos päämies cuole Oikeudenkäymisen alla; tehkön asianajaja sen Oikeudelle tiettäwäxi: ja ne, jotca silloin asianomaisexi tulewat, andacon uuden walda-kirjan.

9.§. Se joca Oikeudelda on luwan saanut, ajaxens Oikeudenkäymisen asioita, olcon welcapää, auttaman nijtä köyhiä ilman maxota, Oikeuden edesä; cosca Tuomari sen päälle pane.

10.§. Asianajajan pitä rehellisesti ja caikella wireydellä ajaman sen asian, cuin hänelle uscotan, ja ala-kirjoittaman caicki ne kirjoituxet, cuin hän Oikeuteen sisälle anda. Ei mahda jongun sisälle panon päälle tuomittaman, jos ei se ole nimeäns ala pannut, joca kirjan tehnyt on; cosca se löytän että asianomainen ei ole ymmärtänyt itze sitä ylöspanna.

11.§. Asianajajalle ei pidä woima oleman, Oikeudesa ylössanoa itziäns sijtä asiasta, cuin hän siellä alcanut on; ellei Oikeus coettele, syytä hänellä sijhen olewan.

12.§. Ellei asianajaja ja päämies sowi waiwan palcasta, ja sijtä ei ole wissiä wälipuhetta tehty; coetelcon Tuomari joca wijmein asiasa tuominnut on, mitä asianajaja cohtullisesti on ansainnut: ja olcon hänellä walda, pidettää ne Oikeudenkäymisen kirjoituxet, jotca hän käsijns saanut on, sijhen asti cuin hän saa maxons.

13.§. Jos asianajaja laiminlyö hänen päämiehens oikeuden; olcon päämiehellä walda tygöpuhua händä laillisesti, ja etziä wahingotans jällens.

14.§. Jos asianajaja löyttän yllyttänen, eli wietellen jongun wäärään Oikeudenkäymiseen, eli wastoin parembata tietoa ajanen wäärää asiata, eli pitänen edesäns tiettäwätä petosta, wetäkön sackoa kymmenen, caxikymmendä, eli enämmän, sataan talarijn asti, eli kärsikön wangiudella, ja älkön myöden annettaco hänelle enämmin aja muiden asioita Oikeuden edesä, aiwan sen jälken cuin Tuomari coettele hänen ricoxens olewan. Jos sencaldainen asianajaja, wetä itzens pois asiasta, ennen cuin se päätöxeen joutu, wälttäxens sillä rangaistusta; kärsikön cuitengin cuin sanottu on. Jos jocu tule ylitzewoitetuxi, että hän myös on salaisesti kirjoittanut asiasa päämiehen rijtaweljen edestä, <267> eli auttanut händä perustuxilla ja neuwoilla; wetäkön sackoa sata talaria, eli rangaistacon wangiudella wedellä ja leiwällä, ja olcon cunniatoin.

15.§. Caickein tule Oikeudelle arwon ja cunnian osottaa: ja sentähden ei pidä kenengän, laillisen asianajajan siasa, salliman lapsiikäisen, palcollisen, eli muun sopimattoman, andaa hänen kirjojans sisälle, eli suusanaiseen cuuldelemiseen lähettää. Jos jocu sen teke, wetäkön sackoa Kihlacunnan ja Käminärin-oikeudesa caxi talaria, Lalmannin ja Raastupa-oikeudesa wijsi talaria, Howrätisä kymmenen talaria.

16.§. Jos jocu otta puhuaxens Oikeuden edesä sijnä asiasa, josa hän eikä ole asianomainen, eli edeswastaja, eli wiran puolesta soweljas päällecandamaan ja etzimään, eli Lain jälken sijhen lupaa saanut; wetäkön sackoa Kihlacunnan ja Käminärin-oikeudesa colme talaria, Lalmannin ja Raastupa-oikeudesa wijsi talaria, Howrätisä kymmenen talaria, eli enämmän, sen jälken cuin asia on. Jos se tapahtu Cuningan Käskynhaldian tykönä, wetäkön sackoa wijsi talaria; hänelle yxinäns: täyttäkön myös näisä tiloisa caiken wahingon.

XVI. Lucu. Caickinaisista wastoinkäänneistä Oikeudenkäymisesä; nijn myös ylöslyckäyxestä.

1.§. Nyt tule wastaja Oikeuden eteen, mutta sano, että asia ei tule sen Tuomio-istuimen ala, coetelcon sen Tuomari, ja andacon päätöxens sen ylitze. Jos jombicumbi rijtaweljistä ei tydy sijhen, ilmoittacon sen cohta Oikeudelle, eli wijmeisexi, ennen cuin seurawainen päiwä edesculunut on, ja pangon sitten walituxens Howrättijn, puolen sen ajan sisällä, cuin laillisesti wedotuisa asioisa, Lalmannin ja Raastupa-oikeudesta, eteenkirjoitettu on: olcon myös Tuomari welcapää, kirjoittaman <268> päätöxen päälle, minä päiwänä, ennen kelloo caxitoistakymmendä, se tapahtuman pitä. Jos se nuckeroitzewainen laiminlyö jotain sijtä cuin nyt sanottu on, nijn ei pidä hänellä enämbätä puhetta sijnä asiasa oleman, ja cosca pääasiasa tuomitan; wetäkön hän sackoa caxikymmendä talaria, eli enämmän, jos se coetellan, että hän sen esteen on tehnyt aicomuxella; sen cautta asiata wijwyttäxens.

2.§. Jos hän walituxens Howrättijn oikialla ajalla sisälle-anda; pangon Howrätti rijta-weljen eteen wissin päiwän, jona hänen uhca-sacon haastolla, wastaman pitä, sen jälken cuin hän on läsnä eli caucana olewainen: waaticon myös Tuomarin selityxen sisälle, jos sitä tarwitan. Sitten tuomitcon Howrätti sen ylitze ilman ylöslyckämistä: ja se joca perättömästi candanut on, wetäkön sackoa colmekymmendä talaria, eli enämmän, sen jälken cuin asia on. Ei mahda sijnä päätöxesä Cuningan tykönä muutosta etzittää. Jos jocu teke tämän käänden Howrättiä wastan nijsä asioisa, jotca sinne cohdastans haastetan, eli siellä ylösotetan, ilmoittacon se joca cadotti, nuckeroitzemisens ennen kelloo caxitoistakymmendä colmandena päiwänä, se lukemata jona päätös langeis, ja pangon yhtähaawa, sisälle, nijn paljo rahaa cuin edespäin 30. Lugusa määrätän: asettacon myös sitten täyden tacauxen culutuxen ja wahingon edestä, ja pangon walituxens Cuningan tygö, puolen sen ajan sisällä cuin samasa Lugusa sanotan.

3.§. Jos jocu wastoin käändä, että usiammalla on osa asiasa, ia että heidän haastettaman pitä, ja ynnä hänen canssans wastaman; käykön sen canssa samalla tawalla, cuin nyt eteen-kirjoitettu on.

4.§. Jos jocu eteen-käändä jotain muuta cuin nyt sanottu on, joco se on Tuomarita, eli rijtaweljen personata wastan, eli ettei hän tahdo andaa itziäns rijtaan hänen canssans, eli todistaita wastan, eli mitä tahtons muutoin eteen wäätän, taicka ennen, eli myös sitten cuin hän on ruwennut asiasa wastaman; andacon Tuomari päätöxens sen ylitze erittäin, jos asia sitä waati, ja joco se pääasiata sito, eli ei, pitäkön hän yhtä hywin päälle pääasian canssa, cohta sen jälken, ehkä jombicumbi rijta-welijstä nuckeroitzemisens selittä, sen ajan sisällä, cuin 1. ja 2.§§. säätty on. Ei mahda Yli-tuomari wastanotta walituxia harhailemisten ylitze itze Oikeudenkäymisesä, ennen cuin Ala-tuomari pääasiasa tuominnut on. Jos se joca cadotti, etzi corkiamba Oikeutta pääasiasa, nijn olcon hänellä walda, walituxens nijsä tiloisa cuin sanottu on, yhtä haawa edeswiedä.

5.§. Caicki wastoin käännet pitä Oikeudenkäymisen alusa, yhdellä kerralla edesannettaman, cosca ne owat sencaldaiset, että se tapahtua taita. Jos jocu löytän nijtä tykönäns pidättänen, estäxens asian päätöstä; wetäkön sackoa kymmenen, caxikymmendä, colmekymmendä talaria, eli enämmän, sen jälken cuin asia on.

6.§. Jos jombicumbi rijta-weli etzi ylöslyckämistä asiasa, sentähden että hän usiammat todistuxet toimitta tahto, eli muun syyn tähden: ja Tuomari löytä syytä sijhen ylöslyckämiseen olewan; nijn pangon hänen eteens määrätyn ajan, taicka uhcasacon haastolla, taicka että asia sittengin päätettämän pitä, caicki sen jälken, cuin asian-haarat sitä waatiwat. Sen ylöslyckämisen ylitze ei mahda kengän walitta, jos ei nijn ole, että hän luule taitawans osotta, että asia ainoastans sen cautta ilman tarwetta wijwytetän; etzikön silloin muutosta Howrätisä.