Agricolaverkon vintti
-1-Suomen Maan Huonen-Hallituxen alusta. Ajattelewaiset taitawat hawaita niistä kuin näitten Tietosanomain alku-lehdeisä Syys-Kuusa mennenä wuonna on mainittu, että Suomen Alku-Huonenhallitus on ollut järjä ja yxikertainen, ei parempi kuin Lappalaistenkin entisinä wuosisatoina kuuluu ollexi ; waikka sitä nyt on myös ruwettu jotenkin parantelemaan ; Sillä mejän esiwanhempamme tänne tultuansa, niinkuin luullan, Asiasta, löysit täällä ainoasti metzän korwet ja senkaltaiset maat, jotka ei ollut ikänä ollet sulilla : Sentähden täytyi hejän ensisti olla kulkeilla, asua hako-majoisa, elättä itziänsä syötäwillä ruohoilla, ruohoin juurilla ja marjoilla, <2> niin myös metzän otuxilla, Lintuin ja metzän eläinten lihalla, ja niitten nahoilla werhoitta heitänsä. -2-Sittekuin kukin perhekunta lisäntyi ja he näjit ylön työläxi kuljetta saamattomia wanhoja ja pieniä lapsia yhdestä paikasta toiseen, niin he, osattuansa jonkun mielestänsä suotuisan paikan, walitzit sen pysännöllisexi asuinpaikaxensa. Ja ettei raju-ilmat ja kylmyys olisi heitä ylöllensä rasittanut ja hejän toimitettuja ruokaaineitansa turmellut, rupeisit he jonkunkaltaisia puuhuoneita rakentelemaan ; joista he yhden osan sammaloilla tihitit, niin myös kiwipesillä ja kiukailla warustit, lämmittäxensä niitä talwen kylmyttä ja tylyyttä wastan. Näihin asuin-paikkohinsä kuljetit ja kokoisit he saamansa tallelle, ja usiasti sinne taluisit ; josta tallesta ja talumisesta näkyy taloi nimensä saanen, niinkuin koto, kootusta talusta. ( Jatko tästä toisella erällä. ) -3-Että näisä Lehdeisä monesti tulee mainittawaxi yxi ja toinen Maakunta, Waltakunta ja paikkakunta yhdesä ja toisesa Maan-piirin osasa ; niin näkyy se haluisille sula Suomalaisille otollisexi ja hyödyttäwäisexi, täsä kirjoituxesa wälittäin niistä tiedustella. Se on tuttu ensimmäisistä sanoista Pyhäsä Raamatusa, että Mailmalla on yhteisesti kaxi osaa, Taiwas ja Maa : niinkuin sanat kuuluwat 1. Mos. 1 : v. 1. Alusa loi Jumala Taiwan ja maan. Taiwan muodon tiedustuxen jätämmä me niin kauwaxi, kuin me ensin olemme maan muodon jotakin ulottuwaisesti kirjoitellet. Maan piirisä tawatan Mantere ja Wesi : Mantere kutzutan Raamatusa Kuiwaxi ja Wesi Merexi, 1. Mos. 1 : v. 10. Koko maan piirin laweus kirjoitetan olewan 4045822. eli neljä tuhatta kertaa tuhatta, wiisi wiidettä kymmentä tuhatta, kahdexan sataa ja kaxi kolmatta kymmentä nelikulmaista penikulmaa ( quadrat mil. ) ( Jatko toisella erällä. ) -4-Muisa maisa elättä ne köyhemmät itzensä enimitten wiheriöitzewillä hedelmillä ja semmenkin syötäwillä juurilla ; mutta täsä Waltakunnasa walmistetan enin rawinto jywistä ; ja kuin ei wilja menesty, täytyy köyhän, muun puuttesa, nautita sopimatointa ruokaa, niinkuin parkki- eli kuore-leipää ja muuta senkaltaista. Mejän maasamme hawaitan kuitenkin terwelliset ja ruokawat juuret niin hywin kuin Ulkomaallakin, kaswawan, ja harwoin niisä on kato. ( * ) Porkanat, jotka Ruotzinkielen kutzutan Morot, owat ruskiat ja pitulaiset. Että sentähden yhteinen Kansa maalla kehoitettaisin enämmin ja ahkerammin kuin tähän asti, wiljelemään tainkaltaisia juuria, lupaa Kuninkallinen Tieto Akademia Stokkholmisa tämän sisällä olewan 1776. wuoden lopulla, Sata Talaria Kuparirahaa joka Maa-Herran kuntaan, annetta kunniapalkkioxi sille Talonpojalle, Wuori- Sota- ja Meri-miehelle eli torparille, joka talonsa eli torpansa tilustuxilla kylwää suurimman aukian ruokaisilla juurilla, niinkuin Maanpäärynöillä, Juuriskoilla, Porkkanoilla ( * ) eli Palsternakoilla <5> elatuxexi sekä ihmisille että eläimille. -5-Ei kuitengan pidä tawallista sulilla olewata pelto-maata näitten juurten wiljellyxeensi otettaman, waan pikemmin muu sowelias paikka siehen tarpeseen ruokottaman. Jotka suowat tulewansa osallisexi tästä palkkiosta, mahtawat ainoasta saatta tarpelliset todistuxet asiaansa, ja lähettä ne Maa-Herralle, jolla on wapaus koetella, kellä yhteisestä Kansasta löytyy paras oikeus olewan kunnia-palkkioon. Saatu kunnia palkkio. Yxi Talonpoika Ruotzisa Södermanlantisa, Oxlötin ja Jäderin Pitäjäsä Uoti Pietarin poika nimeltä, joka on uuden koetuxen kautta puolen tynnyrin nauris ja porkkana kylwöstä saawuttanut tawattomasti runsan kaswannon, ja näyttänyt, että porkkanat owat erinomattain hyödyttäwäiset eläinten ruaxi ; on tullut Kuninkalliselta Tieto Akademialta wiimmeis <6> Joulu Kuusa lahjoitetuxi wiidellä sadalla Talarilla Kuparirahaa. -6-Maanpäärynöitä rutistetan huhmarosa eli muusa soweliasa ja puhtasa astiasa taikka paikasa : niistä muserretuista päärynöistä pannan sen wahingoitetun paikan päälle, ja kuin ne siinä owat wähän aikaa pidetyt, muutetan raikaita senjälkeen usiampi kerta siaan. Joka on koeteltu kiwun eli porotuxen liewittäwän, ja auttawan. Uusia Sanomita.Ne kapinalliset keskinäiset sodanmenot, kuin Englantin Wallan ja hejän omain Alammaistensa Amerikalaisten wälillä aljettin Amerikasa mennenä wuonna, owat wielä sekaseuraiset, eikä ole tainnet lopetetta, ehkä ne eripuraiset molemmin puolin sowinto-muotoja owat kyllä ajatellet ja usiammasti niitä, waan turhaan toimitellet. Amerikalaisten sotajoukko on monta tuhatta kertaa kansaisempi kuin Englantin siellä nyt olewat huowit. Hispanialaisten suwellisen tappeluxen jälkeen Alsirin kanssa, kuuluuu sekä Hispaniasa, <7> että Alsirisa ja myös Marokkosa taas wahwasti warustettawan uuteen sotaan. -7-Turkit, joilla nyt jo on täysi rauha Wenäjän eli Ryssäin kanssa, sotiwat jällen Persialaisia wastan. Täsä mailman osasa Europasa löytywäin Waltain sotamiesten luku kirjoitetan ylipään olewan 1, 625000, eli tuhannen kertaa tuhatta, kuusi sataa ja wiisi kolmatta kymmentä tuhatta. Stokkholmisa on Kuninkallinen Majesteti s. 11. p. wiimeis Joulu-kuusa Armosa nimittänyt Yli-Ståthållarin Pää-Kaupunkisa ja Kommendörin Wapaherran Carl Sparren Waltakunnan Neuwonantajaxi. Sittekuin hänen Kunink. Majestetinsä s. 31. p. wiimeis Elo-Kuusa Armosa asetti Turun Pispan Herran Doktorin Carl Friderik Mennanderin Archi-Pispaxi, joka on se ensimmäinen Suomen lapsista, kuin Archi-Pispan wirkaan on tullut ; niin on Korkiasti Kunnioitettawa Hengellinen Konsistoriumi uuden Pispan walitzemiseen tähän Turun hiippakuntaan, määrännyt <8> sen 17. p. täsä Tammi-Kuusa joka Prowasti kunnasa koko hiippakunnan ylitze. -8-Wiimmeis wuotena on Turun Kaupunkisa syntynyt : Ruotzal. Seurakunnasa Poikalasta 37. Piikalasta 30. Ylipään 67. Suomal. Seurak. 115. 113. 228. Linnan Seurakun. 11. 16. 27. 322. Joitten seasa on Ruotzal. Seurakun. 4. Äpärää ja Suomalais. Seurakun. 35. Kuollut on : Ruotzal. Seurakunnasa Mieswäestä 30. Waimowäestä 49. Ylipään 79. Suomal. Seurak. 92. 109. 201. Linnan Seurak. 8. 22. 30. Hospitalisa 1. 1. 311. Wihityitä on Ruotzal. Seurakun. 11 pariskuntaa Suomal. 53. ja Linnan Seur. 5. |