Agricola: alkuper�isaineistoa: Turun Viikko-Sanomat 1820-15

Agricolaverkon vintti

Turun Viikko-Sanomat 1820-15

AGRICOLA

-1-

Turun Viikko-Sanomat.

N:o 15.
15:ten� P�iv. Huhtikuussa, V. 1820.
Huomenna, Toisena Sunnuntaina P��si�isen j�lkeen, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomalaisessa Seurakunnassa Kollektor Frid�n Aamu-Saarnan, ja Koralis Friberg Ehtoo-Saarnan.
Kalliista Ajasta vuonna 1819 *).

-1a-

[*) T�m�n Runon on Herats-Tuomari Matti Hukkanen Rantasalmelta tehnyt ja sek� ihtens�, ett� muien Rantasalmelaisten puolesta pyyt�nyt minun n�ihin Sanoma-lehtiin panemaan.
Min� saan my�s t�ss� julkisesti kiitt�� mainittua Herats-Tuomaria h�nen minulle l�hetetyn aivan hyv�tahtosan ja kunniallisen kirjoituksensa eest�.
Viikko-Sanomien kirjottaja. ]

-1-

Koska synnit Suomen Maassa Paisuivat pahat tekomme, Viha julmistui Jumalan, Herkeis Herran pyh�t armot Meillen viljoin vuotamasta, Riista rivin kasvamasta : Herra n�ki heittolaansa Alla n�l�n n��ntym�ss�, Synnin alla sortumassa, Martahaksi maan povella.
Eip� i�ks Is� Rakas Vihan alle viskannuna Lapsiansa langenneita, Joille Turvan tuskan alla Vahvan oli valmistanut : Kohta Kulta-Keisarimme Armo-k�si avoin oli - Lastautti laivat, paatit, Jakoi jauhot joutumahan Vett� my�ten vierem�h�n - Laski Suomen laiturille : Avautti jyv�-aitat, Makasiinit maan sis�ll�, Joita s��sti syy�ksemme, N�lk�-vuosien varaksi.
K�ski Armas Keisarimme Hyv�t K�skyn-Haltiansa Vainomahan vierastamme, N�lk�-vierasta vihaista.
Suomen miehet, suuret, pienet, Vaimot, Lapset leipomahan, Naurun kanssa nauttimahan Armo-lahjan laupiuutta.
N�inp� muisti maatessamme Esivalta einehemme.
Sitten siunasi Jumala Vuosi-tulon viljasemman, Kypsyi riistan t�ysi t�hk�, <> Kes�n kaunihin kuluissa, Suomalaisten sy�t�v�ksi.

-2-

Olis pit�nyt paremmin Kaikkivalta kiitoksella, N�ien armoinsa eest� Lapsiltansa lausuttaman, V��r�t teot v�ltett�m�n ; Mutta maailman menoissa Pian mielest� putoovat Opetukset, ohjaukset, Armot Armiaan Jumalan, Synnin kelme syv�mmess� Sokaseepi sielun silm�t Luojan t�it� tuntemasta - Lempeytt� Laupiahan.
Semp� t�hen tahraumme N�l�n kanssa kapinahan, Eik� n�it� viel� n�hty Is�lt�mme ihme-t�iksi.
Viel� l�ytyi Luojallamme Vitsaukset vaikuttavat K��ntym�h�n, tuntemahan Vapahtajan varotukset.
Tuli tauti tarttuvainen Surkeahan Suomen Maahan, Katkerammat kaipaukset Meillen Synnin sy�st�jiksi.
Nytp� vasta valitukset, Huokaukset Herran tyh�, Oman tunnon tutkimiset Hirve�sti hellitt��v�t.
Parkuvaiset puolisomme, Orpo-lapset onnettomat, Isi�ns� itkev�iset Kyyneleist� kuiventuuvat, Tunnustaavat Herran t�it�, Julkisesti julistaavat, Ett' on eksytty pahasti, Aivan usein unhotettu Tahto taivahan Jumalan, Rikoksilla riettahilla Kosto p��llemme koottu.
Rakas Is�! rikkoneemme Havaihtemma haikeasti, Tunnustamme tunnostamme ; Mutta, Luoja, luotujasi El� kosta eksyneit� Aivan ansion per�st�.
Katkerasti katuvaiset Halajamme hartahasti Parata pahat tapamme : Suo jo, Sulosin Jumala, V�isty� pois vitsaukset, Rasitukset, rangastukset Suvustamme surkeasta, Vaivat polosten povesta !
Virvota jo vihelj�it� !
El� i�ks, Is� Armas, K��nn� meist� kasvojasi !
Ilahuta itkevi� !
Tuota Armo-Aurinkosi Mureh-pilvien per�st� !
- Kuivakoot jo kyynelemme, Surut pojes poistakomme !
Herra armosta avara Mureh-p�iv�t muutteleepi, Tuopi ilon itkevillen : Koht' on kosto k�rsittyn�, Is�n Rakkahan kuritus ; Herran hurskasta Nime�, Luojan Suuren laupiuutta Kilvotellen kiitt�k�mme Kotonamme, kirkossansa, Rauhan riemuisan syliss�, Jonk' on Luoja lahjonunna Alla Alexanderimme, Kuuluisimman Keisarimme.

-3-

Elefantista :
( N:o 14:een kirjotetun kertomuksen loppu. )
Kolmesta syyst� ahistaavat ja pyyt��v�t ihmiset Elefanttia.
Ensin sill� ett� Elefantit tekeev�t suuren vahingon ihmisten viljelyksille.
Toiseksi sill�, ett� Elefantin hampaista teh��n monenkaltaisia kalliita kaluja.
N�ill� hampailla tehtiin kauppaa jo Kuningas Salomonin aikana, niinkuin n�h��n 1:sen Kuningasten Kirjan 10:nnest� Luvusta ja sen 22:nest� V�rsyst�.
N�ist� hampaista poltetaan my�s mustaa maalarin-v�ri�.
Kolmas syy, jonka t�hen Elefanttia pyyt��n, on, ett� ne taitaan kesyiksi teht�� ja totutettaa kantamaan sel�ss�ns� ihmisi� ja kauppamiesten tavaroita, vet�m��n hirsi�, ja tekem��n kaikellaista ty�t�.
Ty�n-tekoon tottunut Elefantti maksaa Aasiassa parituhatta Riksi�.
Sit� el�tet��n tallissa niinkuin hevoista, ja uitetaan usein.
Ty�-Elefantin selk��n vy�tet��n iso satula, johon se ite pitk�ll� k�rs�ll�ns� nostaa h�nellen annetut kalut.
H�n kantaa 200:an leivisk�n painon, ja taitaa my�s vet�� vaunuja.
Se pitelee ja kannikselee taitavasti ne kalut, jotka h�nelle annetaan, ja laskee ne, k�skyn j�lkeen, kauniisti ja varottamalla maahan, etteiv�t s�rkey.
Kuin Elefantilla kannatetaan s�kki� ja tynn�ri� laivoin, asettelee ja sijottelee h�n ne taitavasti laiturille ja aluksen katteelle, koitellen k�rs�ll�ns�, jos ne h�nelt� siihen lasketut kalut seisoovat vakavasti.
Jos h�n havaihtee, ett� joku tynn�ri heiluu, noutaa h�n pieni� kivi� ja laittelee ne tukeeksi tynn�rin alle.
- Elefantti vet�� my�s hirsi� sangen taitavasti.
Kuin h�n kerran tiet��, mihink� h�nen pit�� niit� vet�m�n, tarttuu h�n k�rs�ll�ns� taikka hampaillansa k�yteen, johonka hirsi on kiini-siottu, ja vet�� hirren j�less��n neuvottuun paikkaan.
Jos hirsi tiell� tarttuu kiini kiviin taikka puihin, taukoo h�n kohta, ottaa hirtens� esteist� irti, ja l�htee j�lleen vet�m��n.
Muutamat Aasian Kuninkaat ja isot herrat ajaavat Elefanttien sel�ss�, maalauttaavat h�nen ohtansa ja k�rs�ns�, riipustaavat h�nen kaulaansa kaikellaisia hempuja, ja kaunistaavat h�nen hampaansa kultasormuksilla eli renkailla, joita koreuksia Elefantin sanotaan paljon rakastavan.
- Ennen vanhaan aikaan, kuin ei pyssyist� eik� muista sellaisista ampuma-aseista viel� tietty, totutettiin my�s jollonkullon Elefantit ihmisten keralla sotia k�ym��n.
Niien selk��n tehtiin pieni torni, josta sotamiehit viskoivat keih�it� vihollisiin, ja k�rs��n siottiin miekkoja, joilla ne hosivat ja l�ivat maahan mit� eteen sattui.
- Matkoissa kulkee Elefantti 10 peninkulmaa <> p�iv�ss� : H�n ei suvaihte itest�ns� pilkkaa teht�v�n.

-4-

Kerran h�nt� paperillen kuvattaissa, viskeli maalarin renki h�nellen omenoita, joita h�n suullansa otti koppiin niinkuin koira ; mutta usein oli renki viskaavanansa, eik� viskannutkaan mit��n.
Kostain t�t� pilkan-tekoa, otti Elefantti vett� k�rs�-torveensa ja ruiskautti sek� maalauksen ett� maalarin p��lle, jonka k�skyst� renki t�t� teki.
Elefantti kuultelee kernaasti soittoa ja juo haluisesti viinaa, eik� sellainen el�v� v�h�st� juovu.
Raskaassa ty�ss� ollessaan tulee h�n kohta vire�mm�ksi, kuin h�nellen luvataan putelillinen viinaa.
Kerran petti Elefantin korjaaja sellaisella lupauksella Elefantin, joka suuttui siit� niin, ett� h�n tappoi korjaajansa siihen paikkaan.
T�m�n tapetun miehen vaimo viskasi murheensa pakossa molemmat poikansa Elefantin eteen ja sanoi : tapa my�s lapset, koskas olet tappanut hei�n el�tt�j�ns�.
Elefantti malttoi kohta mielens�, nosti kauniisti vanhimman pojan selk��ns�, eik� suvainnut sen p�iv�n p��st� muita kuin t�t� poikaa korjaajaksensa.
- Hyv�nteki�illens� on Elefantti uskollinen yst�v�.
Juopunut Sotamies, joka aina, koska h�n sai muonarahansa, antoi kesylle Elefantille viinaa, teki kerran juopunut-p�iss�ns� pahaa, ja pistiiksen ( eli juoksi ) piiloon saman Elefantin alle.
Vahti tuli h�nt� sielt� ottamaan, mutta Elefantti hosi ja l�i pitk�ll� k�rs�ll�ns� niin v�kev�sti yl�n-ymp�rins�, ettei kukaan tohtinut tulla h�nen yst�v�t�ns� pois-ottamaan.
Se juopunut sotamies nukkui Elefantin jalkojen v�liin, ja h�mm�styi her�tess��n paljon, n�hty�ns� miss� h�n oli ; mutta Elefantti siveli h�nt� k�rs�ll�ns�, osottain sill� tavalla, ettei miehell� ollut mit�k��n h�t��.
Ruotin maalle on nykyisin lis��ntynyt Biblia-Seura, jonka J�senet ovat paljasta Rouvas-v�ke�.
T�m�n Biblia-Seuran on Bjurb�ck nimisen Pispan Ruova ( Carlstadin Kaupungissa ) alkuun saattanut.
Senkaltaisia kovia hiili� eli sysi�, joita Savonmaassa mainitaan Merenhiiliksi ( Ruotiksi Stenkol ) kaivettaan maan sis�lt� monen sylen syvyyelt�.
Muutamia kuukausia sitten syttyi Saksanmaalla sellainen hiilikaivanto itest�ns� tuleen, ja sit� ei ole viel� saatu sammumaan.
N�k�j�ns� ovat n�m�t hiilet likipit�in kuin pakkasella s�retty piki : ne uskotaan olevan yhteen kiveytyneet maasta ja vuoren-�ljyst� : jonka t�hen niit� my�s kutataan kivi-hiiliksi.
V�list� l�yt��n, niit� kaivettaissa, kokonaiset kivihiiliksi muuttuneet puut.
Kivi-hiili� l�ytyy Ruotissa, Saksanmaalla, Frankriikiss� ja erinomaittain Englannissa.
Niit� poltetaan polttopuien ja muien hiilien asemesta ja ne sanotaan palaissansa antavan 10 kertaa enemm�n kuumuutta, kuin muut hiilet.
Ensi-Lauantaina, kello 11 eell� puolip�iv�n ulos-annetaan Frenckellin Kirja-Puoissa seuraavainen Numero n�ist� Viikko-Sanomista, jotka pr�ntt�� Turussa Frenckell Poikinensa. <>