1.§. Joca ei tydy sijhen tuomioon eli päätöxeen, cuin Kihlacunnan Oikeus pää-asiasa, Käräjäsä, eli laillisesa catzelmuxesa maan-rijdasa, eli huonein-catzelmuxesa Pappilasa, wapasa eli perindö talosa langettanut on; nijn mahta hän wedota colmella marcalla Lalmannin alle, taicka cohta, taicka myös wijmeisexi ennen cuin cahdexas päiwä loppunut on, se sisälle-luettuna, jona tuomio langeis: ja kirjoittacon Kihlacunnan Tuomari cohta tuomion päälle, että hän laillisesti wedonnut on, ja pitä asian lähimmäisesä Lalmannin Käräjäsä täyttämän: olcon myös se joca woittanut on welcapää tiedusteleman Tuomarilda, jos wedottu on: ja cosca nijn tapahtunut on; andacon myös hän sen ylöspandaa, ojennuxexens, tuomions päälle: sijtä ei mahda eri maxoa waadittaa. Jos he molemmat wetowat; käykön sen canssa samalla muoto. Rijta-weljesten pitä sitten Lalmannin Käräjään tuleman, ilman haastota eli erinomaista tiettäwäxi-tekemistä. Jos <290> Lalmannin Käräjä pidetän ennen cuin colme wijcko Kihlacunnan Käräjän jälken, ja se cuin wedonnut on, sano, ettei hän taida asiata nijn kijrusti täyttää; nijn pitä se Lalmannin Käräjäsä wuotta sen jälken ajettaman: kirjoittacon myös Kihlacunnan Tuomari sen heidän tuomions päälle. Jos ei he wetoa pane, nijncuin nyt sanottu on; seisocon Kihlacunnan tuomio wahwana.

2.§. Jos se, joca Lalmannin ale wedon ottanut on, tahto sitten wetons ylönandaa; tehkön sen rijta-weljellens tiettäwäxi, wijmmeisexi colme wijckoa ennen cuin Lalmannin Käräjä pidetän, nijn myös Lalmannille Käräjäsä. Jos ei hän tee sitä, ja wastaja tule sinne; nautitcon hän maxon culutuxestans: ja sitä wastan ei pidä wedottaman.

3.§. Cosca rijta on ollut raha-waihetuxen, eli Meri-oikeuden asiasta, eli maan-caupasta; nijn wedotan Kihlacunnan Oikeudesta Howrätin ale: kirjoittacon myös Tuomari sen molembain rijta-weljein tuomion päälle, nijn myös minä päiwänä päällecandajan pitä canne-kirjans sisälle andaman, ja wastajan sen wastan ottaman, aiwan nijncuin wedosta Lalmannin tuomiota wastan asetetan.

4.§. Sama laki olcon; cosca wapatoin mies, ylös-lyödyn julistuxen jälken, on etzinyt ylönandaxens caickia omaisuttans welca-miehillens: eli jombicumbi puoliso on anonut calun eroitusta wapattomasa pesäsä: eli rijta on ollut welcamiesten oikeudesta ja edusta sencaldaiseen welanalaiseen omaisuteen. Näisä tiloisa lähettäkön Kihlacunnan-oikeus ne kirjoituxet, cuin rijtaweljet siellä waihettanet owat, Howrättijn sisälle, colme wijckoa ennen, cuin heidän sinne itzens sisälle laittaman pitä.

5.§. Ricos asioisa, joco ne owat rascammat eli wähemmät, älkön kelläkän olco lupaa wedota, taicka puhdistus walaa ja sackoa, taicka culutusta ja wahingon palckiota wastan, cuin Ala-oikeus sijnä tilasa on päälle-pannut: mutta mahta se, joca ei tydy sen tuomioon, walittaa sen ylitze Howrätisä, puolen sen ajan sisällä, cuin laillisesti wedottuin asiain Lalmannin ja Raastupa-oikeudesta, käytettämän pitä. Ellei hän sitä tee; nijn älkön hänellä edespäin olco sijtä puhetta. Sama laki olcon metzän hackauxesta, luwattomasta wiljelemisestä, eli metzän culosta, joco se on Cruunun eli muun maan päällä, nijn myös linduin ja eläwitten pyynnöstä. Mitä Ala-oikeus on tuominnut rascammisa ricoxisa, cuin hänen Tuomio-istuimens ala tulewat, ei pidä täyttämiseen käymän: mutta lähettäkön cohta Howrättijn sisälle tutkinnons ja tuomions, siellä ensisti lawiammalda coeteldaa ja tutkittaa; nijncuin: cosca jotacuta syytetän sijtä, cuin hengen ja cunnian päälle käy: Pilcasta Jumalata wastan, joco se on tapahtunut aicomisella eli ajattelemattomudesta: Pilcan tekemisestä Jumalan palweluxesta: noituudesta ja caickinaisesta taicauxesta: wäärästä myndistä ja sen uloscaupitzemisesta: caxnaimisesta, ja mitä muuta 9. Lugusa Pahategon Caaresa sanotan: Secoituxesta järjettömäin luondocappalden canssa: Murha poldosta: Omain eli puoli-wanhembain, apen ja anopin lyömisestä, nijn myös härjous-sanoista heitä wastan: Lastenmurhasta, ja surmamisesta myrkyllä eli muulla tawalla, ja mitä enämmän on 16. ja 17. Lugusa Pahategon Caaresa ulospandu: Cuningan walan ricoxesta: Kircko-rauhan, Oikeudenkäymisen rauhan, ja waimowäen rauhan ricoxesta: tapon asioista, ehkä rangaistus coconaiseen eli puoleen miehen-hengen sackoon eli tapaturman sackoon, seisahta: pahantekiän warjelemisesta eli päästämisestä: caickinaisesta Kircon-warcaudesta: coto-warcaudesta ia julmasta sisu-warcaudesta: eli muusta warcaudesta colmannen kerran: Salaisesta cotowiemästä: itzewaldaisista päälle-panoista Cuningan alamaisten päälle: Cruunun ja yhteisten rahain kääppimisestä: Haureuden edesauttamisesta, ja haureudesta; Lihallisesta secannuxesta kielttyisä polwisa: nijn myös osallisudesta näisä pahoisa tegoisa. Wähemmistä ricoxista cuin seurawat jotacuta rijta-asiata, sanotan 3. Lugusa 4.§.

6.§. Kihlacunnan-oikeudesta mahdetan wedota, joco asia on suuremmasta, eli wähemmästä arwosta: ja Kihlacunnan-oikeus tehkön tiettäwäxi Lalmannille ne asiat joisa wedottu on.

7.§. Lalmannin tuomiota wastan wedotan Howrätin ale, wijdellä talarilla, saman ajan sisällä, cuin Kihlacunnan-oikeudesta eteen-kirjoitettu on; jos pää-asia, caswon ja sisälle-tulon canssa cuin waaditan, astu wijdenkymmenen talarin ylitze, ilman Oikeudenkäymisen culutuxia. Kirjoittacon myös Lalmanni molembain rijta-weljein tuomioin päälle, että wedottu on; nijncuin Kihlacunnan-oikeudesta on sanottu: ja pangon ulos päiwän, cosca heidän Howrättijn tuleman pitä, se cuin wedonnut on, canne-kirjans sisälle andaman, ja wastaja, sitä wastanottaman, ilman haastota, eli muuta tiettäwäxi tekemistä: nijn myös että tacauxen pitä ennen asetettaman culutuxesta ja wahingosta, ja tuomion täytettämän, sen jälken cuin 26. Lugusa sanotan.

8.§. Joca Cuningan ja Cruunun, jongun Caupungin, eli yhteisen cansan puolesta puhunut on, ja corkiamba Oikeutta etziä tahto, olcon weto-rahoista ja tacauxesta wapa, ja ottacon ainoastans sencaldaisen todistuxen wedosta, cuin sanottu on: ja andacon myös sen cohta tiettäwäxi Cuningan Käskynhaldialle. Cosca asia Howrätisä edespäin ajettaman pitä; tehkön Cuningan Käskynhaldia sen Howrätille tiettäwäxi, ja lähettäkön tuomion caickein perustusten ja todistusten canssa nijn aicaisin sisälle, että se, joca Cuningan ja Cruunun asiat siellä ajaman pitä, taita sen saman, eteen panduna päiwänä täyttää.

9.§. Nijsä asioisa, cuin laillisen wedon cautta menewät Ruotzin Howrättijn, Lalmannin-oikeudesta Uplandisa, Södermannin-maalla, Westmanninmaalla, <293> Cuparperin-Läänisä, Nerikin ja Kestrikinmaalla, andacon päällecandaja canne-kirjans sisälle, ennen kello caxitoistakymmendä, neljändenäkymmendenä päiwänä, se lukemata, jona Lalmannin-tuomio langeis, eli olcon cadottanut wetons: Lalmannin-oikeudesta Helsingin-maalla, Jämtin-maalla, Herjetalisa, Medelpadisa, Angerin-maalla, ja Läntisellä-puolella; cuudendenakymmendenä päiwänä: Lalmannin-oikeudesta Gottlandisa, yhdexändenäkymmendenä päiwänä: Götin Howrätisä, Lalmannin-oikeudesta Idän-Götinmaalla, Calmarin Läänisä, Smålandin-maasa, Skaraporin ja Elfsporin Läänisä, neljändenäkymmendenä päiwänä: Lalmannin-oikeudesta Hallandin, Skånin, Plekingin, Wermelandin, ja Taalan-maasa, nijn myös Puohusin Läänisä, cuudendenakymmendenä päiwänä: Suomenmaan Howrätisä, Lalmannin-oikeudesta Turun Läänisä, neljändenäkymmendenä päiwänä; Lalmannin-oikeudesta Uudella-maalla, cuudendenakymmendenä päiwänä; Pohjan-maalda, Rautalammista, Hämen-Linnan ja Kymmenen-cartanon Läänistä, yhdexendenäkymmendenä päiwänä. Rahanwaihetus ja Meri-oikeuden asioisa, olcon aica puolda lyhembi, seurata wetoa loppuun Howrättijn, Kihlacunnan-oikeudesta cusakin paickacunnasa.

10.§. Lalmannin catzelmus-tuomiota wastan, ei mahda Howrätin alla wetoa pandaa. Joca sijhen tuomioon ei tydy, hänellä olcon lupa, sen yhdexennenkymmenennen päiwän sisälle, se päiwä lukemata jona tuomio langeis, Cuningan tykönä Riddari-catzelmusta etziä: ja pangon täyden tacauxen culutuxen ja wahingon edestä, ennen cuin hän sen nautita saa: olcon myös se josta rijta on, jos se on metzä, molemmin puolin cajomata. Cuningan tule asetta yhden Hänen ja Waldacunnan Neuwonandaista, eli sen joca cunniasa ja wirasa heitä likin on, neljän muun Laisa harjandunen ja estämättömän miehen, nijn myös Kihlacunnan Lautamiesten canssa, jotca Kihlacunnan eli Lalmannin-catzelmuxesa, <294> ei ole läsnä ollet, catzeleman sitä, josta rijta on, ja tuomiota sen ylitze langettaman. Joca sencaldaista catzelmusta anonut on; pangon sijhen culutuxen, ja Riddarin Catzelmus-oikeus tuomitcon yhtähaawa, cumman rijta-weljistä ne sitten maxaman pitä. Sijnä tuomiosa ei mahda Cuningan tykönä muutosta etzittää.

11.§. Käminärin-oikeudesta wedotan Raastupaoikeuteen, colmella marcalla, ennen kello caxitoistakymmendä, neljändenä päiwänä, se lukemata, jona tuomio langeis. Tuckhulmisa ei anneta weto myöden Käminärin-oikeudesta, cosca pää-asia ei käy yli colmenkymmenen talarin werran. Rijta-weljet andacon Oikeuden kirjoitta wedon molembain heidän tuomions päälle, juuri nijncuin Kihlacunnan-oikeudesta asetettu on, nijn myös että se, joca woittanut on, pitä cahdexandena päiwänä toistakymmendä, se lukemata, jona tuomio langeis, andaman canne-kirjans sisälle Raastupa-oikeuteen, ennen kello cahtatoistakymmendä, jos hän tahto wedon hywäxi nautita; ja että wastajan silloin pitä sen wastanottaman, ilman erinomaista tiettäwäxi-tekemistä.

12.§. Jos päällecandaja tule Oikeuteen cannekirjans canssa, määrättynä päiwänä, eli jos hän on, cosca Raastupa-päiwä ei ole, andanut sen sille, joca Oikeuden puolesta, sen wastanottaman pitä, ja wastaja canne-kirjan silloin wastanottanut on; nijn wastacon hän sen päälle cosca ylös-huuto tapahtu cahdexan päiwä sen jälken, jos se on Raastupa-päiwä; eli likimäisnä Raastupa-päiwänä sen jälken: ja käykön sitten sen canssa, nijncuin 14. Lugusa 2.§. Käminärinoikeudesta eteen-kirjoitettu on. Jos jombicumbi ylöshuudon laiminlyö; wetäkön sackoa cahdenkertaisesti sitä wastan, cuin siellä sanottu on.

13.§. Nijsä asioisa, cuin Raastupa-oikeuteen, nijncuin ensimmäiseen Tuomio-istuimeen, owat haastetut sijnä Caupungisa, josa Käminärin-oikeus on; andacon <295> päällecandaja canne-kirjans sisälle, cosca ylöshuuto tapahtu: sitten käykön sen canssa, cuin sanottu on. Näisä tiloisa mahtawat rijta-weljet cahdet kirjoituxet cumbikin sisälle-panna, joca caxinkertaisesti tapahtuman pitä, cuin 27. Lugusa Howrätistä asetetan. Laillisesti wedotuisa, nijn myös wuoron ja majan-muutoxen, rahan-waihetuxen, ja Meri-oikeuden asioisa, cannetan ja wastatan yhdellä kirjalla, cummaldakin puolelda.

14.§. Raastupa-oikeudesa Tuckhulmisa pitä ylöshuuto tapahtuman kello kymmenen: ja omaisuden eroituxen asioisa, ja cosca welan-alaisen miehen omaisus, hänen welcamiehillens yhdellä haawa ylösannetan; olcon neljätoistakymmendä päiwä cungin ylöshuudon wälillä.

15.§. Raastuwan tuomiota wastan, wedotan Howrätin alle wijdellä talarilla, ennen kello cahtatoistakymmendä cahdexandena päiwänä, se päiwä sisälleluettuna, jona tuomio langeis. Sijtä cuinga todistus sen ylitze Oikeudelda annettaman pitä, olcon sama laki, cuin täsä Lugusa muiden Oikeutten eteen asetettu on. Joca wetoa Raastupa-oikeudesta sijnä Caupungisa josa Howrätti istu, andacon sinne sisälle cannekirjans, ennen kelloo cahtatoistakymmendä, colmandenakymmenenä päiwänä, se lukemata, jona tuomio eli päätös langeis: Muista Raastupa-oikeuxista olcon päiwä sijhen, cuin 9.§. custakin maan-paicasta, nijn myös rahan-waihetus ja Meri-oikeuden asioista asetettu on. Jos tuomio on langennut sencaldaisisa asioisa, cuin 4.§. nimitetän; lähettäkön Raastupa-oikeus rijta-weljesten kirjat Howrättijn sisälle; nijncuin siellä sanottu on.

16.§. Ei mahda cucan wedota Raastuwan-tuomiota wastan, cosca pää-asia ei käy yli wijdenkymmenen talarin werran, sen jälken cuin 7.§. sanottu on. Sijnä Caupungisa josa jotain erittäin sijtä säätty on, ojendacon Tuomari ja rijta-weli itzens sen jälken.

17.§. Jos rijta on sencaldainen, että se coske johonguun, jota wissijn raha-määrään ei taita ulospandaa, nijncuin: raja-rijta maalla, maan eroittaminen pääkylästä, nautindo, waiwa ja rasitus, cuin macaa maan päällä, teistä; carjan-ajosta, weden-johdatuxesta, ja muista: eli huonet ja tontti Caupungisa, cusa wahingo toiselda kärsitään: Jos jacoa eli lunastusta talosa, huoneesa ja tontisa kärsittää taitan; Jos welcapää mahta yhdellä kerralla caiken hänen tawarans welcamiehillens ylönandaa, ja sitten olla heistä wapa, ja muuta sencaldaista; sijnä olcon weto myödenannettu, joco se on Lalmannin, Käminärin, eli Raastuwan tuomiota wastan.

18.§. Cosca usiammalla on osa yhdesä asiasa, joilla on yhteinen caipaus, ja he tahtowat mennä ylembään Oikeuteen; käykön yxi weto caickein edestä: Ei mahda jocaitzelda weto-rahaa waadittaa. Neuwocon myös Tuomari Oikeuden etziätä joca hänen päätöxeens ei tydy, joco hän saa wedota, eli walituxen cautta etziä muutosta corkiammasa Oikeudesa.

19.§. Weto-rahat pitäkön Tuomari cuin tuominnut on, joco tuomio sitten wahwistetan, eli ei. Jos jocu taritze weto-rahaa sijnä asiasa josa weto ei myöden annettu ole, ja ei ota sitä cohta tacaperin, sitten cuin Oikeus händä sijtä neuwonut on; andacon Tuomari sen rahan huone-waiwaisille, sijnä pitäjäsä eli Caupungisa, josa Oikeus pidetän.

20.§. Jos rijta-weli luule, että weto häneldä ilman syytä kieltty on; andacon Tuomarin silloin päätöxen päälle kirjoittaa, että hän wetoa sitä wastan tarinnut on; ja andacon sitten walituxen sen ylitze Howrättijn, sen ajan sisällä, cuin 5.§. sanottu on.

21.§. Jos jombicumbi rijta-weljistä, cuin itze Oikeudesa on läsnä ollut, eli siellä waldamiehen pitänyt, tahto osotta tuomion erhetystä, eli että muita sencaldaisia harhailemisia Oikeudenkäymisesä on tapahtunut, että tuomio sen tähden cukistettaman pidäis, nijncuin: <297> että tuomio on sildä langetettu, joca ei ole ollut Tuomarixi laillisesti asetettu, eli ei ole Tuomarin walaa wannonut: eli että Oikeus ei ole ollut tuomiowoipa: eli että tuomittu on sen ylitzen, cuin ei haastettu ollut, eli josa ei wedottu, eli weto myöden annettu ollut: eli että se tuomio on muutettu, cuin laillisen woiman woittanut on, eli että Oikeus on tuominnut pääasiasa, ennen cuin rijta-weli on saanut päätöxen sen ylitze, cuin hän edelläpäin on wastoin käändänyt ja muistuttanut: eli cosca asia on ollut toiseen Tuomio-istuimeen haastettu; eli tuominnut, ilman laillisen edeswastajan cuulemata, sen oikeuden ylitze, joca itze ei ole tainnut Lain jälken, Oikeuden edesä wastata; eli cosca sillä, joca asian ajanut on, ei ole ollut asianomaisen laillista walda-kirjaa, eli muuta sencaldaista, cuin käy laillista Oikeudenkäymistä wastan; Caikisa näisä tiloisa mahta rijta-weli Howrätisä walittaa, sen ajan sisällä, cuin 5.§. eteen-kirjoitta. Jos se laiminlyödän; älkön sen puhetta Howrätisä ylösotettaco, jos ei Cuningas löydä syytä laiminlyötyä aicaa, tacaperin andaa, cuin 31. Lugusa sanotan.

22.§. Jos jocu poisolewa tuomitan haastamata, eli Tuomari josacusa rijdasa, cahden rijta-weljein wälillä, langetta sencaldaisen tuomion, että colmas, eli muu, joca ei cuultu ole, tule sen cautta kärsimään; sencaldaisesa tilasa olcon hänellä walda, että wijmeisexi yön ja wuoden sisällä, sijtä päiwästä cuin hän sen tietä sai, etziä sijnä muutosta Howrätisä.

23.§. Jos aica lange Sunnuntain, Juhla eli muun Pyhäpäiwän päälle, sisälle-andaa canne-kirjan laillisesti wedotuisa asioisa; nijn se pitä tapahtuman likimmäisnä arkiopäiwänä sen jälken, ja ulospangon Tuomari sen päiwän, hänen todistuxesans wedosta. Sama laki olcon, cosca jocu tahto Cuningan Käskynhaldian, eli jongun Ala-oikeuden päätöxen ylitze, Howrätisä walittaa.

24.§. Jos se, joca Lalmannin, ja Raastuwan tuomiota wastan wetonut on, muutta mielens, ja ei sitten tahdo wetoans täyttää; tehkön sen rijta-weljellens tiettäwäxi, puolen sen ajan sisällä, cuin hänen muutoin pidäis Howrättijn tuleman. Jos ei hän sitä tee; käykön nijncuin 2.§. sanottu on.