Agricolaverkon vintti
-1-Suometar 1848Maksaa tilattuna Helsingissä 1 Rpla ja kaikissa Postikontuoreissa 1 Rpla 15 kopeekkaa hopeassa.Lehti jaetaan Waseniuksen & C:n Kirjakaupassa joka arki-perjantaina edellä puolipäivän, kello 11 ja 1 välillä. 2:n Wuosik. perjantaina 10 päivä Marraskuuta. N:o 45. Palkkaväen muuttopäivästä. Moni asia näyttää itsestään halpaselta, ehkä siitä saattaa olla hyvinki painavia seurauksia. Pieni rikka pääsee esimerkiksi kellon rattaihin, kello alkaa miten sanotaan rämpyttää, jopa seisattuuki: kellon sisuksiin pääsee tomua, se hidastuu käynnissänsä. Ymmärtävä lähettää kohta kellonsa korjattavaksi. Maanviljelyski ja talouden hoito on kellon tapainen. Kumpiki käypi rattailla. Kumpasessaki on yksi voima joka panee rattaat liikkeelle: kellossa vetävä nauha, talouden hoidossa isännän äly ja tahto. Vaan jos rattaiden väliin taloudenki käyttämisessä pääsisi vaikka pieniki rikka, haittaa se sitä josko ei aina seisauta. Maanviljeliän toimi ja tila on itsekulleki maalle suuresta arvosta. Sentähden näemme Hallitusten kokeneen ja kokevan tarkalla silmällä seurata sen menestystä sekä etsiä mielestänsä paraita keinoja sen hyödytykseksi. Siinä tarkoituksessa näemme jo muinosinaki aikoina Suomenki maalle tulleen Asetuksia, joista on ollut millon hyötyä millon sekotusta. Ompa välistä näöltänsä pienimmätki seikat maanviljelyksessä olleet Hallituksen huolena, niin että tapaamme esm. kysymyksessä olevan kohdan eli palveliain muutopäivän määrätyksi Lakikirjassamme. Sen kautta kyllä voitiin se että palveliain muutto tapahtui samana päivänä ( taikka 1 p. Lokak. ) yli koko sen aikuisen Ruotsin valtakunnan, joten vältettiin paljon sekaannuksia. Mutta siitä oli paljon haittaaki. Ehkä tämä päivä oli hyvin sopiva useammalle maakunnalle Ruotsissa, ei sentähden kaikille. Viime mainittuin maakuntain seassa oli Suomen Suuriruhtinanmaa ensimäinen. Sentähden kuuluiki yhä Ruotsin valtakunnan kokouksissa Suomen Porvarin ja Talonpojan säädyiltä valituksia tämän suhteen, viimeksi Norrköpig'in Valtiopäivillä v. 1800, jolloin he " pakoittivat ja anoivat että tämä vuosimuutto sillon olevasta muuttopäivästä eli Mikon päivästä siirettäisiin Suomenmaan erinäisen tarpeen vuoksi enemmän syksyn päälle, niinkuin se muinon ollut on ". Vaan siitä ei seurannut mitään. Suomen ensimäisillä Valtiopäivillä Porvoossa v. 1809 oli tämä asia kovasti tuuman alaisena. Kaikki sopivatki mainitun siirtämisen tarpeellisuudesta. Sittemmin selitti Suomen Talousseuraki Hallitukselle " kuinka tämä yhteisessä Laissa palvelusväen muutoksi asetettu päivä oli, ei ainoastaan elatuskeinoille yhteisesti, vaan erittäin maanviljeliöille sopimaton sekä maanviljelykselle vahingollinen ". Näistä kehoituksista ja syistä kumosiki Hallitsia, Asetuksessa ann. 15 p. Huhtik. v. 1816, kaikki sitä ennen tämän suhteen annetut Asetukset sekä määräsi, että " 1 p. Marraskuuta eli Pyhäinmiesten päivä pitää olla laillinen vuosinainen muuttopäivä Suomessa sekä maalla että kaupungissa, ja että kaikkinainen ylössanonta, sekä isännän että palveliain puolesta, pitää tapahtua ennen 8:tta päivää sen edellisessä Syyskuussa ". Suomen maanviljelykselle oli tästä määräyksessä jo suuri helpotus ja hyöty. Palveliat olivat sitä ennen jättäneet palveluspaikkansa aivan paraalla työajalla. Potaattein, hampun, pellavan ja muun semmosen riistan otto oli paraimmallaan, eivätkä otrat ja kauratkaan kaikin paikoin Suomessa olleet joka vuosi siihen aikaan vielä leikattuna. Heinätki olivat sateisina vuosina monelta vielä Mikon päivän aikana keräämättä. Entäs riihen puinnat ja semmoset työt ? Sydämmellisesti haluttu ja odotettu oli sentähden tämä Asetus. Mutta josko nykynen muuttopäivä on moniaille Suomen maakunnissa jokseenki välttävä, niin on siitä sittenki useimmille jos ei kaikillekaan vielä suuri hankalaisuus jopa vahinkoki. -2-Samote niilläki seuduilla, joissa touvot joutuvat varemmin ja ovat koossa sekä elot puituna, ja joissa vaikeammat syys-työt jo sinä aikana ovat täytettynä. Mutta Karjalassa, Savossa, Hämeessä, osittain Pohjanmaalla ja Viipurin läänissä kuulee tämän suhteen maanviljeliältä vaikeat valitukset. Pyhäinmiesten aikana on muka keli ( tila ) mitä pahimmillaan mainituissa maakunnissa, joissa löytyy paljon järviä ja soita sekä vähä maan- ja kylä-teitä. Järvet ovat sillon missä paraaksi hienolla jäällä peitettyinä missä taasen syysmyrskyiltä ja tuulilta peuhkatut ett'ei niitä pääse yli ei ympäri. Tästä seuraa suuri vahinko sekä talollisille, jotka saavat usein 3:ki viikkoa turhaan odottaa palvelioita tietämätöinnä jos voivat ottaa päivämiehiä eli ei, jos niitä aina saisikaan; että palkollisille, jotka näin kauvan saavat työtöinnä elättää itseänsä ja vielä lisäksi palkita siaisensa vaivat eli maksaa isännillensä viipymisestänsä. Kaikistaanki on muutto-aikana näissä paikoissa seisahdus töille, joka lienee vielä suurempi merensaaristoissa, esm. Ahvenanmaalla. Kuuluupa Uusmaallaki ja Suomen koko eteläisellä rannalla valitusta, kuinka palveliain terveys usein raiskautuu syksysessä liassa, räntäsateessa ja kylmässä liikkumalla. Vielä enemmän on vahinkoa ja sekaannusta siitä kuin täälläpäin on alettu pitää paljon muonamiehiä ( jyvätorpparia, Statskarlar ) ja kuin niitä ei voi ajaa vaimonen ja pienine lapsineen tämmösessä säässä muuttamaan. Muuttavalla on mieli muualla, hänestä ei ole työhön, ja uudelle muonamiehelle ei ole taasen asunsiaa. Asian jo tältäki puolen katsasteltua, näyttäisi olevan kylliksi syitä muuttopäivän siirtämiseen nykysestäki aina enemmän talvea vasten. Mutta tähän tulee vielä lisäksi että luvetellut sekaannukset ja seisahdukset työnteossa sattuvat aivan sopimattomalla ajalla. Ehkä se niin on muistaki maakunnissa, sitä emme tiedä, mutta koko Savossa, Karjalassa, pohjois-Hämeessä ja Kajaanin läänissä on Pyhäinmiesten aikana paraallaan riihenpuinta, nuotanveto, mudan- eli suon-nosto ja muita semmosia tärkeitä syystöitä. Sillä kierän ja hienon jään aikana vedetään täällä jos ei koko vuoden niin kuitenki koko talven kalavarat, roudattomasta maasta on nyt paras suota ( mutaa ) nostaa j. n. e. Tässä tarpeessa ja kiireessä lähtee nyt palvelia vapaviikollensa. Hänki kyllä tarvitsee vuoden päälle viikon levätä, mutta isäntä jääpi nyt siihen tyhjin käsin seisomaan. Palvelialle on sama minkä viikon hän saapi itse-päälleen, vaan talolle siitä on hävikki kuin tämä viikko sattuu tälle ajalle. Jos taasen palvelia hyväksi onneksi pääseeki laillisella ajalla siallensa, ei hän kuitenkaan tunne uuden talonsa tapoja eikä sen työ-aloja. Isäntä puoleltaan ei tunne uuden palveliansa työvoimia. Tällä tavalla kuluu hyvä aika ennenkuin perehtyvät toisiinsa. Nyt oisi kuitenki tinka-aika. Maanviljeliä muka valittaa kuinka näin epätasaisilla syysilmoilla pitäisi olla aina odottamassa milloin sattuu soveliasta säätä, vaan kuinka heiltä moni tilaisuus menee ohitse milloin palveliain vapaviikolla milloin työpaikkain tuntemattomuudesta palvelioille. Isäntäväki ei muka voi olla niitä joka paikassa näyttämässä. - Ollen tämä valituksensa tosi, on siitä maanviljelykselle sekä yhteiselle varallisuudelle suuri loukkaus, kuin useammat maanviljeliöistä näin syyttömästi tulevat estetyiksi töistänsä elikkä saavat suurella kustannuksella palkata varaväkeä. Kaupuntilaiselle lienee yleensä sama millon palveliat muuttavat. Luulemme kuitenki niillä seuduilla, joissa muutoksen näimme saattavan estettää, heidänki saavan odottaa. Emme taasen voi ajatellakaan mitään haittaa ja estettä niillä seuduilla maassamme, joissa nykynen palveliain muuttopäivä ei saata jotakuta erinäistä vahinkota maanviljelykselle, jos se siirrettäisiin tuonnemmaksi talven päälle. Mitä töitä heillä on tärkeämpiä talvella kuin työt Pyhäinmiesten päivän aikana ? Heillä luullaksemme ainaki oisi silloin yhtä vähä syytä valitukseen kuin nytkään. Muuta koko maalle siitä oisi suuri etu, että jokun soveliaampi päivä kuin nykynen palveliain vuosi-muutolle määrättäisiin. Muuta entäs aika? sitä ei voi yksinäinen sanoa, ennenkuin tietää mikä yli koko maan siksi paraitse kävisi eli toisin sanoen, mistä oisi vähin haittaa koko maalle. Toivottava oisi että tunnolliset maanviljelijät joka haaralta julkaisisivat ajatuksensa. Talvinen aika on mielestämme sopivin vuosimuutoksi. Sillä kevät- ja kesä-työt ja kiireet eivät suvaitse maanviljelykselle vapaviikkoja. Löysin näistä vuodenajoista oisi ehkä Juhannuksen seutu, touvon panon ja kevät-kyntöin lopetettua. Muuta sillonki on Savossa ja Karjalassa muistaaksemme täysi kasken ( huuhdan ) hakkuu, joka ei siedä helpotusta. Syksyllä taasen ei vuosimuutto ollenkaan käy. Ei syys- eikä kevät-puoli talvestakaan muuttoajaksi kelpaa. Ei muka millonkaan voi olla vakuutettu, ett'ei niinä aikoina satu kelirikkoa ja ett'ei sen vuoksi oisi hankala muuttaa. Sydäntalvi on ainoa sopiva aika. Keli ( tila ) on silloin tasautunut, työt ovat helppoja, paraastaan kotitöitä, joihin ei tarvitse suurta tottumista, ja sillon sattuvien juhlien alla voisivat isäntäväki ja palveliat perehtyä toisiinsa. Tämän puolesta oisi Uudenvuoden päivä määrättävä palveliain vuosinaiseksi muutopäiväksi. Jo Valtiopäivillä Ruotsissa oli tämä aika haluttu Talonpojan säädyltä Suomessa. -3-Lopuksi emme voi olla merkitsemättä, miten palveliain pestuut, niin paljon kuin olemme tulleet havaisemaan, joka paikassa maalla tapahtuvat Sunnuntai- ja pyhä-päivinä. Kirkon mäki ja ympäristöt muuttuvat sillon markkinapaikaksi. Ennen Jumalan palvelusta ja sen allaki pestuumiehet ja pestattavat kähisevät kirkon ympärillä. Siinä tingitään ja supistaan, hopearuplain helke kuuluu välimmite, ja niinkuin sanottiin, nyt on täydet markkinat. Jos joku isäntä eli palvelia menee Herran huoneeseen ja tahtoo pyhittää tämän päivän, se jääpi palvelioitta eli täytyy ottaa kennen saapi, ja yhtä paha tinka on palveliallaki. Näin vedetään kaikki yhteen kinokseen, eikä tässä auta pappein eikä Ruununmiesten kiellot ja manaukset. Sen vuoksi oisi meistä parasta, jos määrättäsiin että itsekunki seurakunnan tulisi julkinaisessa Kirkonkokouksessa päättää ja katsoa joku päivä viikossa, jolloin kaikki pestuut pitäisi tapahtua. Mutta sunnuntaina ja juhlina kiellettäisiin se kokonaan pois. Ulkomaalta. Odottaessa kunne nykyset Itävallan yhdiskunnan, Saksanmaan jaa koko Euroopan tulevaisuudelle niin tärkeät tapaukset Wienissä päättyvät, katsastamme ( Ranskal. kuukausikirjan: Revue des deux Mondes mukaan ) takasi Euroopan tilaisuuteen viimekuluneen Syyskuun alla, muistutuksella kuitenki ett'ei tätä kirjoittaessa tapaukset Ungarissa ja Wienissä vielä olleet tunnetut. " Nykynen aika on huimittavaa aikaa. Katsasta tuota liikettä joka täristää ja verisyttää Eurooppaa ! Ylintään ovat levollisuus ja rauha ainoastaan väliaiaisia: sotaa, kapinaa, niitä sitä odotetaan, sota ja kapina ne muka ovat joka-aikaisia. Ainoastaan nuo pienet valtakunnat Lännessä nautitsevat rauhaa, jota ne pyytävätki pitkittää ja pysyttää. Hollanti täyttää hiljaisuudessa perustuslakiensa tutkinnon 1 ); Belgia suopi vierasrakkan kaupunkinsa abbe de Saint Pierre'n hartaille ja rehellisille seuraajille 2 ); Schweitzinmaa kokee parastasnsa välttääksensä kaikkea riitaa Itävallan kanssa, joka Italian voitettua uhkaa sitä ( Italialaisten karkulaisten tähden ). -3a--3--3a--3-Italia oisi ehkä voinut nauttia lepoa: sotapäällyksen Radetzyn ja Kuningas Karl Albertin välillä lyöty sotilaakko pitkitettiin 42 päivällä: Roomissa sopeutuneen ministeristön Kreivi Rossin johdon alla oist pitänyt vakuuttaa rauhallisuutta. Mutta Livorno lyöttäisiin samassa hetkessä kapinaan Florenzia'a vastaan ja Messinan ammutanta, Sisialaisten vimmallinen vastustus ovat saaneet koko Italian niemekkeen kauhistukseen. - Koko länsi-Eurooppa on syystä täytetty kolkoilta ajatuksilta. Wien ja Berlin eivät pääse ministeristöin vaiheista ja melskeistä. Kapina on täysissä aseissa riehannut Frankfurtin kaduilla: se on jättänyt jälellensä ruumiita ilkeimmältä raivolta raateltuina. Saksan valtakunta alkaa olonsa kuten Ranskan Tasavalta: keskinäisen sodan kanuonain paukkeella ja piiritystilan surkuteltavan suojeluksen alla. Frankfurt mielii matkia Parisia, ja Parisista ei löydy niin inhottavia murhamiehiä kuin Frankfurtissa. Piiritystila ulonnetaan viimein yli koko Badenin Suuriherttuakunnanmaan, josta Struwen tasavaltaiset kokeet kukistetaan. Kölnin katusuluilla ei ollut sen parempaa menestystä, emmekä tunne mitään surkuteltavampaa kuin tämä yht'aikaa inhottava ja lapsellinen muodostelun halu Ranskalaisista, jota rahvasvaltaiset Rheinin maakunnissa näyttäävät. - Mitä pitää näin monista julmuuksista ja rikoksista seurata, jos ei kohta pysähdytä? suokoon Jumala ett'ei tulisi vapauden kukistus maailmassa ! Itsevalta uhkaa yhdeltä puolen, toiselta vallattomuus, niiden välillä ei ole halua valita. Jos ei Ranskanmaasta pane voimakasta kättänsä väliin, niin ei Ranskanmaasta ole minnekkään - " ! Lupauksella vasta palautua meiltä kauan mainitsematta jätetyn Ranskanmaan seikkoihin, lopetamme tämän silmäyksen. Mainitsemme vaan siellä koko syksyn olleen levollisuutta, mutta piiritystila on Parisissa kestänyt tänne asti. - Englanti ja Irlanti, Tanskanmaa, Ruotsi ja Norja ovat kokonaan unhotetut äskeisessä silmäyksessä, mistä syystä, sitä emme tiedä. Enklannissa ei muuta tärkeäta tiedetä kuin käräjästä Irlantilaisia kapinannostattajia vastaan. Smith'in, O'Brienin ja muiden tuomiot ovat jo langetetut: Jenny Lind lohduttaa suloisella laulullansa Irlantilais-raukkoja. Tanskanmaalla on ensimäinen Valtiokokous alkanut Kyöpenhaminassa 23 p. Lokak. Sleswigin ja Holsteinin uusi hallitus on viimen kuitenki alkanut tointansa, sittekuin sotilaakon sovinto yli kuukauden näissä Herttuanmaissa Saksalaisilta polettiin. Ruotsista ( P. o. I. T. ). 24 p. Lokak. loppuivat Valtiopäivät Tukholmissa tavallisilla vanhoilla ja naurattavilla juhlallisuuksilla, oltuansa 11 kuukautta koossa kansan paraasta tuumimassa. Kuningas Oskar, joka nyt palausiin Tukholmiin Malmö'stä kohta sotilaakon Tanskalaisten ja Saksalaisten välillä tehtyä, jätti Säädyille jäähyväiset seuraavilla sanoilla: " Se aika joka on kulunut sitte kuin Valtiopäiväin au'astessa tervehdin Teitä, tulee ihmiskunnan muistelmissa saamaan merkillisen sian. Väkinäiset täräykset ovat kohdanneet useimpia Euroopan valtakuntia, ja vielä mahtaa paljon aikaa kulua, ennen kuin tärkeät kansalliset kysymykset, jotka antavat työtä Hallituksille ja Kansoille, ennättävät lopullisen selityksensä ". - Sitte kiitti Kuningas Säätyjä että olivat myödyttäneet varoja alkeiskouluin parantamiseksi, sekä puhui valtasäännöin seikasta ja joistakuista muista tärkeistä asioista, jotka näillä Valtiopäivillä eivät olleet päässyt lopulliseen päätökseen, kuitenki lupasi puoleltaan kokea auttaa siihen. - 4 Säädyn puhemiehet pitivät sen perästä puheita Kuninkaalle, ja niistä oli erittäin merkillinen Porvarisäädyn puhemies, Tukholmin Pormestari Holm vapaamielisestä kielestänsa. Hän sanoi pait muitaki että nämä Valtiopäivät eivät olleet ilman vastahakoisuuttansa ja ovat entisen kalttaiset siinä ett'ei näistäkään ole seurannut, mitä yhteinen hyöty on vaatinut ja odottanut. Siihen luuli hän olevan syynä nykynen kelvotoin, nelijalkoinen edustusmuoto ( representation ), jonka vuoksi hän kiittiki Kuningasta häneltä annetusta ehdotuksesta sen parantamiseen. -4-" Kunnioituksen ja kiitoksen osotukset ovat hengettömiä ja arvottomia, jos eivät ne ole juurrutetut vakuutukseen. Semmonen on kuitenki onneksemme väli Ruotsin kansan edusmiesten ja Ruotsin Kuninkaan kesken, väli, josta Euroopan muut maat, vähittä erotuksitta, eivät saa iloita ". Ruotsissa on viime Lokakuussa taasen kuollut 2 erinomaista miestä: Kuvastaja Södermark, ja isänmaan sekä rahvaansivistyksen ystävä, Karl af Forselles, jonka kirjat Ruotsin tilastossa ovat mitä paraimmia siinä laadussa ja Suomessaki tunnetut. Venäeltä ( F. A. T ). Virkakirjoituksissa mainitaan, että Venäen sotaväki, joka sitte Heinäkuun on ollut Moldawiassa, nyt on syöstäinnään Wallakiaan ja Kenraali Lüber'in johdon alla 10 p. Lokak. tullut Bucharestiin, joka jo sitä enne eli 26 p. Syysk. oli väkinäisen tappelun ja hirmuisen teurastamisen perästä Turkkilaisilta valloitettu. Aivotus saada tässä maassa järestys ja rauha entiseen voimaansa ( katso N:o 32 ja 33 ) on voitettu. Kohta kaupungin voitettua asettausiin Hallituksen päiksi Venäläinen Kenraali Duhamel ja 2 Turkkilaista virkamiestä. Venäen ja Turkin sotalaumat menettävät aivan yhdestä tuumasta. Kotimaalta. Helsingistä. Finlands Allmänna Tidning on nykyjään julistanut luettelon Suomessa löytyvistä Halli-Oikeutten alle kuuluvista pajastoista ( vapriikeista ) viime vuodelta, josta nähdään, että pajastoja ja muita tekolaitoksia mainittuna vuonna löytyi maassamme ylehensä 118, niissä tekevän työväen määrä oli 2, 234 henkeä, ja niissä tehdyn kalun hinta nousi 779, 420 hop. ruplaan. Pajastoista oli: 20 tupakka-, sikari- ja nuuska-pajastoa ( joiden tekemien hinta oli 135, 140 rupl., josta kummasta tulee H. Borgström'in pajaston päälle Helsingissä 40, 910, Retting'in Turussa 32, 470, Waseniuksen Helsingissä 29, 500, Kyntzell'in Kokkolassa 10, 440, jne, ); 9 verta-pajastoa ( tekemien hinta: 96, 210 r., josta Jokioisten pajaston päälle Tammelan pit. tulee 40, 500, Littoisten pajaston päälle Liedon pit. 35, 120, ja Antskog'in päälle Pohjan pit. 13, 000 j ne. ); 2 pumpulilangan-pajastoa ( tekemien hinta: 183, 100 rupl., josta hinnasta Tamperella olevan päälle tulee 170, 000, ja Turussa olevan 13, 100 ); 1 sokuri-ruukki ( Helsingissä, omistaja Kisileff, tekemien hinta: 90, 670 rupl ).; 8 lasiruukkia ( tekemien hinta: 53, 990 rupl., josta Leistilän ruukin Uusikirkon pit. osaksi tulee 17, 140, Nybyn Iin pit. 9, 000, Bergan Maalahden pit. 6, 750 Grönwik'in Mustasaaren pit. 6, 000, Notsjön Urjalan pit. 5, 000 jne. ); 8 paperiruukkia ( tekemien hinta: 42, 8000 rupl. josta Frenckell'in pajaston päälle Tamperelle tulee 30, 000, Granfors'in Närpin pit. 4, 200, Tervakosken Janakkalassa 3, 550, Juvankosken Uskelan pit. 2, 550 jne ).; 5 kynttilä-, saipot- ja suopa-pajastoa ( tekemien hinta: 48, 300 rupl. , josta hinnasta tulee Kirjolan osaksi Wiipurin pit. 33, 320, Tervajoen Viipurin pit. 10, 020, Eloplatt'in Helsingissä 3, 000 jne. ); 7 posliini-, kaakeli- [? ] ja saviasiain-pajastoa ( tekemien hinta: 17, 700 rupl, josta tulee Suotniemen pajaston pääle Räisälän pit. 10, 000, Andsten'in Helsingissä 2, 400, Julin'in Turussa 2, 000, Granfors'in Närpin pit. 1, 200, Ahlbergan Espon pit. 1, 050 jne. ); 3 rautakalun pajastoa ( tekemien hinta: 14, 920 rupl., josta tulee Fiskari n pajaston päälle Pohjan pit. 8, 500, Copien ja Erisfonin Turussa 6, 000 jne. ); 4 huonekalunpajastoa ( tekemien hinta: 12, 150 rupl., josta tulee Lithoniuksen pajaston päälle Helsingissä 6, 000, Lindholm'in Helsingissä 3, 500, Cronwall'in Turussa 2, 000 jne. ); 2 purjevaatteen pajastoa ( tekemien hinta: 9, 7000 rupl.; 1 öljymylly ( tekemien hinta: 6, 920 rupl. ); 2 maali- ja liitumyllyä ( tekemien hinta: 5, 750 ): 3 kortti-pajastoa ( tekemien hinta: 5, 270 rupl. ); 2 peili-pajastoa ( tekemien hinta: 4, 700 rupl. ); 4 englannin nahka-pajastoa ( tekemien hinta: 4, 620 4, 444 rupl. ); 3 portteri- ja etikk a-pajastoa ( tekemien hinta: 4, 4000 rupl. ); 1 viinanylennys-pajasto ( tekemien hinta: 4, 000 ); 5 kartta-pajastoa ( tekemien hinta: 3, 040 rupl. ). Nämä ovat maamme etevimmät pajastot. Paitse niitä löytyy vielä: 1 sammutoskalun-, 1 karttuuninpaino-, 2 sikuri-, 1 hattu-, 1 ilokalun-, 1 lakka-, 3 savipiipun-, 1 ruumisarkun-, 1 kellonvalanto-, 1 soittokalun-, 1 sade- ja päivävarjon 1 sahviani-, 1 sieveden-, 7 laivanveistämä- ( joiden tekemien hintaa ei ole ilmoitettu muuta kuin yhden, tekevä 15, 200 rupl. ), 1 lamppu-, 1 kivipräntti ( tekemien hinta: 1, 500 rupl. ), 1 nuora-, 1 vahavaatteen-, ja 1 ajokalunpajasto, joiden tekemien hinnat kuitenkin ovat ni in vähät, ett' emme ole katsoneet tarpeelliseksi niitä tässä luetella. Samat sanomat julistavat myös luettelon käsitöihin ( hantvärkkeihin ) kuuluvista mestareista, kisälleistä ja oppipojista kaupungeissamme samalta menneeltä vuodelta, josta nähdään mestaria olleen 1888, kisälliä ja oppipoikia 4, 395, eli ylehensä käsitöihin kuuluvia 6, 283 henkeä. Enin oli Turussa ( 1, 246 ), sitten Helsingissä ( 1, 242 ), sitten Tampereella ( 334 ), sitten Porissa ( 305 ), ja vähin Kajaanissa, eli ei kuin 16 henkeä. Mestareista oli isoin määrä suutaria ( 170 ), painajia ( värjäliä, 155 ), räätäliä ( 146 ), nahanpieksäjiä ( 133 ), nikkaria ( 118 ), seppiä ( 110 ), kulta- ja hopiaseppiä ( 86 ), maalaria ( 76 ), muuralia ( 72 ), vaskiseppiä ( 70 ), leipuria ( 61 ), kirjanniojia ( 60 ), sorvaria ( 58 ), hattumaakaria ( 53 ), jne. - Kirjakauppaan on ilmestynyt kaksi suurempaa kirjoitusta Maanviljelyksessä, jolle parempi tulevaisuus Suomessaki nyt näyttää avautuvan, nimittäin: 1 ) Handlingar hörande till Finska Landtbruksmötet i Åbo 1847, utgifne af Lars Arnell. Turussa 1848 painetut, 397 sivua, hinta 1 Rpla hpssa. Tässä on otettu sekä suullisia juttelemisia menneenä syksynä Turussa pidetyssä Maanviljeliäin kokouksessa, että kirjallisesti sinne lähetettyjä vastauksia kokouksessa tutkittavaksi julistetuille kysymyksille. Ilolla tapaamme näistä vastauksista 2 Suomen kielelläki kirjoitettuja, nim. Lautamies Aappo Weckman'ilta Joroisista ja Talonpoialta Pekka Sopaselta Rantasalmelta: 2 ) Uppsattser och Rön i Landthushållningen af C. F. v. Fieandt, Ensimäinen Vihko, Skogshushållningen ( Metsänhoidosta ). Viipurissa painettu, 137 sivua, hinta 35 kpkaa. Tämän kirjoittaja on Kananojan kartanon omistaja Viipurin pitäjässä ja on entisistä pienemmistä kirjoituksistansa maanviljelyksessä jo tunnettu. Painettu A W. Gröndahlilta. Lupa painamiseen annettu: G. F. Aminoff.
|