Agricolaverkon vintti
-1-Suometar 1848Maksaa tilattuna Helsingissä 1 Rpla ja kaikissa Postikonttuoreissa 1 Rpla 15 kopeekkaa hopeassa.Lehti jaetaan Waseniuksen & C:n Kirjakaupassa joka arki-perjantaina edellä puolipäivän, kello 11 ja 1 välillä. 2:n Vuosik. Perjantaina 8 päivä Lokakuuta. N:o 40. Ilolintu. Ilolintu! iltalaulus, Ai kun käypi kaunolta ! Mielusasti metsolossa Kuuntelen mä kaikuja. Puhus pieno ystäväisen Mitä laulus laatinee, Mistä hauska heljä äänes Visertäin nyt virkkonee. " Älä vaadi' veisukieltä " Puhumalla purkamaan, " Jos et tunne', tietos ei saa " Tutkituiksi tuntojan ". " Sanat sulle' suuhun anot " Ajatukset aivohin " Luoja: mulle lemmen innon, " Laulu-kielen kaunihin ". Sama lempi leimua tääll' Sydämestä suljetust'; Voi! mull' ei, kun sulle, suotu Lievityksen laulamust'. A. W. Rohvessor Palmblad ja Suomikiihko. I. Ehkä jo lopulta viime kulunutta vuosisataa, vaan varmaan sitte tämän nykyisen vuosisadan alkupuolen, on jokseenki entisestään eroava ajatus kansallisuuksista ja niiden keskinäisistä suhteista tekeynyt valteiseksi. Kaikestaanki on nyt se ajatus yleisenä, että itsekunki kansan kieli on kansallisuutensa perustuksena ja vaakamittana, ja että itsekullaki kansalla on oikeus kielensä suhteen itsepäälleen elää, olla ja varmistua. Tämä ajatus syntyi, se herätti tuhannet tätä ennen tuntemattomat voimat liikkeelle, joilta kasvatettuina alkoi näissä unhotukseen upotetuista kukoistaa kirjallisuuksia, joiden ilmestymiset ovat ihmestyttäneet niitäki, joiden epäilevät ehkä kadehtivatki silmät tahtovat vielä nytki niissä nähdä maan raakuuden, turmion ja ainaki mielipuolisen nuorison turhia vehkeitä. Tästä syystä on näille vehkeille anettu, itsekulleki kohdastansa, uusia nimiä, merkitseviä jotaki vimmaa, jotaki kiihkoa, liitettyinä sen taikka kansan nimen perästä, jonka kieltä ja itsenäisyyttä mainittava vehke tarkoittaa. Tällä tavoin on jokaisella " ymmärtäväisellä " ihmisellä huulillansa valmiina semmoisia nimiä kuin esim. Saksalais-kiihko, Madjari-kiihko, Slavjani-kiihko ( Teutomani, Magyarism, Panslavism ) ja luvettelemattomia muita, joka kerran kuin hän havaitsee jotaki, joka tarkoittaa jonku poletun kansan puollustamista sen hengellisessä kutsumuksessa. Suomessaki on samanlaisia vehkeitä kansallisuutemme suhteen nykyisimminä aikoina ilmestynyt, aikaseenko vaiko myöhään? se jääköön toistaaksi. Vaan jo näilleki vehkeille on saatu kauniisti kaikuva ristimä-nimi, jonka synnyttämisestä lankeaa kiitos Helsingin muutenki maastamme veloitetuille Sanomille. Näiden Sanomain kielellä kuuluisi se: " Fennomani ", Suomen kielellä ( ehkä? ) Suomikiihko. Kuin sentähden näet jotakuta sormella viitattavan ja häntä kuulet " ymmärtäväisiltä " ihmisiltä kutsuttavan Fennoman'iksi eli Suomikiihkojaksi, niin tiedät heti, mimmoinen raukka on edessäsi. Sillä kysymyksellesi saat vastauksen, että tuo höperö on päinpohjin antaunut Suomen talonpoikaisen ja törkeän kielen puuhaan sekä panee sen altiksi kaikki toivonsa, ahkeroitsemisensa ja voimansa. -2-Eroa ai'oissa sinäki semmosen raukan kimpusta ja tuumista, muuten ehkä itseki saat kantaa saman nimen ja tuomion ! Mainitun Suomalaisuutta tarkoittavan hengen ja kansamme hengellistä edestymistä aikovan mielen ja toimen Suomessa olevan vaikuttamassa, ovat ulkomaalaisetetki jo havainneet. Miten mistään on tämä asia sielläki eri silmillä katsasteltu. Yleensä on kuitenki jokainen totuutta ja sivistystä rakastavainen ulkomaalainen myöntänyt Suomalaisellaki kansalla olevan oikeutta kielensä vuoksi ja osallisuutta sivistykseen, yhtä hyvin kuin kelläkään muulla kansalla. Ruotsissa ei kuitenkaan aina niin. Kaikistaanki on Upsalan Yliopiston Rohvessor W. F. Palmblad otttanut sen vaivan päällensä ja näinä viimeisinä vuosina yhä kokenut saada nämä Suomalaiset vehkeet Ruotsalaisten silmissä millon naurun millon epäluulon alaisiksi. Sekä sukulaisuudelta että ystävyydestä monen maanmiehemme kansa on hän tullut tarkkaamaan tätä asiata, jota hän taasen koko mielenjuoksunsa ja elämän tarkoituksensa mukaan ei voi muuta kuin kampia ja vastustaa. Nykyisemmin on hän antaunut tähän hommaan ( puuhaan ) kuukausikirjassansa: Läsning för Bildning och Nöje N:o 7 tai tämän vuoden Heinäkuun osassa sivv. 427 - 430. Kirjoituksessansa " Finsk Litteratur " ( Suomalaista Kirjallisuutta ) puhuu H:ra Palmblad ikään kun sivuuttamalla mainitusta seikasta ja luvettelee ne syyt, joilla hän tahtoo Suomen kielen oikeudet kukistetuiksi. Nähden kyllä lehtemme täperyyden, emme tällä kerralla oisi H:ra Palmbladin kansa puuttuneet juttuun asiasta, joka jo useammalle Lukioistamme on selvä entuudesta. Oisimmeki mielellämme jättäneet koko asian maamme Ruotsin kielisten, vetävämpäin Sanomalehtien vastattavaksi: heidän se oisiki velvollisuutensa H:ra Palmbladia omalla kielellänsä vastustaa. Mutta tähän asti emme ole yhtäkään mainituista lehdistä nähneet kohottavan ääntänsä Herra P:din kokeita vastaan. Tavallisesti on Turun Sanoma ( Åbo Tidning ) ollut siihen siaan hyvin nopea ottamaan sekä H:ra P:din että jokaisen muidenki vastustuksia kieltemme mahdollisuutta vastaan palstoihinsa. H:ra P:din sekä Sanomalehti " Tiden " että hänen jo mainittu kuukausi-kirjansa on kuitenki voittanut maassamme niin monta lukiata, että esm. milt'ei joka kolmanessa pappilassa löydy millon yhtä millon toista millon kumpaaki. Näistäki syistä ei Suometar voi olla käymättä kimppuun. Vaan lienee tuo toiseltaki puolelta velvollisuutemme näyttää Lukioistamme, jotka pvat tuntemattomat tässä asiassa, mitä ymmärtäväiset ihmiset sanovat kysymyksessä olevasta asiasta. Vaikka ei kukaan kieltäne meitä puoleltamme mietteitämme ilmoittamasta se rinnalla. Elköön kukaan kuitenkaan luulko, että jokainen Ruotsissa ajattelee Suomen kielen seikasta samote kuin H:ra Palmblad. On siellä niitäki jotka ovat havainneet ja ylävällä mielellä muödyttäneet kielellemme sen luonnolliset oikeudet. Ei siellä kaikki niin kateellisia ole, että eivät tuntisi ja antasi arvoa niille kokeille, jotka nykyisinä vuosina ovat mielineet saada Suomen kansan kaikkinaista sivistystä ylennetyksi, kielemme korottamisella sivistyksen ja kansallisen elannon yhteiseksi kieleksi Suomessa. Ne taasen jotka Ruotsissa H:ra Palmbladin tavoin ja rinnalla kiistävät tätä vastaan, milloin eivät tunne mitä ne niin kutsutut Suomikiikojat mieliivät, millon taasen ovat hämäryydeltä sovaistut sekä kansastamme että sen kielestä. Nämä luulevat muka maamme asukkaiden olevan raakoja metsäläisiä sivistyksetä ja sivistyksen haluta, paljaita taikuria ja poppamiehiä. Tämä on Ruotsissa vanha, vaikka jo vaipumaan päin oleva luulo. Ei kumpaakaan joukkoon kuuluva, on H:ra Palmblad kokonaan toisista syistä lyötäinnään oikeen kummallisella ja muusta tapauksessa kunnioitettavalla innolla " kopuuttamaan " Suomikiihkojoita. Se on jo arvattavaki että hän, jonka kansallinen omarakkauski jo käskee inhoamaan kaikkea josta Ruotsalaisuudelle oisi pienintäkään vahinkota, että hän sentähden ei mielisuosiolla voi katsella kuinka Suomen kielen valtaansa päästessä Ruotsalaiselle kirjallisuudelle tulisi suuri hävite. Sen hän itseki tunnustaa, kuten kohta tulemme näkemään. Mutta H:ra Palmblad onki kaikessa nykyisessä toimessansa näytäinyt olevansa niistä monista, jotka eivät ainoastaan epäuskolla katsasta, vaan milt' eivät vainoa kaikkea uutta, olipa se hyvää eli pahaa. Ja Suomen kielen asia ei ole monen vuoden vanha, se on uusi; jo senki tähden on se vainottava ja, jos mahdollista, kukistettavaki. Tämän sanomme niille Lukioistamme, jotka tahtovat tietää perustuksen, minkä tähden H:ra Palmblad niin jäykästi ja ennen muita on antaunut tähän hommaan. -3-Ulkomaalta. ( A. A. Z. F. A. T. j. m ). Saksanmaalta. Kerran irrallensa päässyt kapinoitsemisen himo ei tahdo lakata, vaan kestää vielä Wien'issä, Berlin'issä ja monessa muussa paikassa, ja on nyt nykyjään hirmuisella tavalla ilmautunut Frankfurt'istakin. Se ilo joka nousi vallanjohdattajan ( Riikin-Haltion ) sekä päähallituksen ( keskinäis-hallituksen ) saamisesta ja Itävallan voitoista Italiassa, ei kestänyt kauan. Tanskanmaan kanssa tehty sotilakko eli pikemmin Schleswig-Holstein'in asiat olivat se aine, jonka tähden voittohimollisten Saksalaisten ylpeyden henki tuli kukistumaan. Tämä asia on isosti hätyytellyt Saksanmaan niin suurella vaivalla aikaan saatua yhteyttä, tästä asiasta ovat kaikki sen uuden hallituksen viholliset, niin sisälliset kuin ulkonaiset, saaneet hyvän aseen käteensä. Näin ovat siis täälläkin ihanat toivot enimmäkseen hajonneet kuin sumu tuulen edessä ! Ennenkuin viimeisistä tapauksista mitään puhumme, tahdomme ensin peräytyä ajassa noin pari kuukautta, alkaen kertomuksemme siitä, mihin se viimein jäi. 15 p. Heinäk. julisti Frankfurt'issa oleva väliaikainen päähallitus kaikille Saksanmaan hallituksille, nyt ruvenneensa pitämään Saksanmaan ylihallituksesta sen säädännön jälkeen, joka kansankokouksessa päätettiin 28 p. Kesäk. ( katso N. 31 ), ja vallanjohdattajan Arkkiherttua Johan'in * ) katsoneen itsellensä tilinalaisiksi vallanministereiksi ulko- ja kotimais-, oikeus- ja sota-asioissa herrat v. Schmerling, Heckscher ja v. Peucker, ja toivoi päähallitus hallitusten puolelta nerollista apua Saksanmaan vapautta ja rauhaa perustettaessa. -3a-Vanhoilla päivillään nai hän erään postitalon tyttären, jonka tuli kerran matkatessansa tuntemaan, jota naimista korkiat sukulaisensa paljon paheksivat, vaan joka on ollut erinomaisen onnellinen. ] -3-Samana päivänä antoi vallanjohdattaja julistuksen Saksan kansalle, joka on näin kuuluva: " Saksalaiset ! Teidän Frankfurt'iin koolle tulleet edestäjänne ovat valinneet minun Saksanmaan vallanjohdattajaksi. Minä otin maamme päähallituksen johon vastaan luottohuudoilla ja sydämillisillä toivotuksilla tervehdittynä kaikin paikoin. Saksalaiset ! Kauan kärsityn rasituksen perästä tulee Teille nyt vapaus täytenä ja vähentämätöinnä. Te ansaitsette sen, sillä Te olette uskollisesti ja urhoollisesti pyytäneet sitä. Sitä ei pidä koskaan otettaa Teiltä pois, sillä Te olette tietävät sen varjella. - Teidän edestäjänne ovat valmistavat Saksanmaan hallitusmuodon. Odottakaa sitä luottamuksella. Smta1848-40-3 Tämä rakennus on tehtävä vakuudella, toimella ja totisella isänmaan rakkaudella. Näin on siitä tuleva luja ja vahva tuki, niinkuin vuorenne. - Saksalaiset ! Meidän isänmaallamme on vielä monta koettelemusta läpikäytävää. Mutta ne pitää voitettaa. - Vaan elkää unhottako, että vapaus juurtuu ja kasvaa vaan järjestyksen ja laillisuuden suojassa. Ahkeroikaa yhdessä minun kanssani, että nämä palaisivat, missä ovat rikotuiksi tulleet. - Saksalaiset ! Antakaa minun olla toivossa, että Saksanmaa saa elää rikkomattomassa rauhassa. Sen ylläpitäminen on oleva minun pyhin velvollisuuteni. Jos kuitenkin niin kävisi, että Saksanmaan kunnia ja oikeus joutuisi vaaraan, niin on meidän jalo sotaväki vastustava ja voittava isänmaan viholliset ". Tämä julistus otettiin vastaan suurella riemulla, ja kaikki sydämmet liikuivat ilosta ja toivosta. Ensimäinen asia, jonka kansankokous antoi uuden päähallituksen toimitettavaksi, oli Saksan sotajoukon enentäminen, ja samalla ruvettiin myös isolla innolla hankkimaan laivastoa Saksanmaalle. Se myös on muistettava, että kansankokous 26 p. Heinäk. päätti Saksan liittoon ottaa yhden osan Suurherttuanmaata Polen'ia, sen rajalinjan jälkeen, jonka kenraali Pfuel oli käynyt tämän maan saksalaisten ja puolalaisten asujien välillä, ja että kansankokous 12 p. Elok. ei suostunut etelä-Tyrolin italialaisten asujanten anomukseen päästä erillensä Saksan liitosta eli vähintäänkin saava omituisen maahallituksen. Tästä kiellosta sanoi eräs puhuja, " että kansankokous kyllä ylisti kansallisuutta, vaan ei muuta kuin omaansa, ja että semmoinen itseys oli totisesta isänmaan ystävästä inhoittava " ja toinen: " että Saksalle nyt oli tullut oikia maiden nälkä, sillä se nieli maita pohjassa, nieli idässä nieli etelässä ". Vallanministeristö täytettiin vähitellen niin, että Heckscher 9 p. Elok. tehtiin ulkomais-ministeriksi, ja oikeus-, raha- ja kauppa-ministereiksi Rod. Wohl, Beckerath ja Duchwitz, ruhtinas Karl v. Leiningen vallanministeristön esimieheksi. Tämä viimeksi mainittu oli vähää ennen ilmauttanut kirjoituksen, joka tuli isoon huutoon, ja jossa hän kovasti kehoittaa Saksalaisia yhtettänsä ylläpitämään, sekä ruhtinoita että kansoja sen edestä luopumaan kaikista erinäisistä eduista, ja poistamaan kaikki kateus Pohjan ja Etelän välillä, sanoen tästä yhteydestä muuten ei totta tulevan, ja Saksanmaan vaan, sopimattoman ja riitaisen ja heikon valtakunnan perustettua, kaiken Europan nauruksi joutuvan. " Minä olen vakuutettu, pitkittää hän, että Saksan kansan pitää kulkea edelleekin sitä tietä, jota kerran on alkanut kulkea, ja muuten ei saatavan väkevää ja yksimielistä Saksanmaata aikaan. Suuret ajatukset, semmoiset kuin nekin, jotka nyt kiihoittavat Saksan kansaa, saattavat kyllä joksikuksi ajaksi vajota unohduksiin, vaan nousevat ennemmin taikka myöhemmin taas uudelleen ja saavat viimein voiton ". Nämä sanat tarkoittavat enimmäksi osaksi Preussia, jossa on ruvettu isosti rinnustelemaan päähallitusta vastaan, ja jossa on ollut katkerat keskinäiset riidat niiden välillä, jotka puolustavat Preussin erinäisenä valtakuntana olemista, ja niiden, jotka tahtovat sen samoin kuin muutkin eri vallat, suuren Saksan valtakunnan kanssa yhdistää. Nämä riidat ovat usiasti matkaansaattaneet rauhattomuuksia Berlin'in kaduilla, ja kiivaita väittelyjä sekä Preussin kansankokouksessa että olletinkin Frankfurt'issa 7 ja 8:na p. Elok. - Kuitenkin on Saksanmaalla ollut joitakuita juhlallisiakin ja onnellisia hetkiä. Voitoista Italian sodassa iloittiin varsinkin Itävallassa (! ), ja 12 p. Elok. palasi keisari Ferdinand rakkaaseen ja uskolliseen pääkaupunkiinsa Wien'iin, sen asujien suureksi iloksi. Ja 15 p. Elok. vietettiin Köln'issä suurella juhlallisuudella sikäläisen kirkkorakennuksen 600:vuotista juhlaa. Tässä yhtyivät Preussin kuningas ja Arkkiherttua Vallanjohdattaja, paitse näitä oli juhlaa viettämässä monta sataa jäsentä kansankokouksessa; puheita pidettiin, tämä nyt valmistunut jalo tuomiokirkko verrattiin Saksanmaan yhteyteen, jonka valmistuminen myös oli kauan kestänyt, vaan josta olikin sitä jalompi ja lujempi rakennus tullut, ja Preussin kuningas vakuutti, että tämä yhteys oli hänestä yhtä tärkiä kuin muistakin Saksalaisista, vaan pyysi kansankokouksen jäsenten muistamaan, S aksanmaassa löytyvän ruhtinoitakin, joista hän oli yksi. -4-Kaikki tunsivat isänmaan suuruuden, voiman ja yhteyden, ja kaikki näytti ennustavan onnellista tulevaisuutta ! Vaan nyt piti viimeinkin sotilakko Tanskanmaan kanssa tehtämän, sitä vaativat kaikki vieraat vallat että tuhannet kotolaiset. ( Jatkanto seuraa tulev. n:ssa ). Kotimaalta. Helsingissä. Koleran väsähdyttyä tässä kaupungissa tulee Yliopisto, sen hallitukselta annetun kuulutuksen mukaan, avattavaksi tämän kuun 16:nä päivänä. - Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokous 4:nä p:nä tätä kuuta. Esimies ilmoitti lahjoituksia tulleen: Kappalaiselta Grönberg'iltä Karjalohjassa rahvaan soitantoja nimellä: " Soitteita Suomessa ", ollen tämä lähetys lisä ja " kolmas lehti " niihin soitantoihin, jotka herra Grönberg tätä ennen on Seuralle lahjoittanut; Opiston Apulaiselta Boreniukselta noin puoli sataa kappaletta kaikellaisia sekä vanhempia että nykyisiä Suomenkielisiä kirjoja; ja Kirkkoherran Apulaiselta Wiitikalta Ruokolahdessa joukko outoja suomalaisia sanoja Sanakirjaan pantavaks i, jotka päätettiin Tohtori Lönnrot'ille lähetettää. - Tohtori Roos'in toimittama Kornelius nimellä: " Cornelius Repos. Ylistetävimmien Sotasankarien Elämänkerrasta. Suomentaa kokenut S. Roos " ynnä sanakirjan kanssa ilmoitettiin myös tulleeksi Seuralle sen kustannuksella präntättää, ja lykättiin Tutkijalautakunnan läpikäytäväksi. - Suomenmaan kauppa mennä vuonna. Ruotsiin ja Norjaan sekä muihin ulkomaihin Viemät tavarat tekevät 2, 732, 392 rupl. hop., ja näistä maista Tuomat 2, 492, 087 r., jonka jälkeen maa on voittanut kaupallansa 240, 305 ruplaa. Tullitulot tekevät: viemistä 46, 654 r. ja tuomista 872, 857 r., eli yhteensä 919, 511 rupl. Kauppa Ruotsin ja Norjan kanssa ei ole mennä vuonna ollut niin iso kuin edellisinä vuosina. Meidän viemät Ruotsiin ja Norjaan tekevät 275, 490 r., ja tuomat 439, 659 r., jota myöten meidän tappio on 164, 169 r. ( joka kuitenkin jo on luettu edellä olevaan tuomien hintaan ). Näihin maihin on viety meidän maasta: kalaa, nahkoja, lihaa, jyviä ( 68 tuhatta r )., talia, tervaa ja puita; niistä tuotu: kirjoja ( 14 t. r. ), kalaa, paineita, rautaa ja terästä ( 223 t. r )., sokuria ( 116 t. r )., tupakkaa, ja kankaita ( 24 t. r ).. Tavallisuuteen nähden suuren jyvien ja voin viennin tähten, niin myös enenneen pumpulilangan ja kankaiden tuonnin suhteen on Suomen kauppa ulkomaan kanssa, paitse Ruotsia ja Norjaa, tänä vuonna ollut isompi kuin ennen. Viemät ovat enimmäksi olleet: potaskaa, pikiä, potaatteja, voita ( 67 t. r ). , jyviä ( 488 t. r )., tervaa ( 311 t. r ). ja pölkkyjä ja muita puukaluja ( 964 t. r ).. Tuomat taas paraasta päästä: arakkia, rommia ja muita juomia ( 329 t. r )., kahvia ( 565 t. r )., paineita, lankoja ( 360 t. r. ), suolaa ( 392 t. r )., sokuria ( 438 t. r )., tupakkaa, ja kankaita ( 775 t. r, ). Mitä kauppaan Venäjän kanssa tulee, niin on sieltä tuotu tavara mennä vuonna ollut vähempi kuin muulloin, joka tulee siitä että v. 1846 tuotiin Venäjältä jyviä ja suurimoita ( ryynejä ) 650:n tuhannen edestä enemmän kuin mennä. Venäjälle vievät ovat enimmäksi olleet: kalaa, rautaa ja terästä ( 172 t. r )., ruutia, voita ( 68 t. r )., tervaa, puita ja kankahia; ja sieltä tuomat: suurimoita, kynttilöitä eloa ( 477 t. r )., tupakkaa ( 110 t. r )., nuoraa ( 82 t. r ). ja kankaita. Meidän tappio kaupassa Venäjän kanssa tekee menneiltä vuodelta 325, 248 rupl. Tämä luettelo ei kuitenkaan anna oikiata selvää meidän kaupasta Venäjän kanssa, sentähden että siihen ei ole otettu muu meritienotten kauppa, ja sentähden, että iso osa Venäjältä tuotuja jyviä ja suurimoita on tullut ei maan tarpeiksi, vaan täällä olevan Venäjän sotaväen ruoaksi. Kauppalaivoja oli mennä vuonna 459, johon vielä ovat luettavat 969 maalla asuvien talonpoikien ja herrasmiesten pienenpää alusta, jotka eivät käy Itämerta etempänä. Enin oli laivoja Uuskaupungista, nimittäin 53, Turussa oli 50, Oulussa 48, Porissa 44, Ristiinassa 34, Raumalla 33, Helsingissä 28 jne. Laivoista oli 7 höyryalusta, jotka löytyivät: 3 Turussa, 2 Helsingissä ja 2 Viipurisssa. Hukkunut oli meneellä vuodella 20 laivaa. Laivaväkeä oli ylehensä 5, 688 miestä. Kirjakauppaan on nykyään ilmestynyt: Serkukset alkuperäinen jutelma Ulla-tätiltä, joka on präntätty Viipurissa ja maksaa 40 kop. hop. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia: 11 Osa Eustahiuksen merkilliset elämän vaiheet. Kertoelma Krist. von Schmidtiltä. A. Räty Saksasta Suomentanut. 140 sivua, hinta 25 kop. hop. 12 Osa. Kolmiomittaviivain merkillisimmät Yhtisoudet ynnä Tasannes-Kolmiomitanto. Toimittanut Joh. Henr. Eklöf. 36 sivua, hinta 15 kop. hop. Kaupungin Kirjakaupoissa löytyy Satu Jättiläisistä ja Autio Kuninkaasta. Suomentama. 27 sivua 12:ssa, hinta 4 kop. hop. kymmenittäin ja saottain vähemin. Hengellisiä puheita Erinäisissä tiloissa J. Fellmanilta, 1 Osa, 96 sivua 12:ssa, hinta 20 kop. hop. Pohjoinen Palaa eli kirjallisia huvituksia Suomalaisillenki. Ensimäinen Leimaus, Sisaren Sukkeluus. Leikin teko yhessä näytöksessä. Ruotsinkielielisen johdosta G-a-d, 48 sivua 8:ossa, maksaa 15 kop. hop. Pohjoinen Palaa. Toinen Leimaus. Tutkinto Suomen kielestä, Thomas Frimanilta, maksaa 15 kop. hop. [ Ruotsinkielistä tekstiä ] Painettu A. W. Gröndahlilta. Lupa painamiseen annettu: G. F. Aminoff.
|