Agricolaverkon vintti
-1-Suometar 1848Maksaa tilattuna Helsingissä 1 Rpla ja kaikissa Postikonttuoreissa 1 Rpla 15 kopeekkaa hopeassa.Lehti jaetaan Waseniuksen & C:n Kirjakupassa joka arki-perjantaina edellä puoliväivän, kello 11 ja 1 välillä. 2:n Vuosik. Perjantaina 21 päivä Heinäkuuta. N:o 29. Rahvaanopetus-keinoja Suomessa. Porvoon Hippakunnassa 2:ksi, Kesälahden pitäjässä. Jo Pitäjänkokouksessa v. 17 1/5 37, taikka vähä jälkeen Kesälahden itsenäiseksi seurakunnaksi tultuansa, mainitaan havaituksi " kuinka Lasten-opetusta ei voi jättää kelle vaan sattuu, mutta ainoastaan semmoselle, joka voipi antaa oikean perustuksen kirjaluvussa, nimittäin tavuussa "; sentähden päätti seurakunta että " koska täällä ei löydy ketään, joka oisi tavuussa oikein taitava, vanhempien pitää jättää lapsensa opetettavaksi seurakunnan Lukkarille, jolle tämä toimi oikeastaan kuul uuki, ja päätettiin jokaisesta lapsesta, jolle hän täydellisesti opettaa aapiskirjan ja katkesmuksen, hänelle maksettavaksi puoli tynnyriä jyviä ". Mutta v. 17 24/6 61 pidetyssä Kirkonkokouksessa mainitaan tässä opetuksessa ei olevan ihmiselle kyllä, sillä " kristillisyyden tiedon ei pidä olla joku muistin työ eikä se siinä ole kuinka paljon kukin lukee, vaan siinä kuinka hän ymmärtää ja voipi selittää lukemansa "; sentähden päätettiin että " pait tavallisia kylälukuja ja katkesmus-tutkinnoita kirkossa, pitää tästä lähtien joka Apostoli-päivänä koko vuosi läpi pidettää, jumalan palveluksen päätettyä, tutkinnoita ja kyselmyksiä aina kerrallaan jonku eri kyläkunnan kanssa, joka edellisenä sunnuntaina siihen saarnastuolista määrätään. Tähän tilasuuteen pitää välttämättömästi tulla sekä nuorten että vanhain kyläkunnastaan ". Vaan pitäjänmiehet havaitsivat kohta hankaluuden kirjaluvun opetuksen suhteen siitä, ett' ei siitä ollut tarkemmin ja selvemmästi mainittu. Sentähden, ja vaaditut Kuninkaan " Selityksestä Papissäädyn yhteisille valituksille " ann. v. 17 10/8 62 ja sen 1 §:stä, päättivät pitäjänmiehet Kirkonkokouksessa 27 p. Helmik. 1763 " yksimielisesti asettaa Kesälahteen Pitäjänkoulu ja määräsivät 1:ksi: Mitä lukuaikaan tulee, näytti talvi- ja syksy-puoli siksi sopivammimmalta; tulleen koulua pidettäväksi kumpasellaki luku-ajalla 2 kuukautta, niin että luvetaan Helmikuun alusta Maaliskuun loppuun sekä Lokakuun alusta Marraskuun loppuun: minä aikoina kaikki lapset, jotka ovat täyttäneet 8 vuottansa, pitää seuraten saarnastuolista annettuna kuuluutusta tuotaa Pitäjänkouluun: Jos niin ei tapahdu, maksakoon vanhempi sakkoa 16 Taleria hpssa joka luku-ajasta kuin lapsi on poikessa. 2:ksi: Tässä Pitäjänkoulussa pitää lasten käydä niin kauvan että taitavat vähimmäkseen Katkesmuksensa sisästä lukea. 3:ksi: Että kaikki järjestyksessä kävisi, pitää Pappien joka Keskiviikko ja Lauvantai, sekä useamminki jos tilaisuutta on, löydyttäidä Pitäjänkouluun, tutkia lasten edestymistä ja kuulustella sekä opettajan että lasten keskuudesta ja käytöksistä. 4:ksi: Jos vanhemmat, ehkä jo sakotetut, eivät sittenkään tuo lapsiansa kouluun, anotaan Kruunun Palveliain apua niiden velvottamisesta siihen. 5:ksi: Pitäjänkouluttajaksi asetettavan tulee saada vuosinaiseksi palkaksi 1 kappa Rukiita joka tilalta eli savulta, katsomatta jos niillä on lapsia eli ei ". Samassa kirkonkokouksessa valittiin seurakunnan Lukkari Pitäjänkouluttajaksi, " koska hän on siihen toimeen tottunut ja on tähän asti kaikella ahkeruudella ja uskollisuudella opettanut niitä lapsia, jotka ovat näinä vuosina olleet hänen luonansa koulussa ". Saadaksensa Pitäjänkoululle myös sovelias ja vakava paikka, päättivät pitäjänmiehet yhteyskunnan maasta lohkastavaksi omituinen asunpaikka Lukkarille, jonka huoneet siihen siaan tulisivat käytettäväksi kouluhuoneina. - Kaikista näistä ahkeroitsimisista rahvaan opetuksesta tässä pitäjässä on seurannutki, että Kesälahtelaisia kiitetään erittäin sopivaisiksi; Kihlakunnan oikeudella ei esm. sanota olevan moneksi päiväksi työtä ja silloinki enimittäin vaan tilan ( konnun ) riidoissa. -2-Nykynen Kirkherransaki sanoo Kesälahtelaisten suostuvan mihin maksuin tahansa, jos saisivat lapsillensa oikeita opettajia. Mutta mitä tekee seurakunta semmosella opettajalla joka ei voi neuvoa kuin sisästäluvusta ? Siinä taitavat useimmat vanhemmat nyt jo itseki opettaa lapsiansa. Voipiko nykysille Koulumestareille ja Lukkareille ollenkaan uskoa niin hyvin kristillisyydenkuin muutaki opetusta ? Vastaapiko kukaan siitä, ett' eivät ne jo Katkesmustakaan väärin selitä ? Ja eikö se ole asian luonnossa, että ylevämpään lasten opetukseen vaaditaan opettajalta että hän on sivistynyt ja saanut itseki ylevämmän opetuksen ? Mutta mistä saadaan nykyjään semmosia opettajia rahvaalle ? Toista oisi jos löytyisi Rahvaankouluttajain Opistoita, joista saisi kunnollisia ja tottuneita sekä Koulumestareita että Lukkaria, joille voisi uskoa ja jotka voisivat kelvollisesti täyttää lasten opetuksen. Siinä tapauksessa oisi rahvas valmis kaikkeen kustannukseen saadaksensa lapsillen opetusta kristillisyydessä ja muissaki hyödyttävissä tiedoissa. Sen lisäksi löytyy Kesälahdella, niinkuin melkeen joka seurakunnasta täällä Karjalassa, hyvin varakas Pitäjän Lainajyvästö ( Makasiini ) ja Vaivasten kassa * ), joiden kasvuista seurakunta mielusasti määräisi yhden osan Koulumestariensa palkan lisäksi. -2a-Vaivasten Kassa on taasen kymmenessä vuodessa kasvanut 453 Ruplaan hopeasta. Tästä on mainittava ett' ei Kesälahden pitäjästä v. 1845 löytynyt kuin 2682 henkeä ja 116 taloa. ] -2-Tärkenkin suhteen ovat Martyrain ja Asianajajan ilmautuminen arvollinen voitto, sillä tytyväisellä mielellä katsahtaa jokainen niitä, pannen ne ilolla hyllyllensäkin talteen. - Martyrat eivät tosin olisi paljon mistään arvosta muista kirjallisuudesta rikkaammista maista, ollen vielä käännös, mut meillä, meidän köyhyydelle ovat ne samoin kuin Asianajakin suuri ja ilahduttava rikkaus, josta Suomi kiittääkin niiden toimittajoita, toivoen heiltä vastakin saavansa samallaista ei silmänräpäykselle raukenevia muisteita. Asianajajan tekiästä onkin suomalainen kirjallisuus vakuutettu hänen antaineensa sille ahkeraksi ja toimeliaksi työmieheksi. Sen tekiä on yleisöltä ennestäänkin tuttu: hän on kiitettävän Kanava vainajan toimittaja, Maanmittari P. Haneen, Kanavan jonka kuololle voineeko korkiasta kunnioitettu yleisö juuri rohjeta silmäyksiä kääntää, enemmin kun Suomettarenkaan niin näin hengellä pysymisellä, pukunsakin, joka tänä vuonna on aivan ruma, kun menetti mennä vuonna toimittajoiltansa muutamia kymmeniä hop. rup., ottajoiden niin vähinä ollessa, ja käyneekö tälläkään vuodella paremmin kuulema; kessähän lie vika: S uomettaressa vaiko yleisössä ? Martyrain Suomentaja on niin ikään antainut Suomelle aivan toivolliseksi ja onnistuneeksi kirjoitteliaksi: sen havaitsee jo lukiessa ensimäisiä riviä käännöksessänsä, joksi sitä ei luulisikaan. Vertauksellamme ei millään tavalla pahastuttaen Suomentajaa, joka on pappi Lapinlahdella, sanomme hänen silmäänpistävästi erkaineen virkaveljistänsä, joista moni kiskoo katkoo suomea saarnoissansa niin onnettomasti, jotta ei niin voi sanoa, josta olen kuulut monesta paikoin rahvaankin paljon valittavan sekä korviansa että luultua ymmärtämättömyytänsä, sarnain niin korkia oppisia ollessa, tai liian tiedollisista postilloista huonosti suomennetut. - Martyrain suomi ei kyllä vielä ole niin suora ja varma, kun enemmin on toivomista Suomentajan vastaseksi varmistuneen, mut, jota kukaan ei kummaksi katsokaan, tieden miten vaikeaa jotai parempaa suomeksi on kirjoittaminen, sillekin, joka on olevinansa hyväkin suomalainen. Sivistyksensä ja oppinsa saa jokainen, asiain nykyisestä tilasta Suomessa, vierailla kielillä, ja tämä muuttaa luonnonkin niin, jotta työläs on kennenkään aivan puhtaalle suomalaiselle kannalle korottaida, sillä ei kerran saatua luontoansa voi muuttaa. - Muutamia pienempiä ja suurempia painovirheitäkin on kartunut kirjaan, niinkuin rikkuja pois heittettyinä, jotta välistä tekee luvun vaikeaksi, ja hallinta sia sanasta yö on kirjoitettu Savon murteella öihen, joka, oikein ollessa öiden, on väärin ja ei liene painovirhekään, monesta kohdin muistoakseni sen samoin tavanneeni kirjoitettuna. Muutamia vaikeampia kohtia on niin ikään, niinkuin seurava siv. 16: verellä öljyn luonto tulella hourauksen on, on kaste sen touvoille, jota ensi kerran lukeessa ei tahdo ymmärtää, ja samalla siv. r. 11 sana päänä paikallansa väärin, sillä ollen lyhennys siasta päivänä, kuuluu se, minkä me tiedämme aina pänä, joka tähden liekö oikein runomitallee uhrata sanojen oikeeta kirjoitusta. Siv. 17 on säkeessä: Kristillisyys pahempi Hydra ompi, joka on muutenki ruma, sanan Hydra oltava Hydraa. Samoin kun siv. 27 r. 7 lause: Sun Flaviuksesta, kuuluva ruotsalaiselta, päätteen si pois ollessa; eikös suomalainen sano: sun Flaviuksestasi eli paremmin vaan: Flaviuksestasi ? -3-Kaikkia jätteitä pitäsikin aina kartettaman, joka hepein käykin aina laatuun suomen kielen niin luonosan ja monin puolin rikkaan runoille ollessa. Mut nämä ja niitä vielä pienempiä virheitä, mitä Martyraissa tapaat, eivät käännöksen yleisen onnistumisen suhteen ole miksikään katsottavat, ja niin monen niistä löytyvien kaunosien säkeiden vuoksi, joista en henno panna yhtään tähän, antaen lukian itsestä kirjasta niitä katsella joka sivulla. Havaitsee jokainen, miten kaunis suomen kieli soinnollansa on runoille, josta Martyrat monista kohdin todistavat. - Muuten ovat ulkomuodoltansa kauniit ja koriat, hinta aivan huokeakin monen huonon ruotsalaisen kotimaassamme usein niin kalliina olussa. Asianajajasta sisällyksen puolesta emme sovi mitään virkkaamaan, ei ollen mikään lain tuntija ja oppinut. Sen ymmärrämme kuitenkin, jotta tämä kirja on kaikilta tarpeen hankkia, niinkuin ensimäisellä sivullansakin on luettava. Ken vähänkin maastansa miessä tahtoo olla, on yleisien sääntöjen ja lakien tunteminen välttämätöin, sillä muuten on kun säkissä ja tässä tietämätöin on enemmin eläimen, kun ihmisen kaltainen, eloansa hän omin päin konsaa ei voi hoitaa, menne vaan tuonne tänne, mihin toinen viittoaa, ymmärrystänsäkin jos seuraa, sillä se on monella ilman tietoa niin näin. - Rahvaalle on asianaja sentähden kaikin mokomin levitettävä, ja tämä käy paraimin tehdä papeilta ja muiltakin, jotka ovat maamme valistuksen ja sivistyksen hoitajat ja edestäjät. Mut tässä tulee sama eteen, sama valitus, kun muiden kirjain levittämisestä, jotta suomen rahvas vielä ei rakasta muita kirjoja, kun niitä, joita kutsutaan hengellisiksi, eikä muuta lukuakaa, kun hengellistä vaan. Mut mitä luku lie hengellinen, mitä ruumillinen, tuo on usein vaikea eroittaa, jos ei kaikki luku kuulune henkeen ja sen valistukseen, johon eiköhän kaikilla kirjoilla kotimaassammeki rahvasta koiteta ylentää ? Tiedän rahvaalle kirjan levittämisen olevan ei niinkään vaikean, kun heitä, talonpoikia nimittäin kohtelee ymmärryksellä, eli ei anna itsiänsä painaa joltakulta kivulta, jonka nimeä tässä ei huoli nimittää. - Kieli Asianajassa hyvää ja selvää, vaan huonolle paperille painettu, nekin jotka ovat hienommalle olevinaan. Paino on myös kovin ruma nykyisen aian vatimukselle; hinta ei kallis. O. P. Ulkomaalta Italiasta. ( Jönköpingsbl. Suom. J. S ). Neapelista. Ennen jo mainittu, mitä pääkaupungissa tapahtui 15 p. Toukok. ja mitä tyytymättömyys tästä nousi maakunnissa, varsinkiin Kalabriassa. Nyt hätyyttää tämä tyytymättömyys valtakuntaa keskenäisellä sodalla, joka on julkisesti nostettu Kalabriassa, ja nousee muissai maakunnissa. Rauha on kyllä kestänyt, mutta rauha, joka käkeilnä kohta loppuvansa. 1 p. Kesäk. päästettiin pääkaupunki sotatilaisuudestansa. Kuninkaalta 15 p. Toukok. hajoitetut lähetetyt pakenivat silloin Cosenzaan, ja ovat kutsuneet sinne Valtiopäiville 15 päivään Kesäk. ne lähetetyt, jotka ei vielä olneet koossa pääkaupungissa mainittuna Toukokuu-päivänä, ja 18 p. Kesäk. nousi kapina Kalabriasta. Kenraalit Nunziante ja Palma lähetettiin täy'ellä valtiaisu'ella metelin nostajoita vastaan, ja ovat lähteneet ensimäinen Rizzoa ja toinen Reggioon päin. Kuinka on käynyt ei ole vielä selvää tietoa. Viimeset sanomat ilmoittavat Nunzianten voitetuksi Rizzossa, ja hänen sen jälkeen piiritettyneeksi meteliöiltä, joitenka voima sanotaan olevan 60 000 miestä sakea. 20, 000 Kalabrialaista pitäisi marssiman pääkaupunkia vasten, ja syvänkesä-päivänä olisi Kuningas jo epäilnä kapinan saamisesta asettumaan. -- Sicilian saari käypi erilleen Neapelista, ja on jo katselna hallihtajata muualta. Pohjois Italiasta. Sardinian ja Lombardian kuningas Kaarlo Alberti on valtuuttanut Lombardiata säännöstänsä ja asetuksiansa, ja julistanut ei tahtovansa maiten täydellistä yhteyttä, ennenkuin maakunnan säätyjä on kuultu; näitä on hän käskekenyt väliaikaisen hallituksen kokoon kutsumaan 1 päivään Marrask. tänä vuonna, jolloin Lombardian yhdistys Sardiniaan viimeisiltään päätetään, ja on säättänyt vaalin käyttämisestä. - Venedig, joka ei ole suostunut yhdistykseen Sardinian kanssa, on kovasti ahdistettu Itävaltalaisilta, jotka ensin omistivat Bicenzan kaupungin, sitten 25 p. Kesäk. Palmanuowan linnaston, ja 27 p. omisti Kenraali Weldeni linnan Gavanella Adige-virran rannalla. Sama Weldeni piiritti tämän jälkeen pääkaupungin Venetsian maapuolelta, ja Venedigi on anonut apua Italialaisilta veljiltänsä. - Kuultuansa kuinka asiat kotona seisovat, on Kenraali Pepe ynnä väkensä, jota on 12 tai 13, 000 miestä, antanut itsensä palvelukseen Lombardialais sotaväkeen, jolla on velvollisuutensa täydellisesti pelastaa Venedigiä Itävaltalaisista. Tanskanmaalta. ( Jönköpingsbl ). Sitten Düppelbergin tappelua 5 p. Kesäk. on sota täällä levänyt, ja ainoastaan postimiesten välillä on toisinaan syntynä kapina. 8 p. hau'attiin suurella kunnialla Düppelbergissä kaatuneet Tanskalaiset. Muutamia päiviä sen jälkeen joutui Tanskalaisten etuväki, Evesti Juelin päällystäissä, vihollisten keskelle piiritettynä, ja suurella työllä pääsi Juel tästä loukkaasta pääväkeen takaisin. Hänen päästyänsä, seurasivat kuitenkiin viholliset vainoten, joka saattoi Tanskalaisten luulemaan koko Saksalaisen sotajoukon olevan lähestymässä. He palasivat sentähteen Kolbingiin, Juutinmaahan ja Schleswigin rajalla. Asian tiettyä, pantiin Bülow Juelin siaan, ja Tanskalaiset aseutiivat uuestaan Düppeliin. Pääkenraali Hebemannin etuväki tuli seisomaan Haberslewissä, ja kenraali Hansenin Sundewedissä. Saksalaiset jälleen asettivat päävartionsa Glensburgiin ja etuväkensä Apenradiin. Tällä asemalla kului likimmittäin Kesäkuu, ja rauha oli jo toivosta toimeen tuleva. Mutta lopulla kuuta läksivät jälleen Saksalaiset liikkeelle, ja 27 p. Kesäk. tuli pienempi joukko Hansenin postiväkeä hätyyttämään, joka kuitenkiin tältä ajettiin takaisin. Saksalaisten pääkenraali Wrangel ynnä kenraali Halkett läksivät Flensburaista 28 p. kesäk. Haderslewiä kohten kaikella sotaväellänsä, joka nousi 25, 000:een, säikäyttivät kolmelta haaralta Sundewedissä seisovaa etuväkeä, ei kuitenkaan ryönnäneet päälle. Haderslewiä ahdistivat sen siaan seuraavana 30 p. jossa Tanskalaiset urhollisesti vastustelivat yöhöön asti. Saksalaiset kokosivat päävoimansa Düppelin kohalle, Tanskalaiset Koldingiin, ja molemmat varustiivat niinkuin suurempaan tappeluun. -4-7:een p. Heinäk. ei vielä mitään tappelua nousnut. - Kaiken Kesäkuuta oli pienessä Shleswigissä koossa 15, 000 Preussin ja 16, 000 m. Saksalais liiton sotaväkeä suureksi rasitukseksi maakunalle. Kuitenkiin tietä antoi " Shleswig-Holsteinin " väliaikainen hallitus, Saksalais liitolla ei olevan oikeutta sotaa lopettaa näiden maiden säätyjen siihen suostumatta, jotka nyt väliaikaisen hallituksen käskyn jälkeen ovat kotoutuneet. Ja mitä nämä säädyt, Shleswigistä kummiinkiin, puuhuuvat on jo eeltäpäin arvattava, kuin se joukko sotaväkeä on maassa, jota ehkä Englannin muistutuksen jälkeen paremmin tarvittais toisella haaralla, samoin kuin Ranskan Tasavalta on ilmoittanut ajatuksensa tästä asiasta Tanskanmaan hyväksi. Toivottava olisikkiin, jos voimakkaammat valtakunnat toen perään estäisivät sellaista käytöstä huonompaa kohtaan. Ranskanmaalta. ( Journ. d. Deb., Faedrel., Suom. J.S ). Kuin Ranskanmaa aina muistettavina Helmikuupäivinä muuttui Tasavallaksi, oli se enimmittäin kaikista työrahvas, joka silloin riensi tappeluun yhteisen asian edestä, yhteisen, sillä kaikki Ranskalaiset tahtoivat silloin yhtä. Tätä ne eivät tehneet sen vuoksi, että heille kapinan hämmennyksessä oli hyvä tilaisuus ryöstää, sillä yleensä ei työrahvas ryöstänyt mitään, vaikka moni vihollisensa olisi sitä suonutkiin, vaan sentähteen, että ne Tasavallalta odottivat parantoa kovalle tilaisuudellensa. Tasavalta syntyi, ja kohasteen asetettu Väliaikainen Hallitus lupasi ensin kaikista parantaa työrahvaan tilaisuutta, joka jälleen toivoi sitä Tasavallalta niinkuin laillista velkaansa: Mutta Väliaikaisella Hallituksella oli muutai tekemistä, ja työrahvaan toivo työn asettamisesta perin pohjia myöten uu'elle kannalle jäi siltä täyttämättä päivästä päivään. Tätä toivoi kuitenkiin työrahvas Kansankokouksen auttavan, joka kohta piti kokoontuman, ja tuli myös yhteen 4 p. Toukok. Kansankokouksen ensimmäiset ajat mänivät myös muihin asioihin, ja 15 p. sam. k. nousi jo kapina Pariisissa, jolloin Kansankokous hajoitettiin, kapina kuitenkiin saatiin asettumaan. Mutta eipä tämänkään metelin oikeata merkitystä huomannut enemän Kansankokous kuin Toimitus-lahko, jolla silloin oli hallitus, vaikka molemmissa istui mainioita miehiä. Metelin nostajat pidettiin yleensä kommunisteina ( näin kutsutaan jotka luonnottomasti vaativat kaiken tavaran yhteisyyttä ), ja tämä nimi jaettiin yhtä runsaasti, kuin nimi kerettiläinen jaetaan herkästi, ja voiton ja veljellisy'en juhla vietettiin 21 p. s. k. Sen jälkeen väiteltiin usein työn asettamisesta Kansankokouksessa, ja kuin yhteiset työhuoneet katsottiin kalliiksi, päätettiin 20 p. Kesäk. niitä hävittää, ja rahvaan levittää osittain maakuntiin osittain sotaväkeen. Tämä päätös, jota Toimitus-lahko piti saattaman toimeen 22 p., oli likimmäinen syy, ja niin kyti se kipuna, joka saattoi Syvänkesä-päivät Pariisissa verisimmiksi kaikista, kuin tämä kaupunki on nähnyt. Näin olemme koittaneet tavoittaa oikeata syytä meteliin Väliaikaisen Hallituksen lupauksissa, Kansankokouksen ja Toimituslahon viivyittelemisessä päätökssänsä työstä, joka yhtähyvin ehkä oli paras, jota Tasavalta voi päättää, kuin monta kymmentä tuhatta oli Pariisissa, joille ei saatu työtä; ja toisella puolella työrahvaan epäluottavaisu'essa hallitusta kohtaan, joka kyllä oli ennen aikojaan, mutta - köyhyys on kova kumppali. Kommunistijä ei suinkaan luulolemme olleet ne oikeat ja ensimmäiset metelin nostajat, sillä rehellinen työmies ei joudu niin väleen kommunistiksi, kuin vähämieliset liian-oppineet, joilla nyt oli hyvä tilaisuus työrahvaan kautta asiansa ajamaan. Ehkä niitä ei olna enempi kuin niitäkään, jotka varoitetaan tarttuneen aseisiin Tasavallan salaisina vihollisina. Metelin voittaminen on myös monella tavalla koko ihmisy'en voitto; sillä olemme sen syistä lavialta puhuneet. - Niin alkoi siis meteli Pariisista 22 p. Kesäk. iltaisella. Väkijoukkoja oli liikkeellä, jotka kuitenkiin hajoisivat yöksi. Vahvat vartiat asetettiin ympäri kaupunkia, ei kuitenkaan yöllä mitään tapahtuna. Sen siaan alkoi verinen tappelu 23 p. aamulla varhain. Kansalais-varjo lyötiin yhteen, liikkuvais varjo ( mobila gardet ) ja linja-väestöt pantiin myös liikkeelle. Kenraali Cavaignac oli Kansalais-varjon päällystäjä, ja kenraali Lamoriciere liikkuvaisvarjon ja linja-väestön. Metelin nostajat rakensivat puitoksia, jotka aukastiin tykkilöillä, mutta toisia nousi siaan. Ne olivat koonneet päävoimansa neljälle kohalle kaupunkia, ja suurimman esikaupunkiin, jossa se nousi 20, 000 mieheen. Cavaignac, jonka urhoollisuus ja päättäväisyys pelasti kaikki, havaitsi tämän kohasteen, ja asetti väkensä sen jälkeen. Vaan pait niitä neljää pääjoukkoa, oli joka kulmalla ympäri kaupunkia pienempiä, ja joka astele eteenpäin vaati sotaväeltä tuimimman tappelun. Kansankokous, jota varjeltiin suurelta sotavartiolta, väitteli rauhassa yhteisistä asioista, kuin Cavaignac tuopi sinne sanan, metelin ei ensinkään olevan leikkiä. Cavaignac rientää jälleen sotakentälle, ja Kansankokouksessa nousee keskusteleminen, metelin ehkä sammuvan, jos Kansankokous läksis väkeä sovittamaan. Mutta Lamartine katsoo parhaaksi, että kokous pysyy koossa, joka nyt julistii pysyväiseksi ( permanent ), ja rupesi uu'estaan väittelemään yhteisistä asioista. Verta vuoti tällä välillä kaikilla kujilla aina iltaan asti, jolloin ranta-sade saattoi tappelun vähän seisattumaan. Cavaignac tulee uu'estaan Kansankokoukseen samalla keralla, kuin sade ynnä tuulispään tapasi kokoushuonetta, ja ilmoittaa metelin nostajien paenneen esikaupunkeihin, ja niitä siellä ei voitettavan, jos ei niitä vasten käytetäkaikkia sota-neuvoja, ja kysyy Kansankokouksesta tästä asiasta. Ainoastaan muutamilla oli voimaa äänellänsä suostua, ja Cavaignac mäni, mihin velvollisuutensa veti. Kansankokous rupesi nyt vasta keskustelemaan kapinasta, ja erkani myöhään. Niin loppui ensimäinen päivä. ( Jatko toisten ). Kotimaalta Helsingistä. Havaittua riistan hinnan ei pitävän paikkojansa maamme Pohjois ja Itä lääneistä, ja siellä useammasti tapahtunein katovuosien tähteen usein olevan puutoksen kylvy-siemenestä, on Keis. Senaatti päättänyt 7 p. Kesäk., että Lääni-jyvästöt Oulun, Vaasan Kuopion ja Mikkelin lääneissä, joissa tähään asti on olna 5000 tynnyriä riistaa jokaisesta, lisätään seuraavalla tavalla: Oulun läänin jyvästöstä tulee olemaan 4000 t. rukiita ja 6000 t. ohrija, Vaasan 7000 t. rukiita ja 3000 t. ohrija, K uopion ja Mikkelin molemmissa 6000 t. rukiita ja 1000 t. ohrija. Parikkalasta 6:s Heinäkuuta. Vaikka usioilta yökylmiltä rasitetut ovat toukoriistan alut täällä jotenki hyvät, samaten myös kuin heinäniitut, jotka etenki viimeiseltä sateelta ovat hyvin puuhoittuneet. Yöllä 22 ja 23 päiväin välillä Kesäkuussa oli hirmuinen kylmä, niin että lumi ja jää joka illalla oli satanut vielä seuraavaisena päivänä peitti maan, ja puun lehdet olivat kamurana. Ruis on kuitenki sen jälkeen päässyt hyvästi kukkimaan, eikä näytä kylmältä vahingoitetuksi. Tähän pitäjäsen perustettiin viime vuonna vara-jyvästö, jossa nykyään löytyy noin 300 tynnyriä ruista. Painettu A. W. Gröndahlilta. Lupa painamiseen annettu: G. F. Aminoff.
|