Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 31. 5:tenä Päiv. Elokuussa, V. 1820. Huomenna, 10:tenä Sunnuntaina Pyh. Kolminais. Päivästä, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Linnan Saarnaaja Sewonius Aamu-Saarnan, Comminister Salowius Ehtoo-Saarnan, ja Spinnhus'in kirkossa Koral. Friberg. Virolaisista. 1:nen Luku. Epäilemätä on joka Suomen miehelle huvittava ja rattoisa kuulla niien kansaen vanhat tapaukset kerrottavan, joien kieli ja puhe vielä muistuttaa, että ne ovat syntyneet yksistä esivanhemmista, kuin mekin. Kauan ovat he olleet meistä erotetut, ja toisen hallituksen alla viettäneet välistä iloisempiä, välistä surullisempiä päiviä. Ja niinkuin se, joka pitkällisen eron perästä viimen tapaa orpanansa, halajaa tietää kuinka tämä sillä välillä on elänyt, on myös Suomalaiselle suuri huvitus kerran tulla tuntemaan kuinka meiän vanhat nyt saman Hallituksen alle yhistetyt Heimolaisemme ovat eläneet sitten kuin Suomen kansa niistä erosi. Muutamista Suomalaisten vanhoista sukulaisista on jo näissä Sanomissa lyhyt tieto annettu, nyt seuraa siis kertoakseni Virolaisista, jotka ovat kanssamme enin sukua. Virolaiset ovat jo kaukaisista ajoista asti asuneet etelä-puolella sitä Suomen Laheksi mainittavata Meren lahtea, jonka Pohjaisella rannalla Viipurin, Haminan, Loviisan, Borgoon, Helsingin, Ekenäsin ja Turun kaupungit löytyyvät. Viron takana on Livonian maakunta, jota Virolaiset kuhtuuvat Lihvlanniksi ja josta suurin osa ennen oli Virolaisten hallussa. Siellä asuu vielä nytkin paljon Virolaisia. Ilman <> sitä löytyy Länsi puolella Viron maata 2, Oesalo ja Hio nimistä meren saarta, joien vanhat asukkaat myös ovat Virolaisia. -2-Siinä on aivan paljon murteita, jonka suhteen se usein sopii yhteen Ranta-suomalaisten puheenparren kanssa. Sillä on myöskin ollut sama kova onni kuin Suomen kielellä, nimittäin, että sitä on alustapitäin ruvettu kirjottamaan vierasten kielten jälkeen, ilman tarkon tutkimata minkälainen sen oma luonto ja laatu oli. Välistä on kuitenkin Virolaisten Raamatuissa soveljaampi kirjotus, kuin Suomalaisten sekä entisissä että nykyisissä kirjoissa. Merkillinen asia on myös, että Vironkieltä puhutaan ( ikäänkuin Suomen-kieltä ) kahella tavalla. Räävelin ( taikka Tallinnan ) tienoilla asuvaisten Ranta-Virolaisten puheen-parsi on enemmän yhteen-sopiva Ranta-Suomalaisten puheen kanssa, kuin Savossa, Karjalassa, Itäpohjanmaalla ja Ingriassa puhuttavan Suomen-kielen kanssa, joka taas on etempänä asuvaisten Virolaisten puheeseen verrattava. Tämän erinäisen puheen tähen on myös Virolaisilla sekä yhen että toisen puheen-parren jälkeen käätyt Raamatut. Vaikka Virolaisilla on paljoa viljasempi ja tasasempi maa, kuin meillä, ja vaikka Suomen kansa on, ajan entisen kuluissa, kärsinyt kyllä monta surkeata sotaa ja monta nälkävuotta, on kuitenkin Viron kansa näihin aikoin asti ollut paljoa surkeammassa tilassa, kuin Suomalaiset. Puolentoista tuhatta vuotta sitten siirtyi monta suurta kansaa nykyisen Venäjän maan etelä-päästä luoteeseen päin. Näitä väkevämpiä kansoja täytyi Virolaisten paeta lähemmäksi meren rantaa, ja uskottava on myös, että joku osa Viron väkeä silloin pakeni asumaan Suomen rannoille. Niinä aikoina olivat vielä Suomalaiset, Virolaiset, Ruohtalaiset, Norjalaiset ja Juuttilaiset pakanoita ja kaikilla näillä kansoilla oli silloin tapana, purjehtia merellä muita kansoja ryöstämässä. Monta kertaa ryösti ja poltti Viron ja Suomen kansa Ruohtalaisten maata. Samaten ryöstivät taas Ruohtalaiset vuorostansa Suomalaisia ja Virolaisia. Tätä tekivät myös muutamat muut kansat Viron maalle, jolla ei ollut millonkaan pitkällistä rauhaa. Niihin aikoin asti olivat sekä Suomalaiset että Virolaiset olleet omassa vallassansa, vaikka ei kumpasellakaan kansalla ollut oikeata Esivaltaa niinkuin toisilla nykyisin mainituilla kansoilla oli. 1000 vuotta jälkeen Christuksen syntymän alkoivat Ruohtalaiset seurata Christin uskoa, jota myös Juuttilaiset, Norjalaiset ja Saksalaiset siihen aikaan jo seurasivat, ja jonka tähen ne myös lakkasivat ryöstö-aluksia merellä pitämästä. Mutta Virolaiset ja Suomalaiset jäivät vielä pakanoiksi, ja purjehtivat ajottain entisen tapansa jälkeen vanhoja vihamiehiänsä ryöstämässä. - Christin uskoa ja omaa valtakuntaansa levittääksensä ja ehkä myös näitä ryöstöjä estääksensä, tuli <> Juutin Kuningas suurella Sotajoukolla Viroon ja vallotti lähes koko Vironmaan allensa. -3-Virolaiset olivat myös ryöstäneet Saksalaisia, jonka tähen sen-aikaiset Saksan Miekka-Ritarit Lettiläisten, Livonialaisten ja Saksalaisten kanssa, tulivat Vironmaata hävittämään. Siihen aikaan olivat Pispat usein Lettiläisten ja Saksalaisten Genraalina, ja levittivät hirmuisesti miekalla ja tulella Christin uskoa Virossa, ikäänkuin muinon Mahomettilaiset oppiansa ; jonka tähen ei ollut ihme, jos Virolaiset vihasivat näitä julmia Apostolia. Viron-kansa soti vielä urhollisesti kaikkia näitä vihollisiansa vastaan ja sai myös välistä apuväkeä Venäläisiltä. Mutta vähittäin pääsivät kuitenkin Viron monet ja väkevämmät viholliset enemmän ja enemmän voiton päälle. Vuonna 1219 tuli jälleen Juutin Kuningas suuren sotajoukon kanssa, ja voitti taas lähes koko Vironmaan ynnä Oesalon kanssa. - Nyt alkoivat Saksan Miekka-Ritarit riiellä Vironmaata Juutin Kuninkaalta, joka viimen antoi heillen siitä kolmannen osan : ja sitten pitivät Juuttilaiset ja Miekka-Ritarit Virolaisia niin kovassa kurissa, ettei ne enee voineet päästä vapaaksi heiän kovan valtansa alta. Näin saatettiin Virolaiset Juuttilaisilta ja Saksalaisilta Christin uskoon, mutta siinä sivussa myös aina kovempaan ja kovempaan orjuuteen. Usein koitti vielä Viron kansa sotia näitä vieraita Herrojansa vastaan, ja tappoivat julmasti tuhansia niistä, mutta se voitettiin jälleen pian Valtioiltansa. Livonian maassa on Fellin niminen Linna, johon joka vuosi maksettiin verojyviä. Vuonna 1344 sotiessansa pyysivät Virolaiset saaha tätä Linnaa seuraavalla petoksella haltuunsa. He panivat, jyvien asemesta, miehiä sota-aseinensa säkkilöihin, olivat vievänänsä jyviä linnaan, ja pyysivät että Linnan Päämies laskisi heitä portista sisään veron maksoon. Tällä tavalla toivoivat Virolaiset saavansa Linnaan niin paljon miehiä että ne niillä olis voittaneet Linnan Vahtimiehet. Tämä juoni olisi myös ehkä auttanut, jos ei vanha akka, jonka poika kanssa oli säkkiin pantu, olisi eeltäkäsin vienyt tästä sanaa Linnan Päämiehelle, joka sentähen piti varansa ja laski ainoastansa muutamia veron vetäjiä kerrallansa Linnan sisään, jossa kaikki säkin sisällä olevat miehet pistettiin hengettömäksi : ainoastansa mainitun akan poika sai henkensä pitää. Kohta tämän surkean soan jälkeen ostivat Miekka-Ritarit Juutin Kuninkaalta hänen osansa Vironmaata : joka sillä tavalla kokonansa tuli Miekka-Ritarien haltuun. ( Seuraava luku toiste. ) Kärmeistä, sisaliskoista ja sammakoista ihmisten vatassa taikka mahassa. Välistä on maassamme mainittu ihmisten sisällä löytyneen kärmeitä <> ja sisaliskoja. -4-Vuonna 1667 kevätkesällä joi härkiä ostamassa vaeltava Porvarin Palvelia, janossansa vettä tien-viereisestä vesi-lätäköstä. Jo samana iltana tunsi hän vatta-kivun, joka päivä päivältä eneni, eikä lakannut vaikka hän nautti kaikellaisia rohtoja. Hän ei saanut unta, eikä häntä maittanut ruoka. Hänen päätänsä kivisti usein ja hän tunsi ikäänkuin eläväisen liikunnon vatassansa, jonka tähen häntä neuvottiin nielemään kuvettavaisia rohtoja. Tämän tehtyänsä ylönantoi ( taikka oksensi ) hän eläviä pieniä sammakoita, ja parani sitten terveeksi. Koburg nimisen kaupungin tienoilla Saksanmaalla mainihtee Tohtori Fromman 26 vuotta vanhan Lesken asuneen alaiseen paikkaan raketussa huoneessa, jonka alla löytyi kärmeitä. Tämän vaimo-paran sisään oli, hänen avosuin maatessansa, loikerrellut suun kautta puolen kyynärän pituinen kärme, joka vaivasi häntä paljon, mutta viimen saatiin kuvettavaisilla taikka yökättäväisillä rohto-aineilla, ( vaimon ylönantaissa ) suunkautta poistulemaan. Juutin valtakunnassa haettiin vuonna 1779 Alix niminen Lääkäri työmiestä kahtomaan, joka monta vuotta oli sairastanut : ja ei tainnut syyä joka ruokaa eikä juua muuta kuin elämävettä ja viinaa. Hänen ruumiinsa oli myös paljon turvonnut taikka pöhöttynyt. Kerran joi hän niin paljon viinaa, että hän ylönantoi, ja hänen suunsa kautta tuli elävä vesi-sisalisko, jonka jälkeen hänen ruumiinsa turvotus suli, ja hän ei tuntenut enee vaivaa. Lääkärin kysyissä mistä hänelle tämä tauti oli tullut, kertoi hän, juopuneena nukkuneensa maantielle, jossa häntä yöllä oli ruvennut kovasti janottamaan : hän oli juonut vesi-lätäköstä lakillansa ja tästä uskoi hän veen kanssa saaneensa tineen sisaliskon ruumiiseensa. Vuonna 1780 rupesi mainitun työmiehen ruumis jälleen turpoomaan, ja hän ylönantoi taas 4 sisaliskoa, joista joku vielä eli. Tohtori Weikard, jonka kertoma koko tämä juttu on, haettiin häntä kahtomaan, ja antoi hänellen rohtoja, jotka ajoivat hänen sisästänsä vielä usiampia sisaliskoja, siiks että mies niistä viimen pääsi varsin vapaaksi 35 ja sai entisen terveytensä. ( Loppu toiste. ) Kiitoksella mainitaan että 2 Pietarpurin Kauppiasta Nikolai Timofojeff Kosulin ja Ivan Teodoroff Varvarin ovat Pohjaspuoleisen Viipurin-Läänin muonan puuttessa olevillen Asukkaille menneenä kevänä lahjottaneet jauhoja, nimittäin Kosulin 30 ja Varvarin 12 kulia. Ensin mainittu Kauppias on myös jo ennen lahjottanut 200 Ruplaa paperi-rahaa saman paikkakunnan köyhille. Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. <> |