1.§. Joca Lalmannista eli Raastuwasta wetoo, asettacon edestäns caxi tacausmiestä, jotca tacawat molemmat yhden, ja yxi molembain edestä, sen culutuxen ja wahingon, jonga hän taitan coeteldaa welcapääxi maxaman: ottacon heidän kirjans sen päälle, ja pangon sen canne-kirjans siwusa, Howrättijn sisälle. Jos nijn tapahduis, että hän ennen tahto rahaa, eli hopiata ja culda, wacuutuxexi culutuxen ja wahingon edestä asetta, ja pane sitä Cuningan Käskynhaldian tygö sisälle, eli wieran miehen taan; nijn käykön myös se tacauxen werosta, cosca Tuomari sen coetellut on.

2.§. Jos se cuin wetonut on, molemmisa Alaoikeuxisa on cadottanut: eli rahan-waihetus ja Merioikeuden asiasa Kihlacunnan eli Raastuwan-oikeudesa: eli Raastupa-oikeudesa sijnä Caupungisa josa Käminärin-oikeus on, mutta asia cuitengin on tullut Raastupa-oikeuteen, nijncuin ensimmäisen Tuomio-istuimen alle: nijn andacon hän manamata ulos, mitä tuomittu on, ja pangon sen Cuningan Käskynhaldian tygö, eli wieran miehen taa. Jos Ala-oikeuden tuomiot owat josain erincaldaiset; nijn älkön andaco enämbätä ulos, cuin sen, josa he yhtä pitäwät. Raastupa-oikeuden tuomion päälle, sijnä Caupungisa josa ei ole Käminärin-oikeutta, ei pidä täyttämistä seuraman, waan ainoastans nijsä asioisa cuin nyt sanottu on.

3.§. Jos rahaa tuomion jälken maxettaman pitä, ja se cuin wedonnut on, sano, ettei hänellä sitä ole, eikä hopiata ja culda: wahwistacon sen, jos rijtaweli sitä waati, walallans, Cuningan Käskynhaldian eli Tuomarin tykönä paickacunnasa, jos se siellä soweljammasti tapahtua taita; ja olcon hänellä lupa sitten, mutta ei ennen, ylönandaa sijhen muuta irtainda calua, laillisen arwion canssa sen päälle. Jos ei nijtä löytä; ylösandacon kijndiätä omaisutta ja maata maalla, eli huoneita ja tonttia Caupungisa, Oikeuden todistuxen canssa, jos ne muun welan edestä seisowat, eli ei. Jos epäillys on, jos se omaisus wasta sitä wastan cuin tuomittu on, ja ei taita arwattaa, ennen cuin aica on sisälle, että canne-kirja Howrättijn sisälle annettaman pitä; pangon tacauxen sijhen asti, cuin arwio sen päälle tapahtua taita. Jos ei hän woi cumbacan cuin täsä Lugusa nyt sanottu on; käykön sen canssa, nijncuin 3. Lugusa 6.§. Ulosmittauxen Caaresa asetetan.

4.§. Jos se, josta on tuomittu, on sencaldaista, että weto hyödyttömäxi tulis, jos tuomio pidäis täytettämän; nijn älkön se käykö täyttämiseen.

5.§. Cosca yhdesä tuomiosa on usiambain eriasiain ylitze tuomittu, ja se joca wedonnut on, on sen yhdesä eli usiammasa täyttänyt; olcon weto wahwa sijnä; ja muisa ei pidä hänellä yhtäkän puhetta oleman.

6.§. Joca ei ole tacausta asettanut, eli tuomiota täyttänyt, nijncuin nyt sanottu on, ennen cuin hän anda caipaus-kirjans Howrättijn sisälle; olcon wetons ja puhens Ala-oikeuden tuomiota wastan cadottanut.

7.§. Cuinga se nostettaman pitä, cuin ulosannettu on, sanotan 3. Lugusa 5.§. Ulosmittauxen Caaresa. Jos sillä, joca on ylösandanut kijndiän omaisuden, huonet, eli talon, tuomion täyttämisexi, ei ole muuta cotoa; nijn tehdän sen canssa, nijncuin 5. Lugusa 8.§. Ulosmittauxen Caaresa asetettu on. Jos se, joca woittanut on, ei tahdo nostaa sitä, cuin ulosannettu on, eli ei taida tacausta panna; tehkön sen cohta Cuningan Käskynhaldialle tiettäwäxi, eli Tuomarille: ja rijta-weli ottacon sen jällens ja pangon hän tacauxen siaan.

8.§. Cuningan Käskynhaldian tule tacauxen coetella, cosca se epäildäwäxi tehdän. Jos tacausmies, eli hänen tilans, ei ole hänelle tiettäwät; nijn mahta hän sijtä tietoa waatia Tuomarilda paickacunnasa: Olcon myös Howrätillä walda, itze hywäxi tuta tacausta, cosca nijn tarwitan. Ei mahda nijtä tacausmiehiä hyljättää, cuin yhteisesti cunniallisna pidetän ja owat nijn waralliset, että heidän omaisudens taita wastata sitä wastan, jonga edestä he taannet owat.

XXVII. Lucu. Cuinga Oikeudenkäymisen-asiat pitä Howrätisä päähän-käytettämän.

1.§. Cosca laillisesti wedottu on; andacon päällecandaja määrättynä päiwänä, ennen kelloo cahtatoistakymmendä caipaus-kirjans sisälle: ja kirjoittacon se, joca Howrätildä sijhen asetettu on, päiwän sen päälle, nijn myös jos wastaja on läsnä ollut, ja sen wastanottanut, eli ei, ja andacon Howrätin sen tietä, ennen cuin Oikeudenkäymisen hetki culunut on. Jos wastaja tule, ja ei päällecandaja; anocon hän kirjallisesti todistusta sen päälle ja nautitaxens maxoa culutuxens edestä: ja Howrätti pangon rijta-weljen eteen wissin päiwän uhcasacolla, wastata sen päälle. Jos ei hän taida osotta laillista estettä; olcon caipauxens cadottanut, <301> ja tundecon Howrätti hänen welcapääxi maxaman rijta-weljellens hänen culutuxens. Jos hän osotta laillisen esteen, nijn että hänen tykönäns ei löyttä yhtään laiminlyömistä; pangon hänen eteens wissin päiwän ajaa asiata. Jos wastaja ei ole andanut itzens sisällä löyttää; käykön myös sen canssa, cuin sanottu on. Jos hän coetellan estetöinnä pois ollen; tuomitcon Howrätti nijden perustusten päälle, cuin päällecandaja edestuonut on. Jos se cadotta, jonga wastaman piti, ja hän etzi oikialla ajalla, että se tuomio mahdais Cuningalda ylitzen-catzottaa; olcon se hänelle myöden annettu sillä tawalla, cuin 30. Lugusa sanotan.

2.§. Cosca päällecandaja on caipaus-kirjans laillisesti sisälle-andanut, ja wastaja sen wastanottanut; wastacon hän julkisen ylöshuudon aicana kello yxitoistakymmendä, samana päiwänä lähimmäisellä wijcolla sen jälken, ja andacon Howrätti sen tiettäwäxi tehtää, ylöslyömän cautta owensa päälle, päiwä ennen. Jos hän silloin ylöslyckäystä pyytä, ja hänellä on syitä sijhen; pangon Howrätti hänen eteens sen ajan cuin tarpellisexi coetellan. Jos hän on ylöshuudosta pois, eli tule silloin, eli cosca Oikeudenkäymisen hetki päälläseiso, walmistamatoinna, ilman laillista estettä; wetäkön sackoa cuusi talaria: ja tapahtucon wastauudesta ylöslyömä asiasa, cahdexan päiwää sen jälken. Jos ei hän sittengän wasta; eli osota laillista estettä; tuomitcon Howrätti asiasa: cuultacon hän cuitengin suusanalla, jos hän sitä ano. Jos wastaja tule ylöshuudon jälken, ennen cuin Oikeudenkäymisen hetki edesculunut on, ja anda wastauxens sisälle; olcon sacko colme talaria. Jos se on pois, jonga pidäis wastauxen wastanottaman; wetäkön sackoa puolen sitä wastaan, cuin sanottu on. Yhdellä kirjoituxella cummaldakin puolelda pitä cannettaman ja wastattaman, misä asiasa se ikänäns on, cuin wedon cautta sisälle tule.

3.§. Jos wastaja luule, että päällecandajan ei pidä nautitzeman wetoans hywäxi, sen syyn tähden, että hän ei ole täyttänyt sitä, cuin hänen olis pitänyt täyttämän; andacon päälleseisomisens kirjallisesti sisälle cosca ylöshuuto tapahtu, ja Howrätti cuulcon rijtaweljen sen ylitze. Jos hän on laiminlyönyt sen, cuin 26. Lugusa 6.§. eteenkirjoitettu on; käykön sijtä sen jälken, cuin siellä sanottu on. Jos se toisin löytän; nijn wastatan asiasa, cosca sijnä ylöslyömä tapahtu. Jos jombicumbi rijta-weljistä tahto Howrätin päätöstä wastan näisä tiloisa, etziä Cuningasta; tehkön sen sillä tawalla, cuin 30. Lugusa 1. ja 6.§§. sanotan.

4.§. Nijsä asioisa, cuin Howrätti, nijncuin ensimmäinen Tuomio-istuin, ylösotta; andacon Howrätti ylöslyödyn ilmoituxen cautta päiwä ennen, tiettäwäxi tehtää, että rijta-weljet sinä päiwänä, cuin haastosa määrätty on, pitä ylöshuudon-aicana läsnä oleman; ja andacon silloin päällecandaja caipaus-kirjans edes: sitten käykön sen canssa, cuin ennen sanottu on. Rijta-weljet mahtawat näisä asioisa andaa caxi kirjaa sisälle cumbikin, jos ei he oikiata aicaa sijhen laiminlyö. Omaisuden-eroituxen asioisa welan tähden, eli cosca welcapää etzi saadaxens ylönandaa caiken tawarans welcamiehillens; olcon neljätoistakymmendä päiwää aicaa, cungin ylöshuudon wälillä.

5.§. Jos ei se tule, cuin on haastaa andanut, hänen caipaus-kirjans canssa sisälle, määrätyllä päiwällä; pangon Howrätti toisen ajan hänen eteens, waicka se este jonga hän edestuo, ei coetella laillisexi: cuitengin wetäkön hän sackoa, poisolemisens tähden, kymmenen talaria, ja maxacon jällens culutuxen wastajalle, joca läsnä ollut on. Jos päällecandaja ei tule toisella kerralla, ja ei näytä laillista estettä; nijn tuomitan wastaja wapaxi hänen caipauxestans.

6.§. Caicki caipaus-kirjat todistusten canssa, cuin nijhin tulewat, joco se on laillisesti wedotuisa, eli haastetuisa asioisa, pitä cahdenkertaisesti sisälle-annettaman; yxi Howrätisä tähdellä oleman, se toinen annettaa rijta-weljelle.

7.§. Jos se, jonga Cuningan puolesta Howrätisä päällecandaman pitä, caipa jongun päälle, wiran eli muun suuren ricoxen tähden; luettacon hänen canne-kirjans julkisesti ylös, nijn myös sen wastaus, jonga päälle cannettu on.

8.§. Jos jocu walitta harhailemisen ylitze Oikeudenkäymisesä, eli ricos asioisa, eli muisa tiloisa; käykön sen canssa, nijncuin 9. Lugusa 2. 3. 4.§§. Ulosmittauxen Caaresa asetettu on. Joca walituxet sisälle pannut on; olcon welcapää, cosca sen päälle kirjoitettu on, kenen sen ylitze itzens selittämän pitä, ottaman ne ulos ilman wijwytystä, ja hänelle laittaman: toimittacon myös todistuxen ajasta, cosca se tapahtunut on. Jos hän löytän sen canssa wijwytellen, ylöspitäxens asiata, wetäkön sackoa kymmenen, caxikymmendä, colmekymmendä talaria, eli enämmän asian-haarain jälken, ja rijta-weli pangon wastauxens cahdenkertaisesti sisälle.

9.§. Cosca rijta-weljet owat kirjan waihetuxen päättänet, nijsä asioisa, cuin laillisesti wedotut eli haastetut owat; nijn jacacon Howrätti ne Jäsenillens, arwan cautta, kirjallisia juttuja nijden ylitze tehdä, cuin 22. Lugusa eteen-kirjoitettu on.

XXVIII. Lucu. Tuomion-ricoxesta.

1.§. Joca wastauudesta Oikeuden eteen wetä sen asian, josa tuomio eli päätös on, joca on woittanut laillisen woiman: eli panettele sencaldaista tuomiota Oikeuden edesä, eli ulcona: wetäkön Kihlacunnan eli Käminärin-tuomion edestä, wijsi talaria sackoa: Lalmannin ja Raastuwan tuomion edestä kymmenen talaria: Howrätin tuomion edestä yhden sadan talaria: Riddari Catzelmusoikeuden tuomion edestä caxi sata talaria. Jos se on Cuningan tuomio; rangaistacon wijdellä sadalla talarilla.

2.§. Jos Ala-oikeuden tuomiota laitetan Oikeuden edesä; tuomitcon se Oikeus sen ylitze, cusa se tapahtu. Jos sencaldaista tuomiota panetellan ulcona Oikeudesta; tuomitcon sen ylitze ensimmäinen Tuomioistuin, sijnä paickacunnasa, cusa ricottu on. Jos Howrätin, Riddari Catzelmus-oikeuden, eli Cuningan tuomiota, laitetan, joco se on Oikeuden edesä, eli muutoin; se pitä Howrätisä tuomittaman.