Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 29. 22:tenä Päiv. Heinäkuussa, V. 1820. Huomenna, 8:tena Sunnuntaina Pyh. Kolminais. Päivästä, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Comminister Salowius Aamu-Saarnan, Lasten Opettaja Lundberg Ehtoo-Saarnan, ja Spinnhus'in kirkossa Koral. Friberg. Seuraavaiset palkinnot ja kunnian-merkit ovat nykyisin Keisarilliselta Suomen Huoneenhallitus-Seuralta Turussa alla-mainittavillen Maanmiehille määrätyt ja omistetut, nimittäin : 1:seksi ) 20 Riksiä Pankkoota Talon Isännälle Matti Matinpoika Pertalle Höytölän kylästä ja Ikaalisen Pitäjästä, joka on tehnyt Tynnörin ja 27 kapan alle peltoa, kaivanut siihen 710 syltä ojaa : raivannut ja aitaan pannut 2:en tynnörin alle suopeltoa, johon hän on kaivanut 1064 syltä puolentoista kyynärän syvyisiä ja levyisiä ojia : aitaan pannut Oistonlahen-moision Nevan, kaivanut siihen 600 syltä ojaa, ja ilman sitä raivannut 5 laon alaa niittyä, johon hän myös on rakentanut 10 latoa. 2:seksi ) 20 luotia painava Hopeapikari Talon Isännälle Juhana Juhananpoika Kiramolle Kauvatsan Kappelissa Huittisen Pitäjästä, joka on uuteen paikkaan rakentanut Kiramon 7/9 osan Manttaalin talon, jonka hän vuonna 1804 osti ihtellensä 926:ella Riksillä Velkakontuorin Seteliä : rakentanut siihen 400 Ruplaa hopeata maksavan kartanon ; tehnyt 16 tynnörin ja 7 kapan alaa peltoa, johon häneltä on kaivettu 407 syltä valta-ojia, joista 25 syltä juoksee vuorisen ja sangen kivisen maan lävite, ja ilman sitä 132 syltä pitkän, 2 kyynärää syvän ja 3 kyynärää leveän, kivillä täytetyn sala-ojan : pannut 1200 syltä kivi-aitaa, ja ilman <> sitä 23 syltä pitkän 2:en kyynärän korkuisen ja puolen kolmatta kyynärän levyisen kivi-aitauksen : raivannut, ojittanut ja aitaan pannut 49 tynnörin, 14 kapan alle niittyä, jollen hän on rakentanut eli salvanut 23 latoa : Hän on myös pellostansa poisvetänyt 5170 kuormaa kiviä. -2-4:neksi ) 15 luotia painava Hopeapikari Talon Isännälle Antti Matinpoika Kituiselle Mantilantaipaleen kylästä, Virtoisten Kappelista ja Ruoveen Pitäjästä, joka on huonoon ja kiviseen savimaahan tehnyt 3:en Tynnörin 8 kapan alle peltoa, kaivanut siihen 1600 kyynärää ojaa, ja pannut sen ympäri 3200 syltä aitaa : syvään savipohjaiseen likasuohon raivannut 5:en tynnörin alaisen niityn, johon on kaivettu 3000 kyynärää ojaa, ja jonka ympäri on häneltä pantu 6000 syltä pitkä aita : laskenut veen toisesta suosta, jonk a hän on ojittanut, aitaan pannut ja josta hän on viljellyt 3:en tynnörin 7 kapan alle suopeltoa ja raivannut 3 tynnörin alaa niittyksi. 5:neksi ) Huoneenhallitus-Seuran ( rinnassa kannettava ) Metali vitionensa Talon Isännälle Juhana Juhanan poika Alanojoselle Keihäslahen kylästä nykysin mainitusta Kappelista, joka Ala-nojosen 1/12 osan manttaalin taloon 7 vuotta sitten Isännäksi päästyänsä, on muuttanut mainitun talon kartanon uuteen paikkaan, ja rakentanut siihen monta uutta huonetta : ahkerasti levittänyt talonsa peltoa : viljellyt 10 tynnörin 16 kapan alle suota, johon hän on kaivanut 1476 syltä ojaa : yhteisesti Naapurinsa kanssa ruvennut la skemaan Haapajärveä, josta vesi heiän kaivamisellansa on jo puolikolmatta kyynärää alemmaksi laskeunnut. Yhtä paljon on myös vesi alennut Niinilammissa ja Syvälammissa, joita hän yksinänsä on laskenut. 6:neksi ) Samallainen Metali Talon Isännälle Matti Eerikinpoika Minkiselle Kukkajärven kylästä ja Saarijärven Pitäjästä, joka hänellä olevaan kuuennen osan manttaalin taloon on rakentanut 416 Hopea-Ruplan eestä uutta kartanota : tehnyt kiviseen maahan peltoa ( Maanmittauksissa tavallisen luvunlaskun jälkeen ) 8 tynnörin-alaa, johon häneltä on kaivettu 1000 syltä ojaa, ja jonka aitain pituus tekee yhteensä 3000 syltä. Ilman sitä on hän tehnyt taloonsa humaliston, raivannut 20 tynnörin alaa niittyä : kaivanut neljän ajastajan sisään 4360 syltä ojaa Isoksi Suoksi mainittavaan suohon : tehnyt puolen neljättätoistakymmentä tynnörin alle suopeltoa : ollut myös kolmantena osamiehenä Isoa ja Pientä Haukilampia laskettaissa. Mainittaa ansaihtee myös, että hän kymmenestä Potaatista, jotka hän ensin istutti peltoonsa, on vähittäin <> siittänyt itellensä niin paljon tätä viljaa, että hän näinä viimeisinä vuosina on joka syksy saanut 60 tynnöriä Potaattia. -3-8:neksi ) 30 Riksiä Pankkoota Talonpojalle Juonas Mikonpoika Tikkalalle, viimeksi nimitetystä kylästä, joka niinkuin nykyisin mainittiin, ynnä Lautamies Juhana Laukelan kanssa, on kuivaksi laskenut suon ja siinä olevan lammin : kaivanut 1640 syltä kahta kyynärää leveitä ja syviä ojia, joilla hän on kuivattanut puolen neljättä tynnörin alaisen, häneltä suopelloksi viljellyn suon : ja joka, ilman sitä, on kaivanut 970 syltä ojaa, toiseen suohon, johon hän myös on tehnyt tynnörin alaisen suopellon. Sama mies on myöskin tehnyt 72 syltä parin kyynärän levyistä ja syvyistä kivillä muurattua sala-ojaa. 9:neksi ) Rinnassa kannettava Hopea-Metali vitjonensa Talon Isännälle Antti Lipsaselle Vuoren-maan kylästä, Juvan Pitäjästä, joka, vähän ennen viimeistä Suomen sotaa, muutti kartanonsa takamaallen uuteen paikkaan, peninkulman matkaa entisestä asuntopaikastansa, ja sinne on, poikinensa ja veljensä kanssa, rakentanut 400 Riksiä Pankkoota maksavan kartanon : tehnyt kiviseen maahan kaheksalla ruistynnörillä kylvettävän pellon, raivannut 30:nen kuorman alle niittyä, jonka kautta hän on pannut talonsa siihen voimaa n että siinä nyt elätetään 5 hevoista, 25 kytkyessä piettävää lehmää ja lähes 30 lammasta. Ilman sitä on hän myös yhteisesti veljensä kanssa kaivanut 25000 syltä ojaa ja laskenut kuivaksi 10 tynnörin alaisen suon. 10:neksi ) Samallainen Kunnianmerkki Lautamies Eerikki Erikinpoika Turpeiselle Rutkonniemen Perintötalosta N:o 5, Horonniemen kylästä ja Rautalammin Pitäjästä, joka vuonna 1788 Isänsä kanssa muutti Isossa Jaossa lohastulle ja kehnoutensa tähen muilta hyljätylle liialle maalle, ja on sinne tehnyt 20:nen tynnörin alle peltoa, niin kiviseen maahan, että hän tästä pellostansa on vetänyt 23000 kuormaa kiviä : Hän on myöskin kaivanut samaan peltoon 100 syltä sala-ojaa ja 1100 syltä muita ojia : pannut 590 syltä kivi -aitaa ja ilman sitä voimassa pitänyt muut aitansa : viljellyt 3:en tynnörin alle suopeltoa, kaivanut siihen 1500 syltä ojaa : raivannut 95 kuorman-alaa niittyä, johon <> hän on kaivanut 1750 syltä ojaa : tehnyt taloonsa hyvän humaliston ja 848 Hopea-Ruplaa maksavan kartanon. -4-11:neksi ) 10 luotia painava Hopeapikari Bergin Säteriän Torpparille, Heikki Heikinpojalle, Borgoon Pitäjästä, joka, 31 vuotta Stolpan torpassa asuissansa, on siihen tehnyt lähes 3:en tynnörin alle peltoa, ja 9 kuorman alle niittyä : rakentanut uuestansa kaikki torpan asunto- ja ulko-huoneet ; ja joka on ahkeruutensa ja toimensa kautta pannut torppansa siihen voimaan, että se nyt tekee 2 vertaa enemmän päivätöitä, kuin siitä ennen häntä tehtiin. ( Loppu seuraa toiste. ) Vanhaan aikaan kehrättiin värttänöillä ja kehrillä. - Vasta 400 vuotta sitten sanotaan Eurooppalaisten oppineen rukkiloita tekemään, ja niillä kehräämään. Vuonna 1774 tehtiin ensin Englannissa sellainen kehräys-värkki, jolla saattaa kehrätä monta lankaa yhellä kerralla, ja vuonna 1788 tehtiin Frankriikissa samanlaatuinen kehräysvärkki, jolla 1 ihminen taitaa yhellä kertaa kehrätä 120 lankaa. - Vaikka sukkien kutominen sukka-vartailla eli puikoilla on meiän mielestämme halpa konsti, niin ei sanota olevan vielä enemmän kuin 500 vuotta sitten kulunut, kuin ihmiset oppivat vartailla sukkia kutomaan. Ei täyttä sataa vuotta sen jälkeen oppivat Englantilaiset kutomaan sukkakangasta, suurella konstilla tehtyissä kangas-tuolissa. Ja sitten ovat myös muutamat muut kansat oppineet kutomaan samallaista kangasta, josta sukat neulomalla tehään. - Kirkonkelloja ja kellotapulia ei löytynyt vanhaan aikaan : vasta 400 vuotta jälkeen Christuksen syntymän tehtiin ensimmäiset kirkonkellot Italiassa Kampanian maassa, Nalon kaupungissa. Likipitäin vuonna 550 ruvettiin Frankriikissa kansaa kirkonkelloilla Jumalan palvelukseen kokoomaan. Ja lähes 500 vuotta sen jälkeen otettiin kellon-soittaminen Saksanmaalla tavaksi. - Ensimmäisillä Christittyillä ei ollut muita hengellisiä lauluja kuin Kuningas Davidin Virret. Lähes 600 vuotta jälkeen Christuksen syntymän lisäsi ja paransi Paavi Gregorius Virsien nuotit : jonka myös Paavi Vitalianus teki vähän enemmän kuin 50 vuotta sen jälkeen. Hänen aikaansa ruvettiin myös Urkuja kirkoissa pitämään. Lutheruksen aikaan parannettiin myöskin vanhat virsien nuotit ja tehtiin monta uutta nuottia. Paavin Uskon aikaan laulettiin usein muutamissa maissa sellaisia virsiä, joissa oli toinen puoli latinata, toinen puoli maakunnan omaa kieltä, jonkakaltainen virsi N:o 124 vielä löytyy Suomalaisessa Virsikirjassa. ( Suomalaisten seurakuntain virsistä toiste. ) Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. <> |