Agricolaverkon vintti
-1-Suometar 1848Maksaa tilattuna Helsingissä 1 Rpla ja kaikissa Postikonttuoreissa 1 Rpla 15 kopeekkaa hopeassa.Lehti jaetaan Waseniuksen & C:n Kirjakaupassa joka arki-perjantaina edellä puolipäivän, kello 1 ja 11 välillä. 2:n Vuosik. Perjantaina 22 päivä Joulukuuta. N:o 51. Säästö-Kassoista. Ihmiskunnasn historiassa löytyy vissiä hetkiä, joista sanotaan " aikain muuttuvan ". Nämä " muutteet " seuraavat omiaa sisällisiä lakiansa eikä niistä saata sanoa että ne tapahtuvat sattumoisiltaan. Niinkuin yksinäisen ihmisen niin on nimittäin koko ihmiskunnanki vehkeissä ja ahkeroitsemisissa puuttuvaisuus tyvenä, vaikka kaikissa tarkoituksissansa ihmiskunnalla on on riento parempaan tilaan päämaalina. Kaikki muuttuminen on sentähden jo asian luonnossa eli niinkuin Suom. Virsikirjan 278 N:ron 16:ssa värssyssä lauletaan: " Kaikk' on täällä puuttuvaista, muuttuvaista ". Niin on näissä niin kutsutuissa " ajan muutteissaki ". Edellisen muutoksen puutteet ja vaillinaisuudet vaativat nimittäin aina uuden muutoksen, vaikka tämä uusi aivan samoista syistä alkaa valmistaa toisen muutoksen tuloa; ja niin aina ijäisesti. Vaan jokaisesta ajan muutteesta alkaaki totta sanoen uusi aika. Ihmiskunnan ajatukset, mielet ja harrastelemiset saavat nyt uuden tarkoituksen ja ihmisen vaikutushalulle aukeaa uusi maailma. Ja näin rientääki ihmiskunta näissä ijäisissä muutteissansa vaillinaisemmasta tilastansa täydellisempään. Hetki ja määrä näille muutoksille ilmoittaa itsensä, kuin " aika täytetty on ", koittaaki ikävöivälle ihmishengelle pelastuksen päivä. Alottaessa puhua ainoastaan Säästö-Kassoista, tuntunevat edelliset maineemme ehkä äkkipäisiltä. Sitä ei kuitenkaan voi kieltää että ihmisten mielissä ja tarkoituksissa on mies-muistiimme tapahtunut suuri muutos. Ehkä moni Suomessaki on tämän havainnut, että erotus on sen välillä mitä ihmiset 20 vuotta takaperin pitivät yleensä ylinnä hyvänänsä sekä mitä ihmiset sen perästä ja nytki ovat pitäneet ja harrastelleet. Tässä nykysessä uusimman ajan ijässä, joten sitä tahdotaan kutsua, on se kuitenki ylimmiä ja kiitettävimmiä tarkoituksia, että irtonaistaki rahvasta, näitä ihmiskunnan orpoja on kaikella tavalla koettu saada sekä sisällisesti että ulkonaisesti turvatuksi. Tämän tarkoituksen aikaansaamisessa ei ole eksytty keinoista. " Rahvaanopetus " ja " työnteon-vapaus " ovat nyky-ajan tuntemussanat. Mitä rahvaanopetus sisällisesti mielii vaikuttaa, se on työnteon-vapauden tarkoituksena ihmiskunnan ulkonaisessa elossa. Kumpasellaki näistä on perusteena se kristillinen ajatus, että jokaisella ihmiskunnan jäsenellä on yhtä suuri ja perustettu oikeus nautitsemaan valistusta ja kansallista turvallisuutta. Niin ylhäistä kuin alhaista, niin rikasta kuin köyhää ei enää kielletä valistuksen kautta hankkimasta itsellensä sisällistä kunnollisuutta ja täyttä ihmisarvoa. Mutta kaiken tämän juurena on tarkoitus saada se osa ihmiskunnasta joka on tunnettu nimillä " köyhälistö ", " köyhä eli irtonainen väki " j. n. e., kohotetuksi viheliäisestä tilastansa parempaan ja ihmiselle arvoisempaan. Tätä orjuudessa ja kunnottomuudessa pidettyä ihmisosaa mielitään nyt saada pelastetuksi sen omilla voimilla. Valistuksen kautta tahdotaan siinä herättää ihmisarvoa ja halua tinkimään parempaan tilaan sekä antaa sen sivussa tietoa, neroa ja taitoa tähän tinkimiseen. Vaan ruumiillisen olonsaki puolesta pitää hänen tilansa olla turvattu. Tähän tarvitaan että irtonaisella väellä on vapaus työnteollansa perustaa sekä oman että perheensä varallisuuden. Kummastuneena kysyy ehkä moni: mitä? eikö jokaisella ihmisellä kaikkina aikoina ole ollut vapautta työtä tehdä ja sillä tavalla hankkia varoja ? - Tähän täytyy kyllä vastata myödyttämällä että niin on ollut. -2-Eihän tässäkään köyhässä maassamme ole millonkaan kieletty ketään työtä tekemästä? ennehän siihen on kehoitettu, jos ei muilta niin nälältä ? Mitä on kuitenki syynä siihen että, vaikka esimerkiksi maanviljeliät Karjalassa valittavat saavansa maksaa monta vertaa suuremmat palkat palvelioillensa ja päivämiehillensä kuin missään muualla Suomessa, siellä kuitenki löytyy enin köyhiä ? Ja mikä on siihen syynäettä mitä enemmän loisten ( läksiänten ) määrä siellä vuosi-vuodelta kasvaa; sitä enemmän kasvavat työpalkatki, eivätkä työntekiätkään sentähden tule sen rikkaammaksi ? Mitä siihenki on syynä että, vaikka palveliat koko maassamme sanotaan saavan kohtuulliset palkat, heillä kuitenkaan palveluksessa erotessansa ei tuskin mitään säästössä eli jälellä ? Mistäs seki tulee ett'eivät läksiämet, muonamiehet eikä kaikki torparitkaan omista niin paljon että voisivat elättää oman ja perheensä hengen, siihen siaan kuin nyt lapsensa kerjäävät ja he itse jäävät viimen seurakunniltansa elätettäväksi ? Ja kuitenki on Suomenmaa vielä niin harvassa asuttu että sen alalla on luvettu voivan asua ja elää 6 kertaa enemmän kansaa kuin nykyjään on. Ei sen vuoksi ahtauden eli työn puutteen luulisi olevan syynä mainittuihin luonnottomiin seikkoihin. Kuuleepa sen lisäksi ulkomaalaisilta mainittavan työpalkoista maassamme, että ne ovat niin kalliita että täällä tuskin kannattaa ruveta rakentamaan suurempia työpaikkoja eli käsitehtaita ( vaaprikkia ). Totta sillon työlläki lienee niin hyvä ansio että sillä voisi elää ja siitä voisi panna yhden osan vanhanki päivän varaksi ! Vaan tämä luonnottomuuspa se onki, jonka kumoamista nyky-aika etsii saada aikaan. Suomettaressaki on jo usein ennen ollut kysymyksenä, mistä nämä taudilliset seikat maamme kansallisessa olossa saavat alkunsa. Me olemme tahtoneet näyttää, kuinka kunnollisen rahvaanopetuksen puute matkaansaattaa ei ainoastaan tämän vaan paljon muutaki viheliäisyyttä, kuinka maamme huono teollisuuden tila sekä kovin piiritetty tilajako myöski tähän vaikuttavat. Voimiemme mukaan olemme aina paikallaan kokeneetki esitellä parannuskeinoja saatavaksi Suomen köyhälistön määrä vähentymään ja irtonainen väki hyödyttämään maata, siihen siaan kuin se tähän asti on ollut enemmän paljastamassa. Tässä tahdomme lisätä edelliset näytteet näistä keinoista mainitsemalla ulkopuoleisesti paljon tämän suhteen hyödyttäväisistä laitoksista, - nimittäin Säästö-Kassoista. Aikomus Säästö-Kassoin laittamisella on että irtonainen rahvas, jolla ei ole tilaa panna työllänsä voitetut rahansa mihinkään vakinaiseen hankeesensa, saapi näihin antaa säästetyt rahansa, jotka niissä kasvavat ja ovat tallella kunne ne tarvitsee. Tämmösiä Säästö-Kassoja saattaa asettaa ei ainoastaan jokaiseen seurakuntaan, mutta myös ruukkiloihin eli joka paikkaan, jossa vaan löytyy paljon työväkeä. Niitä löytyyki jo useammassa maamme kaupungissa, ja tietääksemme kahdessa pitäjässä Tenholan muka ja Tammelan pitäjässä. Pait sitä on kaiketi Puhoksen sahalla Kiteen pitäjässä laitettu työmiehille Säästö-Kassa, nimittäin että ne saavat jättää viikkopalkoistansa eli muistaki varoistansa sahan kassaan, joka heille maksaa 4 sadalta. Nykyjään ( eli 23 p. viime Marrask. ) saatiin Säästö-Kassa toimeen koko Ylä-Hollolan kihlakunnalle. Mistä vaan tämmösiä Säästö-Kassoja on löytynyt, on niiden hyödyllinen vaikutus runsaasti näyttänyt irtonaisen väen sekä säädyllisessä olennossa että varallisuudessa. Se ei olekaan kumma ! Palveliat, loiset, muonamiehet ja osaksi torparitki eivät niiden puutteessa tiedä antaa rahalle mitään arvoa. Jos heillä onki vaikka kuinka hyvä rahan saalis, niin on raha heidän käsissä vaan kapine jonka he käyttävät hetkellisten haluinsa ja nautontoinsa täyttämiseen. Esimerkiksi voimme kerrota tarinan kuinka eräs palkkapiika yhdellä kerralla osti 4 vaate-kertaa. Syytä tähän kuin häneltä kysyttiin niin vastasi hän: " mitäs! kuin on liikoja rahoja: minne ne muutoin panisin " ? - Tämä tietämättömyys viettää ei ainoastaan tämmöseen vaan muihinki tuhluuksiin. - - -. Juopumus, koristeleminen vaatteissa ja kaikellainen muu ylöllisyys onki kasvamassa palvelusväessä. Talonpojalla on ainaki maanviljelyksensä, johon hän voipi panna lii'at rahansa, mutta palvelian säästöt palkastansa ovat lii'an vähiä niillä ruveta mitään itsepäälleen koettamaan. Niillä ei ole mitään arvoa hänen käsissä. Löytyykö siihen siaan palvelialla jotaki paikkaa, johon hän voipi panna rahansa, tieten että se on hyvässä tallessa ja että se siellä kasvaa kasvamistaan, saapi työnsä ja palkkansa hänestä kohta toisen arvon. Hän näkee sekä muiden että omasta esimerkistä tulevaiset päivänsä turvatuksi ja hänenki tällä tavoin saavan suuremman arvon ihmisien suhteen. Tämä arvon puute muiden silmissä oli alentanut hänet omissansaki ja viehättänyt häntä tuhlaamaan mitä ansaitsi. Nyt on hänellä varma tieto pääsevänsä moniaiden vuosien päästä omaksensa ja hän välttää tuhlaamasta sitä joka saattaa hänelle niin suuret edut. Nämä Säästö-Kassat ovat huokeat asettaa. Ei tarvitse muuta kuin jotkut varakkaat miehet seurakunnassa panevat yhteen jonkun summan Säästö-Kassan perustukseksi. Sille valmistetaan Asetus, jonka mukaan Säästö-Kassa hallitaan ja käytetään, sen virkamiehet valitaan ja laitos julistetaan avatuksi. Kirkossa kuulutetaan minä päivänä Säästö-Kassaan vastaanotetaan rahapanoja, jotka saavat olla kuin pieniä tahansa. -3-Tästä pienestä voitosta turvataan Säästö-Kassan olo ja Sihtierin ( joka samalla on rahavartiaki ) palkka maksetaan. Kuin nämä laitokset taidolla ja hyvästi hoidetaan, niin ne kasvavat uskottomasi. Mitau'n kaupunkiin Kuurin maalla esimerkiksi perustettiin v. 1835 Säästö-Kassa 7, 332 Ruplalla ja v. 1841 lopulla oli sen liikkuva rahasto 63, 775 Ruplaa hop. Niin oli nähty Suomessaki, esimerkiksi Porvoon Säästö-Kassan kanssa. Tästä näkyy tämmösen laitoksen perustamiseksi uskaltaa rahakas panna rahansa yhtä hyvin kuin muuallaki lainaksi. Säästö-Kassat hyödyttävät maanviljelystäki ja kaikellaisia teollisia vehkeitä. Jos joku aikoo mitäöän parannusta tiluksillansa, suonperkuuta eli muuta hyödyttäväistä hanketta, on hänellä tila omassa seurakunnassa saada lainaa siihen tarpeeseen suurita kustannuksita: vielä enemmin jos Säästö-Kassan alennuksissa on määrätty että tämmösiin tuumiin annetaan ennenkuin muihin lainoja. Ulkomaalta. ( F. A. T. ja A. A. Z ). Itävallasta. Edellisessä N:rossamme puhuttiin suuresta Lokakuun kapinasta Wienissä ( Kesti 6:sta p. Lokak. 1:een p. Marrask. ) sekä tämän pääkaupungin piirityksesstä ja vihollisesta anastamisesta sotajoukoilta ankarimman, monta päivää kestävän vastustuksen perästä. Itävallan yksivaltio, tämä kummallinen kinos kokonaan toisillensa vieraista kansakunnista, Slavjaneista ja Saksalaisista, Madjareista ja Wallakialaisista mainitsematta Italialaisista, tämä yksivaltio on nyt pelastettu särkymisestä ja on käyttänyt voimansa eteenpäin virua. Ne osat siitä, jotka vielä vastustavat tätä yhdistystä, Ungarilaiset ja Lombardialaiset, ahdistetaan edelliset sodalla 120 tuhannen miehen kanssa ja jälkimäiset melkeen yhtä suuren sotajoukon läsnäololla. Ansaitsee kuitenki mainita että ne miehet, jotka ovat auttaneet ja auttavat Itävallan pelastusta, Radetzky, Windischgrätz ja Jellachich ovat kaikki kolme Slavjanilaisesta sukuperästä. Wienin kaunis kaupunki, joka piirityksen alla oli kauheasti turmeltu tulelta ja ampumiselta, kärsii nyt piiritystilaa, joka täydellä todella pidetään Ruhtinas Windischgrätziltä voimassa. Paikalla Wienin otettua alkoivat tutkinnot kapinasta ja vangituksia tapahtui joka päivä joukottain; pikaoikeuksia ( Stånd-Rätter ) asetetiin ja murhatuomiot langetettiin silmän räpäyksessä. Kovimman menetyksen kärsivät kirjoitteliat ja oppilaat ( tutentit ), puolalaiset ja sotamiehet, jotka olivat olleet osallisina kapinassa, sekä erittäin Kreivi Latour'in murhaajat. Monista täällä tapahtuneista murhista ovat moniaat erittäin tulleet merkityiksi: 9 p. Marrask. kello 7 aamulla ammuttiin Robert Blum ( oikeastaan kirjankauppias Leipzigissä ), Kansankokouksen jäsen Frankfurt'issa ja vasemman puolen suurin puhemies, joka monen muiden kanssa oli Kansan kokouksen vasemmalta lahkokunnalta lähetetty Lokakuun valtakumouksen alla Wieniin. Hän tuomittiin murhattavaksi, koska hän tunnusti puollustaneensa kapinaa ja ollut aseissa; hän kuoli urhoollisena ja nerolla, rintaansa kävi 2, päähänsä 1 pyssyn luoti. Tämä murha nostatti suuren vihan yli koko Saksanmaan, erittäin Leipzigissä Frankfurtissa; kuolojuhlia on monessa paikoin vietetty hänen muistoksensa. " Kuin tulee kevät ja kukkaset lyövät teriä, on Itävallan nuoriso etsivä hänen hautansa ja sen kummulla muistava Saksanmaata ja Saksan Kansankokousta " kirjoittaa Wienissä ( 10 p. Marrask ) Julius Fröbel, Blum'in kumppani Frankfurt'ista, hänki tuomittu murhattavaksi vaan Windischgrätz päästi hänet; Saksan päähallituski Frankfurtissa oli Blumin murhan tähden lähettänyt eri Asiamiehet Wieniin ja Olmütz'iin, vaan ne palausivat mitään aikaansaamatta. - 16 p. Marrask. ammuttiin samote Wenzell Messenhauser, oikeastaan kirjaintekiä vaan kapinan olla Wienin kansavartion ylipäällys ja sen toimellisin johdattaja. Hän oli hyvin kuuluisa nuori mies, ja kuoli jaloudella ja avoin silmin niinkuin Blum'iki: hän näytti kädellänsä sydämensä kohdan, antoi itse sotamiehille käskyn ampua ja kaatui ammuttuna 6 luodilta. Wienin vastustamisen ylin käyttäjä, puolalainen Kenraali Bem pääsi sitä vastaan onnellisesti pakoon Ungariin, ja Oppilas joukon päämies Aignes armoitetiin. 23:na p. Marrask. murhattiin vielä kaksi sanoman-toimittajaa, Tohtorit Becher ja Jellinek, vaan seuraavana päivänä julistetiin pika-oikeudet lakastuneiksi ja että sen perästä tavalliset sotaoikeudet saisivat tuomita. Tällä tavoin on Wien kohdannut tapauksia, joita ei oisi voinut odottaa 19:nen vuosisadan sivistykseltä. Ruhtinas Windischgrätz varustaa sillä aikaa hirmuista sotaa Ungaria vastaan, kerrallaan muka kumotaksensa tätä maata: sitä luullaan yhtä aikaa ruvettavan ahdistamaan 5:llä sotajoukolla; Ungarin nykyinen hallitus ja valtiopäivä Buda'ssa ( Pesth ) ovat julistetut laittomiksi, Rossuth ja hänen puollustajansa maanpettäjiksi. Ungarilaiset puoleltaan varustautuvat vastustamaan viimeseen asti. Mainitaan kuitenki että Olmütz'issa oisi ruvettu tuumimaan rauhallisesta lopusta tälle sodalle. - Lemberg'issä, Gallisian pääkaupungissa, alkoi 1 p. Marrask. levottomuuksia kaduilla, jonka jälkeen kaupunkia ammuttiin monta tiimaa kanuoneilla ja julistettiin Kenraalilta von Hammerstein'ilta piiritystilaan. Tämä Kenraali on saanut käskyn samalla tavalla kohdata jokaista kaupunkia maassa, jos pienintäkään levottomuutta havaitsee. Vielä 26 p. Marrask. tuli Hallitukselta samanlainen uhkaus koko maata vastaan. Milanossa ( Lombardian pääkaupungissa ) hallitsee Radetzky niinkuin viime N:rossa mainitsimme. Vaan rientäkäämme näistä levottomuuksista ja kauhistuksista. Valtiopäivä eli Kansankokous, joka koko kapinan alla pitkitti tuumiansa Wienissä 1 päivään Marrask., aloitetiin uudestaan 23 p. samaa kuuta Kremsier'ssä ( pienonen, 4 tuhannelta asuttu kaupunki Mährin maalla, ei kaukana Olmütz'ista, Mährin pääkaupungista ), jonne se oli Keisarilliselta Julistukselta 22 p. Lokak. määrätty. Smolka valittiin uudestaan Esimieheksi, joka tapaus oli tyydyttäväinen; Schuselka julisti omasta ja monen nimessä että ainoastaan valtakunnan onneton tila sai hänet tulemaan Kremsieriin, kuten hän julkisesti mainitsi laittomaksi Valtiopäivän muuton Wienistä. - Valtiopäivän toisessa istunnossa ( 27 p. Marras ) luvettiin uudelta Minuisteriöltä erittäin vapamielinen ilmoituskirja, joka yhteisellä mielisuosiolla vastaanotetiin. -4-Tämän uuden ministeristön kokoomisessa oli paljon hankalaisuutta. Ensin nimitettiin entinen Ministeri von Wessenberg Esimieheksi, vaan hän vetäysiin siitä pois; vasta 20 p. Marrask. saatiin se aikaan, että Ruhtinas von Schwarzenberg tuli Ministeristön Esimieheksi ja ulkomaan Ministeriksi, Kreivi Stadion kotimaan, Bach oikeuden, Kraus valtiovarain, Kenraali Cordon sota-ministeriksi m. m. Keisar Ferdinand I, joka kapinan allussa 6 p. Lokak. toisen kerran tänä vuonna pakeni pääkaupungistansa, on alinomaan asunut Olmütz'issa. Viimeset sanomat toivat tiedon, että hän kyllästyneenä hallituskuormaan näin ahtailla ajoilla on 2 p. Jouluk. jättänyt virkansa 18 vuoden vanhalle veljen pojallensa Arkkiherttua Frans Joseph'ille, joka samana päivänä huudettiin Keisariksi, nimellä Fraqnz Joseph I:nen. Entinen Keisari Ferdinand on muka lapseton ja hänen veljensä, uuden Keisarin isä Arkkiherttua Frans Karl ei huolinut hallituksista. - Keisari Ferdinand on aikonut asuutua Prag'iin, Böhmin pääkaupunkiin. Saksanmaalta. ( S. P. Z ). Sachsen Altenburg'in Herttua Josef, on 30 p. Marrask. jättänyt hallitusviran veljellensä, Georg'ille. Tämän sanoo hän tekevänsä pait muuta siitäki syystä, että " kohta Hänen ja alamaistensa välillä oli nykyisiltä liikkeiltä säretty ". - Bernburg'in Herttuan on tänne lähetetty Saksan Kansankokouksen Asiamies nähnyt " kunnottomaksi hallitsemaan, " jonka tähden Valtakunnan Hoitajaa on kehoitettu antamaan hallitus Anhalt-Dessau'n Herttualle. Schweitzinmaalta. Tämän liittovaltion pääkaupungiksi päätettiin 28 p. Marrask. Bern'in kaupunki. Preussista. ( P. o. I. T ). Kreivi Brandenburg, Preussin Ministeristön nykynen Esimies on Kuninkaan Fredrik Wilhelm II:sen ja Kreivinna Döhnhoffin poika. Syntynyt v. 1789, tuli hän jo ( aikakin ) nuorena sotapalvelukseen. Sillä aikaa oli hänen kasvatuksensa laimilyöty ja hänen jo itsessään ei loistava ymmärryksensä ei tullut täydellisesti taivutetuksi. Preussin sodan perästä Napoleonia vastaan pantiin hän Kortikaarin ( " Gardes du Corps " ) päällykseksi ja sen perästä pää-Kenraaliksi Schlesiassa. Hän oli nainut erään röökkynän von Masenback, joka, kasvatettu yhtenä Prinsessa Charlottan, nykysen Venäen Keisarinnan kannssa, sittemmin kaikissa elämän vaiheissa on ollut likeisessä yhteydessä tämän Ruhtinattaren kanssa. - Kreivi Brandenburg on ei ainoastaan heimolaisuuden, vaan kiitollisuudenki siteillä kiinnitetty kuninkaalliseen huoneeseen; sillä Kuningas Fredrik Wilhelm III:s lahjoitti tälle veljensä maatiluksen Schwednitz'in luona puolen miljonan arvosta, ja nykynen Kuningas määräsi hyänen tyttärellensä vuosinaisen kasvun kahdedsta tuhannesta Thalerista ( noin 1800 Ruplasta hop ). Kotimaalta. Helsingistä. Viikon päivät sitte ilmestyi kirjakauppaan Runebergin jo kauvan odotetut runolliset kertomukset Suomen viime sodasta. " Fänrik Ståls Sägner " on tällä kertomusjaksolla nimenä ja löytyy tässä ensimäisessä vihkossa 17 laulua, joista mainitsemme: Fänrik Stål, Molnets Broder ( = Pilven veikko, löytyy suomennettuna 2:ssa vihkossa " Lukemisia Suomen kansan hyödyksi " ), Veteranen, Löjtnant Ziden, Torpflickan, von Konow och hans Korpral, Otto von Fieandt, Sandels, Gamle Hurtig, Fältmarskalken, Döbeln vid Jutas j. n. e. Ylävissä ja rakastettavissa piirroksista on Runeberg kuvaellut tapauksia ja tapausten johdattajia tässä sodassa. Tunto epäilee, mille näistä lauluista antaisi etuuden, vaikka " Molnets broder ", " Torpflickan " ja enin " Döbeln vid Jutas " ajatusten ylävyyden tähden, vaan " Fänrik Stål " ja " Fältmarskalken " taasen kertomuksen kepeyden jas luonnollisuuden tähden edustavat kumpaaki runoelmien vastapäätä. - Toivottava oisi että nämä laulut, jotka kuvaavat Suomen kansan yläisimmiä uroja ja jalommia töitä, suomennettuina kohtaki tulisivat ihastattamaan itse kansaa, joka ei voi niiden nykyisessä vieraassa puvussa käsittää, missä valossa oikein isänmainen runoilia katsastaa kansansa suuruutta. - " Fänrik Ståls Sänger, en samling Sånger af Johan Ludvig Runeberg. I. Borgå 1848 " ovat painetut Rohvessor Runebergin omalla kustannuksella ja maksavat 65 kop. - Tämän viikon alla on kirjakauppaamme rikastettu kahdelta kyllä armolliselta kirjalta, nimittäin: " Necken för år 1849 " ja Herra N. H. Pinellon " Sommarnatt ", näytekuvaelma otettu Aura-nimisen kirjajaakson 6:teen vihkoon. Muut kappaleet edellisessä kirjassa ansaitsevat mitkä enemmän mitkä vähemmän lausetta, vaan erinomattain tahtosimme tarkata yleisöä siinä löytyvään otteeseen suuremmasta murhetarusta, nimeltä " Kung Sigismunds värn " ( Siaismundin turva ), kuvaus Klaavus Flemingin ja Nuija-sodan ajoista. Herra Pinellon " Kesätyö " on taasen paraimmia näytekuvaelmia kuin Ruotsin kielellä Suomessa on ilmestynyt. Rohvessori ja Yliopiston Kirjastonhoitaja Alexander Blomqwist kuoli täällä viime maanantaina ( 18 p. tätä kuuta ) 52 vuoden vanhana. Hän oli ollut 10 vuotta Kirjallisuuden-Historian Rohvessorina, mutta erittäin on hän tunnettu Suomen Julkisten Sanomain ( Finlands Allmänna Tidning ) Toimittajana sitte v. 1826 eli 23 vuotta. - Tämä kuolonkohtaus on kuudes tämän kuluvan vuoden alla Yliopiston opettajista ( ja neljäs sen Rohvessoreista, Nerwander muka, Gadolin, Linsen ja Blomqwist ); jonka vuoksi nykynen vuosi 1848 on verraton Yliopistomme muistelmissa. - Kahdeksan rohvessori-siaa on nyt avoinna ja odottavat tullaaksensa kunnollisilta miehiltä täytetyiksi. - Tänä päivänä tuli kirjakauppaan toinen kappale Herra Granfelt'in jumaluusopillisesta tulkinnosta: " Det kristliga lifvets vilkor och väsende " ( kristillisen elämän ehdot ja olento ) ja sen toisesta osasta. Tässä kappaleessa on aineena: " Det yttre kristliga Lifvet eller den Kristnes förhållande till verlden " ( ulkonainen kristillinen Elämä eli Kristityn kohta maailmaa suhteen ). Me toivomme että tämä kappale yhtä paljon jos ei vielä enemmän kuin edellinen ( jossa puhutaan " sisällisestä kristillisestä elämästä " ) tulee miellyttämään lukioitansa. Kumpasetki kappaleet ovat painetut H:ra Johan Blom'in kustannuksella Helsingissä. Öhman'in kirjakaupassa: Vekkulit ja Kettulit 15 k. Suomenmaan Kartta v. 1846. 10 k. Annikka taikka Suomennoksia Ulkomaalaisten Kauniista Kirjallisuudesta. III Martyrat. 35 k. Necken Poetisk Kalender för år 1849, nidottuna 90 k. -- paperikannellissa 70 k. Nyårsafton Orig, af U-a. 30 k. Nya Testamentet. 22 k. Aura V. Teophania Abbiaggio. Novell at Frn Hahn. 50 k. Aura VI. Sommarnatten af N. H. Pinello. 20 k. Painettu A. W. Gröndahlilta. Lupa painamiseen annettu: G. F. Aminoff.
|