Agricolaverkon vintti
---1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 44. 4:tenä Päiv. Marraskuussa, V. 1820. Huomenna, Pyh. Miesten Päivänä, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Kollektor Fridén Aamu-Saarnan, Koralis Friberg Ehtoo-Saarnan, ja Spinnhus'in Kirkossa Koral. Friberg. Pellavan viljelyksestä ja hienoista kaupan-kankaista. Ison osan rahojansa ja ulkomaalta tuotuja tarpeitansa on Suomi tähän asti lunastanut jyvillä, joita ulko-valtakuntiin on joka vuosi viety likipitäin 45 tuhatta tynneriä. Nyt kuin jyväin hinnat siellä ovat halvenneet ja myös on uskottava ettei siellä vastakaan makseta jyvistämme kelpo hintaa, on tarpeellinen että Suomalaiset rupeevat yksimielisesti neuvottelemaan kuinka jollakulla muulla kaupan-tavaralla halvempi jyvä-hinta palkittasiin. Ja tähän asiaan ei mikään neuvo ole somempi ja soveljaampi, kuin että Suomen kansa alkasi ahkerammasti harjottaa pellavain viljelystä ja valmistaa niistä kaupaksi hyvin hienoa kangasta, ( taikka Turun puheen jälkeen pientä linaa ). Ensin olis meillen siitä se etu, että sellaisilla kankailla ( joita Savossa sanotaan Palttinoiksi ) saatasiin Venäjän Maalta enemmän Rupla-rahaa Suomeen, ja uskottava on että Ruohtalainen raha, joka nyt tekee paljon hämmennystä luvun-laskuissa, myös tämän kautta vähenisi ja pois-salpaantusi maakunnasta. - Toiseksi, saatasiin sen kautta enemmän rahoja ansaituiksi pitkän talvemme joutilaampana aikana, jona aivan hyvin sopisi valmistaa sekä kankaita että kankaan aineita. - 3:neksi syntysi kaupanteko paremmin näillä kankailla, kuin jyvillä ja muilla raskaammilla kaluilla, <> joita on vaikeampi vetää pitkän matkan takaa kaupunkiin. -2-- 5:neksi säästysi sekin raha maakuntaan, joka hienommista palttinoista vielä välistä menee ulkomaalle. - 6:neksi saatettasiin pellavan huonommistakin siemenistä tehtää kaupaksi maalarin öljyä, josta nyt ulkomaalle maksetaan kauniit rahat. Tähän asti eivät ole yli-maan asukkaat pitäneet paljon lukua pellavan kasvatuksesta ja kaupan-kankaista, osittain sentähen ettei heillä ole ollut hyviä pellavas-siemeniä, joista kelvollisia pellavia olis saatu, osittain myös siitä syystä, ett'eivät he vielä ole tottuneet pellavia oikein viljelemään, ja niistä sellaisia hienoja kaupan-kankaita valmistamaan, joista hyvät hinnat saatasiin. Mutta jos he kerran voittasivat nämät esteet, niin havaittasiin pian mikä suuri etu ja hyöty sekä heillen että koko Suomen maakunnalle Pellavan viljelyksestä ja kaupan-kankaista karttusi. - Tätä etua on myös Korkea Esivaltamme kaikella tavalla pyytänyt Maakunnalle hankkia. Sillä mitä ensin hyviin pellavas-siemeniin tulee, on Armollisin Keisarimme tuottanut niitä Viron puolelta ja lähettänyt useampaan Suomen Kaupunkiin kaupaksi, niinkuin menneenä keväinä näissä Sanomissa jo mainittiin, ja saman on Esivalta epäilemättä vielä vastakin tekevä, siks että havaitaan, jos ei Suomessakin saattasi kelvollisia pellavas-siemeniä valmistettaa. Mitä taas siihen tulee, ettei Suomen kansa vielä ole kyllin tottunut pellavia kasvattamaan, ruokkomaan ja niistä hienoja kaupan-kankaita kutomaan, niin on Esivaltamme siitäkin jo pitänyt sangen hyvän ja Isällisen murheen. Sillä jo päälle 2 vuotta sitten on, Esivallan toimen piteestä, Etelä-Pohjanmaalle Närpöön Pitäjähän rakettu sellainen Koulu, kussa pari Ruotista tullutta perehkuntaa Suomen tyttärille neuvoo kaikki mitä tässä asiassa tarvitaan. Pari kymmentä täysi-ikäistä, kunniallista tyttöä ( eli flikkaa ) opetetaan siellä Ruohtalaisten tavalla pellavia kasvattamaan, liottamaan, ruokkomaan, kehräämään ja niistä kankaita kutomaan : Ilman sitä neuvotaan heitä siellä myöskin kirjottamaan ja lukua laskemaan taikka räknäämään. Heillen annetaan kanssa ilman maksota ruoka, juoma, asunto-huoneet, poltto-puut, kynttilät ja määrätyt vaatteet. Rikkaammat, joilla on varaa olla siellä omin ruokinsa, saavat myös opetuksen ilmaseksi ja vielä pienen apu-rahan, jos ovat ahkerat työssänsä. Joka koulu-tytölle annetaan pieni pellavas-maa, jossa hän saa kasvattaa pellavia itellensä. - Kukin tytär pitää vuoronsa aamu-rukoukset ja lukee Luvun Pyhästä Raamatusta. Kuolun Päämies ( joka on Herra Rådman Bladh ) valvoo myös että opetettavat elämässänsä ja käytöksissänsä aina ovat puhtaat ja siivolliset. Välistä on heillä tilaisuus olla muussakin työssä, ja suurimmiksi Juhliksi taikka jonkun tarpeellisen asian tähen päästetään se vähäks ajaksi kotiinsa, joka <> tahtoo. -3-Pahantapaiset ja kunnottomat erotetaan pois koulusta ; mutta ahkeroille ja hyvä-oppisillen annetaan ansionsa mukaiset kunnia-palkinnot. 3 vuotta koulussa oltuansa saavat he lähteä kotiinsa taikka muuallen muita Suomen tyttäriä opettamaan. Ja jos he siinä virassansa ovat toimeljaat, aikoo Huoneenhallitus-Seura vielä kostaa heitä soveljaalla palkinnolla. - Ne, jotka tähän asti ovat mainitussa Koulussa käyneet, kiitetään varsin hyvä-oppisiksi ja sanotaan olevan aivan tytyvät elämällänsä. Nykyisin on myös Kihlakunnan Vice Tuomari ( Herra Parmen Timm ) ottanut Esivallan rahalla raketaksensa samallaisen Koulun Eurajoen Pitäjähän Porin Läänissä. Kuin nämät Koulut kerran kerkeevät päästä täyteen voimaansa, ja siellä opetetut Suomen tyttäret levitä maakuntaan muita neuvomaan, niin on uskottava että Suomen kansa pian tottuu valmistamaan niin hyviä ja hienoja kankaita, ettei muissakaan maissa parempia kaupaksi kanneta. Keisarillisella Huoneenhallitus-Seuralla, joka kernaasti tahtoo niistä kunnia-palkintoja jakailla, on se ihana toivo, että niitä Amerikkaankin vielä kaupataan, ja kuka Suomen mies ei toivo ilolla, että yhteinen kansa ja erinomaittain Suomen vaka ja ahkera vaimoväki niin ottaa nämät asiat vaarteen, ettei Armollisen Esivaltamme niien tähen kulutetut rahat, ja meille annetut Isälliset säännöt ja neuvot, oman kunnottomuutemme kautta, tuli turhaan menetetyiksi ! Mitenkä palo-viina ensin tuli tutuksi. Kaukaisimmista ajoista ovat ihmiset osanneet valmistaa rusinoista sellaisia viinoja, joita meillä Saksan viinoiksi sanotaan. Vasta monta sataa vuotta jälkeen Vapahtajamme syntymän alkoivat Arabian Lääkärit polttaa rusina-viinasta rohtoa, jota sentähen paloviinaksi sanottiin, ja jota ainoastansa pisaroittain sairaille annettiin. Arabialaisilta oppivat ensin Egyptiläiset sitä valmistamaan, ja likipitäin 1310 vuotta jälkeen Vapahtajamme syntymän saattivat Arabian Lääkärit myös Italialaisillen paloviinan poltto-konstin. Sen-aikaiset Lääkärit kiittivät paloviinaa sangen terveelliseksi joka tautiin, kirjottivat sen lisäävän ihmisen ikää, ja levittivät paloviinan poltto-konstin muihinkin Euroopan maakuntiin. He eivät voineet arvata, mikä vaara tästä väkevästä juomasta piti oleman ihmisen sukukunnalle, ja kuinka sen piti lyhentämän monen tuhannen ihmisen ikää. Jälkeisimpinä aikoina levisi paloviina myös Amerikkaan ja muihin maan osiin, niin että sitä nyt löytyy ympäri koko maailman. Jonka kylmempi maa ja jonka enemmän raaka ja valistumaton kansa, sitä enemmän rakastaa se tätä vaarallista juomaa. Esimerkiksi : Lappalaiset <> ovat enemmän paloviinaan menevät, kuin Suomalaiset, ja Suomalaiset jälleen enemmän kuin eteläisemmät Eurooppalaiset. -4-Ruohtalaisessa Aviisissa neuvotaan kaali-matoja sillä tavalla hävittämään, että yöksi pannaan kaalin kuvuille villaisen vaatteen tilkkuja, joihin matojen sanotaan yö-kylmän tähen kokoontuvan. Aamulla pois-otetaan tilkut ynnä matojen kanssa. - Tätä konstia kiitetään paljon mainituissa Aviisissa, ja saisivat-han lapset joutessansa tuotakin kokea. Muuton on tuttu asia, että perhoisten munista sikiää matoja, ja niistä jälleen perhosia. Näitä eläviä sikiäsi maailmaan sangen paljon, jos eivät pääskyiset, västäräkit, raunio-rumit ja muut perhoisten ja matojen syöjät niitä vähentäsi. Saman hyvän tekee myös yö-lipakko eli nahka-siipi, joka syöpi yö-perhosia. Outo olki. Kymen Pitäjässä, Ylinummen kylän ruis-pellolla löyttiin tämä vuonna vähän ennen rukiin leikkuuta Lautamies Eerikki Vilkiltä sellainen ihmeellinen rukiin olki, jonka päähän oli kasvanut 12 tähkää. Ainoastansa keskimmäiseen tähkään, joka oli kohtulainen kooltansa, oli muutamia jyviä kasvanut, mutta toiset, jotka olivat pienempiä ja myöhästyneitä, olivat varsin jyvättömiä. Tämä outo kasvanto on Lautamies Vilkillä vielä tallella. Moni Turkulainen on kysynyt miksi ei Viikko-Sanomiin panna sellaisia Anonciksi mainituita tietoja, joita Ruohtalaisten Aviisien lopulla löytyy. Tähän vastataan että koska nämät Anoncit tulisivat koskemaan ainoastansa Turun asukkaita, niin on Sanomien kirjottaja uskonut ettei niillä sovi täyttää yhteisiä Aviisia. Maalla on sitä vasten moni ihmetellyt, miksi näissä Sanomissa aina mainitaan kuka kunakin Pyhänä Turussa Suomea saarnaa. Heillen saa Sanomien kirjottaja nöyrimmiten vastata, että tämä on jo kauan Turun Aviisissa tavaksi otettu : ja koska Turkulaisilla on tilaisuus samana Pyhäpäivänä kuulla useampata saarnaa, niin ei ole ihmet että kukin heistä käy sitä kuulemassa, josta hän uskoo itellensä enin hengellistä etua ja hyötyä olevan. Sanomien kirjottaja, joka on pitänyt velkaisuutenansa, tehä vähän Turkulaistenkin mieliksi, toivoo siis ettei hänen muut hyvät Lukiansa siitä närkästy. - Ei Papitkaan kaikkien mieliksi saarnata voi. Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. <> |