Agricolaverkon vintti
-1-Suometar 1848Maksaa tilattuna Helsingissä 1 Rpla ja kaikissa Postikonttuoreissa 1 Rpla 15 kopeekkaa hopeassa.Lehti jaetaan Waseniuksen & C:n Kirjakaupassa joka arki-perjaintain edellä puolipäivän, kello 11 ja 1 välillä. 2:n Vuosik. Perjantaina 14 päivä Huhtikuuta. N:o 15. ( Lähetetty ). Joku Suomettaren lukijoista lie joskus kohdannut erään miehen, kulkevan ympäri maita pieniä kirjoja myyden ja kysellen jos taloissa löytyy hyvin vanhoja suomalaisia kirjoja - tämän nimi on Matti Pohto. Mainittu mies ei ole' kuin tavalliset Arkkiveisujen kaupitsijat, sen huomaitsee jokainen vähänki häntä puhuteltuansa, vaikka kyllä muodostansa ja vaatteistansa on kuin muutkin köyhät kulkevaiset. Jo aikaa olisin Suomettaressa hänestä jotakin jutellut, sillä hän ansaitsee kyllä yleisemmin tunnettaa', jos hän itse', viimeis suvena koska hänen tutuksensa tulin, ei olisi' kieltänyt hänestänsä mitään virkkaamasta; liekö syynsä ollut häveliäisyys taikka jokin pelko, sit' en tiedä'. Mutta nyt, maan ruotsalaisten Sanomalehtien hänestä kerran puhuttua, en luule' hänen pahaksuvan, jos suomalaisellekkin yleisölle' teen häntä tutuksi, olletikkin kosk' en muuta hänestä taida' sanoa' kun hyvää. - Mainittu Matti Pohto on syntynyt Pohjanmaalla Ison Kyrön kappelissa, Ylistarossa, vuonna 1817. Lapsuudessa ei ole' hänelle' enempää opetettu mitään, kun muillekkaan köyhäin lapsille', mutta kiehuva halu niin lavialta käyttämään, kuin mahdollista on, sitä vähää taitoa, jonka oli saanut, nimittäin kirjan lukemista, on saattanut häntä suurimmalla innolla hankkimaan itsellensä kaikkia mitä suomeksi vanhimpinakin aikoina präntätty on. Nyt on hänellä vanhemmista suomalaisista kirjoista täydellisin kokous, joka missään löytyy; ei Korkia-opiston kirjastossakaan ole' vielä kaikkia kun hänellä on. Monta vanhaa, ja vanhuuden tähden kallis arvoista, kirjaa on hän pelastanut, jotka muuten ijäksi päivää olisivat lasten koreeksi annetut tai muulla lailla pilatut olleet. Uudempia kirjoja on myös hän hankkinut kuin paljon vähät varansa ovat myöden antaneet, niin että hänellä on ylipään noin 2000 eri kirjaa ( isompia ja vähempiä ). Häntä kutsutaanki sentähden tavallisesti' Kirja-matiksi; ja koska hän kirjojensa tähden enemmän kuin kukaan kansollisistansa on kulkenut ja nähnyt mailmaa, on hän paikon tunnettu toisesellakin, vähän herjaus-nimimäiseltä kuuluvalla, nimellä, joka on: Mailman-matti. Ei taitava kirjoitusta kun juur hiukan lukea', mitä vasta vanhempana omipäinsä on opeteillut, ei ole' taitanut koota' käsikirjoituksia, vaikka halunsa kyllä olisi kaikkeen, mitä muinais-aika säilytettävää on jälkeensä jättänyt. - Ei suinkaan vaivata' ole' hän taitanut kirjojansa kokoilla', sen tietänee jokainen; monet kerrat on hän, paitsi Pohjamaata, kulkenut Turun läänissäkin, josta sanoo useimman perivanhan kirjan saaneensa, Savon ja Karjalat tietää hän myös tyyskemmin kun moni muu matkustaja, ja täällä Helsingissä on hän käynyt, jos ei ennen, niin kumminkin kumpanakin näinä viimeis-kuluneina talvina. Nyt viimeis käymällänsä lahjoitti hän Suomalais-kirjallisuuden Seurallekkin neljä vanhaa kirjaa, joita Seuran kirjastossa ei entiseltä ollut. Kulkeissansa saa Arkkikirjojen kaupalla elatuksensa, johon tieten ei pane' paljoa, jalkasin kulkeva kylästä kylään. Ne muinaiskirjat, joita joutuu saamaan enenmmän kun yhden kutakin, taritsee hän yleisiin kirjastoihin tai yksiköille', jotka haluavat niitä; mutta omasta kirjastostansa ei antaisi vaikka kultaa saisi, jota ei sovi ihmehdelläkkään sen, joka tietää millä innolla hän on sitä hankkinut ja kuinka hän sentähden on vaivaa nähnyt sekä kaikki varansa ja nuoruutensa ajaan menettänyt. Kallis kirjastonsa on hänelle' kuin ystävä eli' kumppani, jota paitsi ei voisi' olla', ja hän tuntee sen niin perinpohjin, että nähtyänsä jonkun lehden Agrikolan tai' Erikuksen aikasesta kirjasta taitaa sanoa' mihin kirjaan, ja minä vuonna präntättyyn se kuuluu. -2-Vaillinaisia kirjojaan säästää kunnes saa mitä puuttu taikka toisen täysinäisen kappaleen. Niillä harttaudella hän pyytää kirjojansa täysinäisiksi näkyy siitäkin, että eräästä Kristiina Kuningattaren kuvasta, joka on ollut 1642-vuotisen Paplian alvussa mutta puuttui siitä kappaleesta, joka hänellä oliä maksoi koko hopia ruplan, vaikka kuva itsessään ei olisi' kopeekankaan arvoinen. Tieten on Korkia-opiston Kirjastollekkin ollut hyvää apua hänen matkoistansa, koska Valta-Neuvos m. m. Pipping, joka tän kirjaston Suomalais-osasta on erittäin huolta pitänyt, on hänelle' antanut jonkinmoisen autto-kirjeen ( recommendation ), jota tarvitsee matkoillansa asiansa menestyttämiseksi näyttää' papeille' ja muille', kutk' eivät kuule' köyhän ääntä, vaan isompiensa mieltä ovat varsin mieluiset noutamiaan. Kaunis myntistö on myös Kirja-matilla, enimmittäin kupari-rahoista; sillä hänen varoillansa on mahdotoin lunastaa' kalliimpia, vaikka kuinka olisi halu koota'. Vanhinmat rahat kokoelmassansa ovat vuosisadalta 1400, yksi Erikki XIII Pommerilaisen, toinen " Teen Tuuren " ( Steen Sture ) aikaisia. Jos olisi semmoisia halun puolesta, kun Matti Pohto, usiampia, ja heillä enemmän varoja kun hänellä, niin olisi tieten monta aaretta maamme muinaisuuksia tullut tietojen hyväksi, joka nyt ottajan puutteessa ovat pois heitetyt taikka kuljetetut seppien ahjoihin. A. W. Helsingin Sanomat ja Ruotsalainen kirjallisuus Suomessa. Helsingin Sanomat ovat aika ajoin kokeneet täydessä toimessa puolustella tätä kasvattiansa, ruotsalaista kirjallisuutta kotimaassamme, ennustaen milloin mikäli onnettomuutta jonka tämä lapsukainen olisi poistava. Tämän vuoden 6:sa Numerossaan tarttui se oikein jalan-syten asiaan, alkaen: " Kansallisen kirjallisuuden syntymisestä Suomessa on puhuttu ja kirjoiteltu yhtätoista arveltavaa, ja menty niin loitoksiki, että jo on tehty alkuaki sille, alkua vähässä piirissä, mutta tahdolla hyvällä ja urhollisella toimella. Kaikki se on hyvä " ? Vaan tästä esipuheesta kääntyvät H. S. entisiin ennustuksiinsa, sanoen ruotsalaisen kirjallisuuden vielä hyväisen aikakauden pysyvän päällimäisnä, ja luulee sen ei vaaratta voitavan milloinkaan tukkunaan hyljättää, vähimmäkseen ei tässä vuosisadassa. Olkoon tämä kylläksi H. S:n ennustuksista........; olisi lusti tietää mitä se ajattelee Ruotsalaisista, jotka ovat rohenneet pitää kansallisen henkensä kokonaissa; jossa kansallinen henki on tyytynyt yhteen ruumiisen. Mistä saaneevat he sen " voimallisen sysäyksen " joka kiiättää heitä eteenpäin ? Miten vaikuttanee aika tälläistä sysäystä siellä jossa kansallinen henki on ollut ikuisista ajoista jakamatoinna ? Kysyisimme vielä: mikä on tämä aikamme ? Mikä siinä on sen voimallisen sysäyksen antajana ? Emmekö joka paikassa näe täydellisen kokonaisen kansallisen hengen olevan sen pää-sysäysvoimana ? Juuri silloin kuin joku kansa on asettainnut puhtaalle kansalliselle jalallensa, kun se on ruvennut etsimään muinoisuuksiaan ja niissä löytämään viehkoja tulevaiselle olollensa ja toimellensa, juuri silloin on se kansa saanut voimallisen sysäyksensä ulkoa, silloin juuri vaikuttaa koko ajan henki kansalliseen henkeen, ja ajan henki ja kansallinen henki tuleevat yhdeksi hengeksi, yhteen kansalliseen ruumiisen. Ja koska tämä on tosi, niin seuraa siitä että ruotsalainen kirjallisuus Suomessa ei voi menestyä pitempään, ja suomalainen kirjallisuus voipi kasvaa ja lisääntyä vaan yksinään, kansallisen ja ajan hengen voimalla: Yksi ruumis kahdella hengellä; kahden hengen vaikutus yhdessä ruumiillisessa muodossa. Sentähden luulemme siis ruotsalaisen kirjallisuuden maassamme, ehkä vielä eteenki päin hengissä pysytteleivä, olevan ihan arvottomaksi jätettävänä. Helsingin Sanomat katseleevat sitte maamme ruotsalaisen kirjallisuuden nykyistä sekä entistä tilaisuutta, jonka sanoovat kyllä olevan huonon, mutta tämä ei muka merkitse mitään, sillä jos kaikki ihmiset rupeisivat kirjoittelemaan ruotsiksi, jos Akatemialliset kiista-aineet tehtäisiin ruotsiksi, jos suomalainen tietous-seurasto kirjoittaisi kirjansa ruotsiksi, jos ruotsalaiset eivät kirjoittaisi kaikkia koulukirjoja, ja suomalaiset sitte osaisivat kirjottaa sellaisia koulukirjoja jotka voisivat otettaa kouluihin luettavaksi, jos ei luettaisi häpiäksi täällä uudelleen painettaa Ruotsin koulukirjoja ja jos - -jos - - jos - - ! Kas siinä, mikä rikas kirjallisuus eikö ja ole ihan aikain saamaisillaan ! Ne ovat nyt tulevaisen ajan toivot ! Mennyt aikaki vakuuttaa ne, jos katsahdamme siihen. Tuossa on H:ra Liljan Bibliographia hodierna Fenniae, siinä seisoo muka kirjoitettuna että Suomessa on vaan siitä ajasta lukein, jolloin kirjapainoja ruvettiin tänne asettamaan, painettuja kirjoja 83 erilaatuista kirjaa ruotsin kielellä, pait mitä nyt ei enää löydä kirjakaupoissa ( ja tuskin muuallakaan ). Tämä maamme ruotsalaisen kirjallisuuden köyhyys, jota nyt on heretty ihmettelemästäki, on monelta luultu tulevan kansallisen kirjallisuuden vajoudesta ja valistuksen heikkoudesta. Mutta Helsingin Sanomat eivät suostu tähän luuloon. -3-- Ja tämä kansallisen kirjallisuuden puutos Belgiassa ei ole tehnyt mitään pahaa - muuta kuin " turmellut Belgialaisten tavat ja kunnian-tunnon, tehnyt heidät kirjallisuuden varkaiksi joka muka on yhtä häpiällinen kuin muunki tavaran varkaus " (! !! ). Sellaisen ovat Helsingin Sanomain päätökset Belgiasta, joka muka kirjallisissa asioissaan paraite voidaan verrattaa Suomen maahan ! Eivät ole H. S. sanallakaan maininneet Belgian kansallista kirjallisuutta, joka kuitenki viime vuosina on ottanut pitkiä askelia eteenpäin. Tässä mainittakoon vaan Hendrick Conscience'n pian ympäri Europan tutut ja monelle kielelle käännetyt työt, Kreivi Hugo Craenhowe'n romaanit ja muut työt, kaikki Vlamannin kielellä, muita virkaamatta. Kaikki paraimmat voimat ovatki nykyjään kääntyneet kansallisen kirjallisuuden alalle ja koko ranskalainen kirjanpaino käytetään nykyjään niin kuin ainaki ei kirjallisuuden mutta paljaan kaupan vuoksi, sillä ranskalaiset kirjat kulkeevat ympäri maailman. Me olemme vakuutetut että muutamissa vuosissa tekeevät Belgialaiset ranskan kielelle sen saman kuin Ungarilaiset äsken ovat tehneet Saksan ja Latinan kielille, nimittäin tuomitseevat sen häviämään koko valtakunnastansa. - Miksi ei liene Helsingin Sanomat ottaneet viime mainittua kansaa verrataksensa Suomeen ! Vaan siihen voimme arvata syyn; sillä H. S:n ajatus sanoo: että koska Ungarilaiset ovat pukeinneet muinaisaikaansa, vetäinneet omaan kansallisuuteensa, luottaneet omiin valistus- ja sivistyslahjoihinsa, tahtoen olla itsetäydelliset sillä tavoin että ovat hyljänneet vieraan kansallisuuden ja sen kirjallisuuden, niin täytyy heidän muka jälleen langeta muinaseen raakunteensa. Vaan koska H. S:t eivät virkkaneet mitään Ungarista, niin mainittakoon tässä sananen sen tilasta, kotimaamme suhteen. Ungarissa oli suureksi osaksi Saksan kieli sinä kuin Ruotsi Suomessa. Vaan mitä teki se Ungarilaisesta? se jätti hänen entisellensä. Se ei antanut sille yksin sitä ulkoa saatavaa sysäystäkään, muuten kuin vasten tahtoansa, sillä tavalla, että Saksan kieltä ruvettiin enemmän tunkemaan Ungarilaiseen, joka siitä sen haikeammasti tarttu omaansa. Vasta täydellisesti turvaittua omaan kansallisuuteensa näemme Ungarilaisen rupeevan ei vaan ottamaan sysäystä ulkoa mutta paremmin antamaan sitä muille. Madjarin kielen ottaminen ainoaksi valta-kieleksensä kohotti Ungarin kansan yhtaikaa halveksitusta kansasta Eurooppallisen sivistyksen esimäiseksi uurastajaksi - ja mikä tässä on merkillisintä, Ungarin ulkoinen valtakunnallinen tila ei ole täll' aikaa muuttunut entisestään. Kaikki muutokset ovat vaatn olleet sisälliset, ja ne ovat kaikki alkunsa saaneet itsenäisestä, kaikkia muita poistavasta kansallisesta hengestä, ei sellaista kahteen jaetusta jota kunnioitettavat H. S:t ylistäävät niin edulliseksi ja välttämättömäksi isänmaallemme. Kirjaus. Kirjoitetaanko oikeemmin tulevat, seisovat, antavat j. n. e. vai tuleevat, seisoovat, antaavat ? Puhettapa puoltaa niin edellistä, kuin jälkimäistä kirjoituslaatua, edellistä länsi-, jälkimäistä itäpuolessa Suomea. Ovat muutamat arvelleet kielen peruslakienki vaativan jälkimäistä kirjoituslaatua, kuin sanovat mainintatavan monilu'un nimennässä ei muulla ehdolla voitavan eroittaa lausuntatavan heidän-alasta, kuin että lausuntatavan heidän-ala kirjoitetaan kahdella äänikkäällä päätteensä edellä. Se kyllä onkin tosi, mutt' eipä vielä sekään auta mainittuin sanaloukkahien eroittamiseksi toinen toisestansa kaikissa lausukoissa, vaan lausukoista: saa, jää, luo, lup'aa, ker'ää j. n. e. kirjoitetaan saavat, jäävät, luovat, lupaavat, keräävät aivan yhteen tapaan kummassaki loukkaassa. Tähdellisempi mielestäni olisi siis se eroitus, joka toimeen saatetaan edellisen kirjoituslaadun seuraamalla. Jos esimerk. jälkimäiseen laatuun kirjoitat kaikkia lausukoita yleensä lausuntatavan heidän-alassa kahdella päätteen edellisellä äänikkäällä, niin mistä tiedät ovatko sanat: palaavat, kuivaavat, kylmäävät lausukoista: palaa', kuivaa', kylmää', vai toisista aivan erimielisistä lausukoista: palata', kuivata', kylmätä' ? Mitä taas kielen perustuslakihin koskee, niin luulen niidenki ennemmin puoltavan, kuin vastustavan yksi-äänikkäistä kirjoituslaatua. Katsoessamme sanan vartta niin ovat jo nimitetyillä lausukoilla vartena: tule, seiso, anta; saa, jää, luo, lupaa, kerää; pala, kuiva, kylmä; palaa, kuivaa, kylmää. Tavallisten päätetten: n, t, -, mme, tte, vat liittäämällä saat niistä, esimerk. varsista: kuiva, kuivaa, edellisestä: kuivan, kuivat, kuivaa, kuivamme, kuivatte, kuivavat ja jälkimäisestä: kuivaan, kuivaat, kuiv'aa ( kuivaaa ), kuivaamme, kuivaatte, kuivaavat. Ja taas heidän-ala lausukoissa olisi hänen-alasta samaan tapaan, kuin nimisanoijen moniluku yksilu'usta, saatu t:n päätteeksi liittämällä, niin olisi sanasta kuivaa saatu esinnä: kuivaat ( kuiva'at, kuivavat ) ja sanasta kuiv'aa ( kuivaaa ): kuiv'aat eli kuivaaat ( kuivaa'at, kuivaavat ). Jommin kummin, on yksiäänikkäisellä kirjoituslaadulla kielen perustusla'issa siksi ja enemminkin puolta, kuin kaksiäänikkäisellä, vai mitenkä ? Vastausta odottaa E. L. -4-Preussistä. Uudet ministerit ovat vaatimatta pukeuneet vastaamaan kaikesta toimestansa ja sillä tavoin vapauttaneet Kuninkaan melkeen kononaan hallituksen raskaasta kuormasta. Muuten on Kuningas pidättänyt uuden hallitusmuodon tekemisen nyt kokoontuneen valtiopäivän halttuun ja huohmaan. Kuningas on luvannut ruveta koko Saksanmaan ja sen hallitsiain pääksi kansallisten vehkeiden riennättämisessä. - Mitä Kuninkaan puollustamiseen Holsteinilaisien riidassa Tanskalaisia vastaan tulee, luulee moni että hän tällä tavoin toivoo viehättävänsä alamaistensa mieliä ja tarkkausta oman maan asioista ulospäin. Saksanmaalta. Frankfurt am Main'in kaupunkiin on kokoutunut ymmärtäväisimmiä ja kansalta luotettavimmia miehiä yli koko maan miettimään ja päättämään Saksanmaan yhteisistä asioista. Tanskanmaalta. Holsteinilaiset yhä vaan mieliivät saada Schleswig'in Herttuakuntaa erotetuksi Tanskanmaasta ja yhdistettyä kansansa saada se Saksalaisten liittokuntaa. Tämän Schleswig'in asukkaat ovat melkeen kaikki Tanskalaisia, virkamiehet ja herrat ainoastaan taikka Saksalaisia eli Kiel'in Yliopistossa, jossa kaikki Saksaksi luvetaan ja opetetaan, opissa käynneitä ja Saksalaisiksi muuttuneita Tanskalaisia. Nämä herrat eivät ollenkaan kuule rahvaan tahtoa, vaan tahtosivat jättäytyä Saksalaisten kimppuun. - Täysi sota on jo Tanskalaisten ja Holsteinilaisten välillä. Holsteinilaiset ovat vallottaneet Rendsborg'in linnan Schleswigissä. - Tanskalaisten sotaväkeä on jo rientämässä Schleswigiä Holsteinilaisilta pelastamaan. Preussin Kuningas on siihen siaan luvannut auttaa Holsteinilaisia ja yllyttänyt muitaki Saksan Ruhtinoita samaan pulaan. Tiettävästi ja luultavasti ei moni taida totella yllytystänsä. - Tanskan Kuningas on 20 p. Maalisk. nimittänyt itsellensä uuden, kansalta kannatetun ministeerin, jossa istuu pait muita myös se mainio Orla Lehmann, Maister Monrad ja Kapteini Tscherning. Ranskanmaalta. Täällä ilmestynyt suuri rahan puute on antanut paljon huolta väliaikaiselle Hallitukselle. Tämä rahan puute ei kuitenkaan ole syntynyt asioiden muutetusta järestyksestä, vaan oli jo ennalta alulla. Niin kaikite on Euroopan raharikkain mies, Paruoni Rotschild, vakuuttanut Ranskanmaan väliaikaiselle hallitukselle sekä pyytänyt sitä tässä lähden niinkuin ennenki luottamaan häneen, niin hän luulee voivansa saada rahaseikan Ranskanmaalla hyvälle pohjalle. Italiasta. Täällä ajetaan Jesuitoita pois joka paikasta ja Paavi oli melkeen ensimäinen. S. Julkiset Sanomat surkuttelevat näitä raukkoja. - Lombardiassa on taasen ollut täysi tappelu. Milano'ssa on muka 6 päivää tapeltu kaupunkilaisten ja Itävallan sotaväen välillä ja sanotaan kaatuneen 6000 miestä. Venezia'ssa on määrätty väliaikainen hallitus; samote monessa muussaki kaupungissa, kuin vaan saavat Itävaltaiset ajetuksi pois. Itävallan 150 tuhatta sotamiestä on kovasti siirtymässä maasta ulos, ajetut Lombardilaisilta. Sardinian Kuningas julisti tulevansa auttamaan tässä pois-ajussa 30 tuhannella miehellä. Kotimaalta. A. Rätyn Sekasäyräsyys. ( Lähetetty ). Suomi nimisessä Sanomassa, N:o 43 V. 1847, on A. Räty näyttänyt kuinka monella lailla d:tä saa vältetyksi kirja-kielessä. Sen on hän tehnyt kolmella lailla: 1:si jättää hän sen pois, mitään merkkiä siaan panemata, 2:si käyttää hän t:tä ja 3:si v:tä sen verosta. Hän kirjottaa siis: " nuoruuen ", " nuoruuensa ", " nuoruutensa ", " nuoruuteni ", " uuven vuuen ", " uuen vuoen ", " myöten ", hetelmän putottaa ", j. n. e. Näistä kolmesta kirjotus-laadusta on luullaksemme ensimmäinen paras, jos hyljätyn d:en siaan pannaan puustavin poisjättömerkki ( ' ), mutta kaikki tavat yhdistettynä yhdessä kirjoituksessa on sekasäyräsyyttä, ja todistus lu'uttomuudesta. - Räty sanoo kirjottamansa olevan " Suomennettu ", mutta mistä tietää Räty jos kirjottamansa lopulla oleva värsy on Suomennettu ? Me tiedämme sanoa ett'ei Räty ole sitä Suomentanut vaan ottanut Hengellisistä Sanomista N:o 14 V. 1837; taikka pitääkö Räty sen sillä suomentamanansa, että hän on sen tavaskaisen kirjotuslaatunsa mukaan korjaillut ? Pyhäkouluja. Ilosella ja toivovalla silmällä saattaa katsastaa sitä tointa ja elävyyttä kuin maassamme alkaa piileillä. Papistomme yleensä näyttää esm. jo käsittävän millä tiellä he parhemmin kuin tätä ennen voivat täyttää kutsumustansa, joka on valvominen rahvaan edestymisestä sivistyksessä ja kaikkinaisissa hengellisissä vehkeissä, sanalla sanottu: rahvaanopetuksesta. Kukin tietää miten luvun taitaminen kaikessa opetuksessa on ensimäinen vaatimus ja miten yleensä rahvaamme taitamattomuus tämän suhteen on ollut suurimpana haittana yleisemmän sivistyksen edestämisessä maassamme. Pyhäkouluin saamisella kyläkuntiinsa ovat papit kokeneet kukistaa tätä haittaa, ja edes tällä tavoin valmistaa tietä paremmille laitoksille rahvaamme opetuksessa. Tältä puolelta ovatki Pyhäkoulut suuresta arvosta: ehk' ei niissä voitanekaan opettaa muuta kuin sisätäluvussa ja katkesmuksen ulkomuistissa, niin tulee kuitenki tällä tavoin luvun taito yleisemmäksi ja rahvas tottuneemmaksi kirjallisiin vehkeihin. - Porvoon Hippakunnassa on tämmösiä Pyhäkouluja niin paljon saatu toimeen, että nyt oisi vaikeampi luvetella niitä seurakuntia missä niitä löytyy kuin niitä missä ei. Ja päivä päivältä vähenee näidenki määrä, että luulisi tämän vuoden alla Pyhäkouluja saatavan jok'ainoaan seurakuntaan Porvoon Hippakunnassa. Niin olemme saaneet kuulla että Impilahdenki pitäjässä on nyt ikään saatu semmosia kouluja, luultavasti ehkä jot'ainoan sen 23:een kyläkuntaan. Porvoon Sanomassa kerrotaan kuinka Mikkelin pitäjässä ei ole saatu enemmän kuin 2 Pyhäkoulua käymään, ja neki tingalla. Jos, niinkuin sama kertoomus tietää sanoa, rahvas siinä pitäjässä taitaa hyvästi lukea, ei olekaan kumma josse ei enää huoli semmosista kouluista, joissa opetetaan vaan mitä jo ennestään taitavat. Jos sitä vastaan hankittasiin kyläkuntiin semmosia kouluja, joissa rahvas voisi saada paremman ja suuremman opetuksen, kuin minkä Pyhäkoulut ja sinne nyt asetettu liikkuva Koulumestari voipi antaa, luulisimme rahvaan mielellään tyytyneen mihin maksuin tahtonsa. Ei rahvas voi käsittää tuulesta mikä arvo opilla ja sivistyksellä on, jos eivät opettajat suusanalla ja teolla sille sitä näytä. - Mikkeliläiset ovat sopineet maksamaan mainitulle liikkuvalle pitäjän Koulumestarille 5 kpkaa hpssa savulta. Helsingistä. Talvelle olemme toivon mukaan jättäneet tällä kertaa jää-hyvästit. Meri on jo jäistä melkeen vapaa ! Viime keskiviikon räntä-sateet ja tuulet ehkä antovat niille viimesen lähtö-ryypyn. - Kummallinen ja muistissa pidettävä on tämä mennyt talvi ! Painettu A. W. Gröndahlilta. Lupa painamiseen annettu: G. F. Aminoff.
|