Agricola: alkuper�isaineistoa: Turun Viikko-Sanomat 1820-46

Agricolaverkon vintti

Turun Viikko-Sanomat 1820-46

AGRICOLA

-1-

Turun Viikko-Sanomat.

N:o 46.
18:ten� P�iv. Marraskuussa, V. 1820.
Huomenna, 25:ten� Sunnunt. Pyh. Kolminais. P�iv�st�.
saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Kollektor Frid�n Aamu-Saarnan, Theol. Stud. Ahonius Ehtoo-Saarnan, ja Spinnhus'in Kirkossa Koral. Friberg.
Vertaus Jumalan rakkauesta ihmisi� kohtaan.
Ett� Kaikkivaltias Luoja jo ennen aikain alkua rakasti ihmisi�, ja ett� H�nen Laupiuutensa jo sillon p��tti ettei h�n meit� harhaillustemme t�hen yl�nantasi, vaan niinkuin rakas Is� saattelis meit� takasin oikealle tielle, selitti muinon Herder niminen Opettaja Saksassa, seuraavalla kauniilla vertaus-puheella :
Koska Kaikkivaltias oli Ihmist� luomasillansa, kokosi H�n neuvonsa pitoon kaikki Omaisuutensa Enkelit, ylimm�iset valtakuntansa vartiat, salaisen istumensa ymp�rille.
" �l� luo sit�! " - sanoi Oikeuen Enkeli, " H�nest� tulee v��rinteki�, kova ja julma huonompia vastaan. "
" �l� luo sit�! " - sanoi Rauhan Enkeli - " H�n kostuttaa Maan ihmisen-verell�.
- Esikoinen h�nen sukukunnastansa on veljens� murhaava. "
" Sinun Pyhyytesi on h�n valeilla h�p�sev�, " - sanoi Totuuen Enkeli - " vaikkas uskollisuuen merkiksi, oman kuvasi painat h�nen muotoonsa. "
Niin puhuivat kaikki Jehovan omaisuutten Enkelit, koska Laupiuus, I�nkaikkisen Is�n nuorin ja rakkain Lapsi, astui H�nen istumensa <> eteen ja syleillen H�nen polviansa sanoi : " Luo h�n, Is�, kuvaksesi, Laupiuutesi ja Hyvyytesi hellikoksi ja hoito-lapseksi !

-2-

Koska kaikki Sinun k�skyl�isesi yl�n-antaa h�nen, tahon min� holhota ja auttaa h�nt�, ja k��nt�� h�nen vikansa h�nen omaksi hyv�ksens�.
Koska h�n on huono, tahon min� taivuttaa h�nen syv�mmens� armeliaisuuteen ja laupiuteen huonompia vastaan.
Kuin h�n erehtyy Rauhan tielt�, kuin h�n rikkoo Totuutta, Kohtuutta ja Oikeutta vastaan, pit�� h�nen oman erehyksens� seurausten hiljaisesti viem�n h�nt� takasin ja hell�sti ojentaman h�nt�. "
N�in puhui Laupiuus.
- Ihmisten Is� kuuli h�nt�, ja kuvasi Ihmisen.
Hairahteleva, huono Luontokappale on h�n ; mutta h�nen hairahtaissansakkin holhoo h�nt� Is�llinen Laupiuus, parantaa Luojan ei koskaan h�nt� yl�nantava Rakkaus.
Muista syntysi, ihminen, koskas muita vastaan olet kova ja kiukkuinen !
Laupiuus on sinun huomaansa ottanut, sula rakkaus ja helleys �itin rinnalla ruokkinut.
Luontokappaleista taikka el�vist�.
Koska meill� ei viel� ole yht��n Suomalaista kirjaa, josta v�h�kin oppi El�vien monista sukukunnista saatasiin, annetaan t�ss� aluksi heist� muutamia lyhyk�isi� tietoja, toivoin ett� niist�kin joku opin lis�ys yhteiselle Kansalle kartusi, erinomaittain sille, joka tahtoo tulla tuntemaan Luomisen monenkaltaisia ihmeit�, ja sen kautta ehti� sit� mielen valistusta, josta ihmisell� on yl�isin arvonsa Luojan luotujen seassa.
Luontokappaleiksi sanotaan oikeutta my�ten kaikki, mit� Jumala on maailmaan luonut, vaikka moni on tavaksi ottanut kuhtua Luontokappaleiksi ainoastansa niit� olentoja, joilla on henki ja liikunto.
Joka v�h�n syvemmiten aprikoi asian, ymm�rt�� ett� kaikki Luonnossa l�ytyv�t olennot ovat kolmea p��-laia : ensisti varsin elottomia, niinkuin maa, vesi ja ilma, toiseksi kasvavia, jotka eiv�t voi liikkua eik� huomaita niinkuin ruohot ja puut, joilla on elo, vaikka ei henke�.
3:neksi liikkuvia olentoja, joilla on henki ja huomaus-voima.
T�t� kolmatta p��-laia ( josta min� mielin v�h�n enemm�n mainita ), sanotaan El�viksi, ja vanhalla Suomen kielell� Otuksiksi ja Kapeiksi.
El�v�t taikka Otukset ovat enemm�n taikka v�hemm�n toinen toisensa kanssa sukua.
T�st� ovat Oppineet ottaneet tarkan vaarin ja sen j�lkeen erotelleet ja jakailleet ensin kaikki El�v�t 6:teen isoon Luokkakuntaan, sitten Luokkakunnat j�lleen useampiin Heimokuntiin, Sukukuntiin, ja Laatuin.
Ensimm�ist� Luokkakuntaa ovat kaikki Imett�v�t eli Nis�kk��t El�v�t taikka Kapeet, joilla on l�mmin punanen veri.
Jokainen n�ist� synnytt�� el�vi� siki�it�.

-3-

Toista Luokkakuntaa ovat Linnut, joilla my�s on l�mmin punanen veri ; mutta se erotus, ett� ne muniivat ja ovat h�yh�imill� ( eli h�ihenill� ) peitetyt.
3:atta Luokkakuntaa ovat ne enimmiten sek� maalla ett� veess� el�v�t Sitke�-henkiset ja ruma-muotoset Otukset, joilla on kylm� punanen veri ; mutta keuhkot niinkuin l�mmin-verisill�kin el�vill�, ( ja jotka Oppineilta Amphibioiksi mainitaan. )
Sellaisia ovat k�rmeet, sisaliskot, krokodiilit ja sammakot.
4:�tt� Luokkakuntaa ovat kalat, joilla my�s on kylm� punanen veri, mutta kitaset keuhkoin asemesta.
5:ett� Luokkakuntaa ovat S��rekk��t ja Siivekk��t el�v�iset, joilla on kylm� valkonen veri.
N�it� el�vi� ovat esimerkiksi kovakuoriset, hein�sirkat, koiran ja suen korennot, k�rp�set, mehil�iset, kusiaiset, lotakat, �yri�iset eli kravut.
6:etta Luokkakuntaa ovat Matoin s��rett�m�t ja siivett�m�t sukukunnat, joilla my�s on kylm� valkonen veri : niit� ovat onkimatoset, etanat, lettimatoset, n�k�nkeng�t ja muut hei�n heimolaisensa.
T�st� n�h��n ett� maailmassa l�ytyy 2 Luokkakuntaa el�vi�, joilla on l�mmin, punanen veri, 2 Luokkakuntaa, joilla on kylm� punanen veri, ja samaten my�s 2 Luokkakuntaa, joilla on kylm� valkonen veri.
Kuinka kukin Luokkakunta sitten jaetaan eri heimokuntiin, sukukuntiin ja laatuin, siit� saahaan ehk� toiste lyhyk�isesti mainita.
Valaskaloista.
Valaskala ( taikka Valas ) asuu ja oleksii niiss� kylmiss� valtameriss�, jotka ovat Maan pohjaisen ja etel�isen navan ymp�rist�ill�.
H�nen ruumiinsa on suurempi kuin yhenk��n muun el�v�n maailmassa.
Joku valaskala on entisin� aikoina saatu, joka on ollut p��lle 100 kyyn�r�� pitk� ja l�hes 40 leve�.
Mutta nykyisemmin, koska Euroopan kansat ovat alkaneet niit� ahkerammasti pyyt��, on aivan harvon suurempia saatu, kuin 30 ja ylinn� 35 kyyn�r�� pitki�.
T�llainen Valas painaa rohkeasti 5000 leivisk��.
T�t� el�v�� sanotaan sopimattomasti kalaksi, sill� h�nell� on sek� l�mmin veri ett� my�s nis�t eli n�nn�t, h�n synnytt�� kanssa el�vi� poikia, joita h�n imett��, ja h�nen r�s�sess� eli karheassa nahassansa l�ytyy my�skin siell� ja t��ll� muutamia harjaksia.
Nuorempain valaskalain nahka on harmaan-kirjava, mutta vanhempain musta.
Useimmiten on vanhain valaskalain nahka halkeimissa, joissa l�ytyy paljon el�v�isi� eli vaarnikoita, ja usein kasvaa my�s meren k��pi� ja sammalia hei�n selk��ns�.
Valaskalan vaarnikat tekisiv�t <> h�nellen suuren vaivan, jos ei meren linnut noukkisi niit� v�hemm�ksi, h�nen kohottuansa veen p��lle.

-4-

Kolmas osa valaskalan ruumista on p��n�, jonka p��llys on lakea, p��n lailla on h�nell� 2 kolmen kortterin levyist� koukurvaista sieranreik��, joista h�n veen p��lle kohotessansa huokuu ja puhaltaa vett� hyvin korkealle.
Kuin monta valaskalaa sill� tavalla ruiskuttaa vett�, kuuluu siit� kohina koko peninkulman p��h�n.
Valaskalan kita on niin suuri ett� siihen mahtuu kaksihankanen venet miehinens�.
H�nell� on tarkka sek� kuulo ett� n�k�, ja samallaiset silm�n-ripset kuin maa-el�vill�.
H�nen molemmiss� eviss�ns� ovat niveleet, niin kuin el�inten jaloissa.
H�nen 2-haranen pyrst�ns� on veen pintaa my�ten lappea ( ik��n kuin hanhen pyrst� ), ja kolmen, nelj�n sylen levyinen.
Hampain asemesta on h�nen yl�-leuoissansa paksut kiskot sellaista mustaa luuta, jota Valaskalan luuksi sanotaan, ja josta j�nnet teh��n Herrain paraplyihin ( eli sateen varjoin ) ja Mamselien ny�ri-liiviin.
H�nen suuri kielens�, joka enimmiten on pelkk�n� rasvana, painaa usein yli 100 leivisk��.
H�nt� pyyt��n rasvansa t�hen, jota h�nell� on nahan ja lihan v�liss� yht� ja v�list� kahta kortteria paksulta.
H�nen lihansa on punaista, laihaa, ja sitke�t�, eik� sit� muut sy�, kuin ne huonot kansat, jotka asuuvat J��-merten rannoilla.
Valaskala saattaa olla puolen toista tuntia huokumata veen alla.
H�n sy� silli� ja muita pienempi� kaloja, joita pohjaisessa valta-meress� l�ytyy v�list� niin sakeassa, ett� h�n yhell� kertaa saapi niit� tuhansittain suuhunsa.
( Loppu toiste. )
Neapelin Valtakunnassa kuuluu teht�v�n paljon uutta sotav�ke�, vastustamaan Valtakunnan vihollisia, jos niiksi asiat tulisi.
- Siciliassa on kapinan nostajain t�ytynyt yl�n-antaa turhat yrityksens�.
- Turkin Valtakunnassa on Ali nimisen kapinan nostajan sota-v�ki ottanut h�nest� eronsa ja mennyt vanhan oikean Esivaltansa puolelle.
- Portugalin Valtakunnassa ovat my�s kapinat, terveellisen sovinnon kautta loppumallansa.
- Kauroilla ovat Ruohtalaiset t�n� vuonna saaneet Englannissa hyv�n hinnan.
Borgoosta on viety ulkomaalle koko laivan lasti kuminoita, joilla on saatu hyv� hinta : samasta kaupungista on my�s monta tynn�ri� katajan marjoja ulkomaalle kaupaksi l�hetetty, ja paljon palttinoita eli pellavaskankaita Ven�j�n puolelle ostettu.
- Karjalassa on Kapteini Tiaisen entinen Luutnantti Martikainen alkanut polttaa kaupan-tervaa Pohjalaisten taitavammalla tavalla.
Pr�nt�tyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckellilt� Poikinensa. <>