Agricolaverkon vintti
---1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 48. 2:sena Päiv. Joulukuussa, V. 1820. Huomenna, 1:senä Sunnunt. Adventissä, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Prov. Edman Aamu-Saarnan, Koral. Friberg Ehtoo-Saarnan, ja Spinnhus'in Kirkossa myös Koral. Friberg. Suomen Kansan entisistä ajoista. 5:es Luku. Kuningas Karlo 9:säs kuoli äkkiä vuonna 1611. Hänen 17 vuotinen poikansa Gustaf Adolf peri ynnä Isänsä valtakunnan kanssa 3 raskasta sotaa. - Puolan Kuningas Sigismunti pyysi ottaa Viron maata Ruohtalaisilta ja yhistää sitä Puolan valtakunnan kanssa : toiseksi tahtoi hän kukistaa Karlo yheksättä ja hänen Perillisiänsä Kuninkaan istuimelta : 3:neksi aikoi hän väkisen saattaa Ruohtalaisia ja Suomalaisia Paavin uskoon, samalla tavalla kuin Saksan sen-aikainen Keisari oli alkanut tehä Saksan maalla. Näistä syistä oli nyt Sigismunti alkanut sotia Ruohtia vastaan. Hän ei ajatellut että joka kansalla on oikeus seurata sitä uskoa, jota hän tahtoo, ja ettei yhellään Kuninkaalla ole valtaa pakottaa ketään toiseen uskoon. Sigismunti matkaan saattoi myös paljon kapinata ja rauhattomuutta Venäjän maalla, johonka hän auttoi Griska nimisen pahan Munkin ja kapinan nostajan Sariksi, toivoin tämän toverinsa avulla taitavansa ottaa Suomen Ruhtinakuntaa Ruohtalaisilta pois. Ivana Vasilian poika, joka oli Venäjän laillinen Sari eli Suuri Ruhtinas, anoi apuväkeä Kaarlo 9:neltä tätä Munkkia ja hänen <> joukkoansa vastaan, ja Kaarlo lähetti Saria auttamaan Jacob de la Gardie nimisen Genraalinsa, jota Suomessa tavallisesti Laiska-Jaakoksi sanotaan. -2-Tätä vastaan soti de la Gardie oikein aika miehen tavalla. Pian kyllästyi myös Venäjän Kansa Uladislauksen ja hänen Puolalaisten Virkamiestensä pahaan hallitukseen, ja otti omasta maastansa Sariksensa Michael Romanov nimisen Herran, joka vuonna 1617 teki rauhan Gustaf Adolfin kanssa, ja antoi hänelle auttamastansa Käkisalmen Läänin ja Ingerin maan. - Jo 4 vuotta ennen oli Gustaf Adolf rahalla sovittanut Juuttilaiset, jotka vanhasta vihasta olivat ruvenneet sotimaan Ruohtalaisia vastaan. Mutta Sigismuntia ei saatu rauhan tekoon, ennenkuin hän monessa sota-tappelussa niin ankarasti voitettiin, että hänen viimen täytyi tehä 6-vuotisen rauhan ( joka sitten pitennettiin ) ja antaa sovinnoksi isot voitto-maat Gustaf Adolfille, jolta hän oli aikonut maita ottaa. Näin saatiin nämät 3 kovaa sotaa onnellisesti loppumaan ; mutta 4:jäs kahta kauheampi seurasi kohta perästä. Niinkuin jo mainittiin oli Saksan Keisari Hispanialaisten avulla alkanut tukeuttaa Lutheruksen Oppia Saksan maalla, jossa hän, pian Mahometin tavalla, levitti Paavin uskoa ja omaa valtaansa. Hänen kuuluisat Genraalinsa Tilly ja Wallenstein olivat jo voittaneet sekä kaikki Lutheruksen Opin puolesta sotivat Saksan Ruhtinat, että myös Juutin Kuninkaan, jonka ne olivat avuksensa kuhtuneet : ja kohta uskottiin hänen myös tahtovan samalla tavalla pakottaa Ruotin Valtakunnan Paavin uskoon. Kauan oli Saksan Ruhtinat pyynneet Gustaf Adolfia auttamaan ihteänsä. Mutta tätä estääksensä oli Saksan Keisari yllyttänyt Sigismuntia sotimaan Ruohtalaisia vastaan. Nyt kuin Puolan sota oli viimen saatu sammumaan, läksi sentähen Gustaf Adolf Saksaan sotimaan Lutheruksen opin puolesta, joka ilman hänetä ehkä olisi siellä mennyt varsin loppuun. 30 vuotta kesti tämä hirmuinen sota, jossa Gustaf Adolf surmattiin ; mutta jonka kautta myös Saksan Keisarin valta kukistettiin ja Evangeliumin Oppi pääsi hänen vainostansa vapaaksi. Suomalaiset tappelivat siinnä niin miehuisesti, että heillen on siitä ikuinen kunnia. Erinomaittain olivat artelleri- eli tykki-väessä verrattomat miehet. Mutta niinkuin kunnia aina kalliisti ostetaan, niin sai myös Suomen kansa tätä kunniata ansaitessansa kärsiä monta haikeutta. Paljon Suomalaisia lopetti henkensä näissä julmissa tappeluissa, niin että monta taloa Suomessa jäi aivan autioksi. Maakunnan asukasten ainoat varat menivät armeiain elatukseksi. Meren tienoissa kulkeva paha tauti, <> jota Pitaliksi sanottiin, lisäsi vielä maakunnan vaivoja, ja monta Suomalaista muutti näitä rasituksia pakoon Puolan ja Saksan maalle. -3-Accisia ruvettiin maksamaan vuonna 1622 ja henki-rahoja 5 vuotta jälkeen. Muut nykyiset veromme ovat jo vanhempia. Vaikka Gustaf Adolfilla oli alinomainen sota ulkomaalla, piti hän yhtähyvin kiitettävän huolen maakunnan tarpeista : 2 kertaa oli hän Suomessa ja helpotti talonpoikain vaivoja ja rasituksia monessa asiassa. Suomalaisten hyväksi asetti hän Hovrätin ja Gymnasiumin Turkuun, johon hän myös toimitti ensimmäisen kirja-kauppiaan. Vuonna 1617 piti hän Helsingin kaupungissa Suomalaisten säätyin kokouksen, jossa kirja-postit Suomeen toimitettiin ja sota-avun maksoon suostuttiin. Niinä aikoina eli 200 vuotta sitten perustettiin myös Uusi Kaupunki, Kokkolan kaupunki ja Uusi Karleby eli Joensuun Kaupunki Suomen maahan. ( 6:es Luku toiste. ) Hänen Keisarillinen Majesteettinsa on Armossa säätänyt, että koska Suomen maakunnassa nyt on enemmän jyviä kuin ostajia, ja Maanviljeliöille sen tähen on vaikea saaha hintaa jyvistänsä, niin tulee tulevana talvena Helmikuun loppuun asti Maakunnassa olevan Keisarillisen Venäjän Sotaväen tarpeeksi, ruisjauhoja, kokonaisiksi jauhettuja kryyniä, ja riihikuivia kauroja ostettavaksi Keisarillisiin Venäjän magasiiniin Aalannissa, Turussa, Raumassa, Porin kaupungissa, Hämeen Linnassa, Helstingin kaupungissa, Sveabo rissa, Lovisassa, Borgoossa, Uuessa Linnassa, Paloisten Fästningissä, Vaasassa, Oulussa ja Tornion kaupungissa. - Jauhoin pitää olemaan tavallisesti jauhetut, ja puhtaat, niin ettei niissä ole mitään vikaa eli moitittavaa. Ne ostetaan matoissa taikka matottain ( ikään kuin Venäjän maalta ostettavat jauhot. ) Joka matossa pitää olla määrältänsä yksi Tschetvert eli 14 Leiviskää jauhoja, erittäin maton paino, joka arvataan puoleksi leiviskäksi. - Ohran ja kauran kryynit ( joita ei saa sekottaa ) ja samaten myös kaurat ostetaan myös matoissa, ja niitä ponnaan joka mattoon 1 Tschetvert eli 35 ja 1/2 kappaa. Kohta ostettaissa maksetaan läsnä olevalta Suomalaiselta virkamieheltä hinta Venäjän rahassa markegongin hinnan jälkeen, joka vasta tulee ilmotettavaksi. Ilman sitä lisätään hintaan Jauhatustulli ja makso matosta, jossa jauhot ovat, ja jota ei takasin saaha. Ne joilla ei ole mattoja, saavat ostaa niitä siihen hintaan ja niillä paikoilla, jotka vasta tuleevat mainittaviksi. Tämä tieto annetaan sillä eeltäkäsin, että ne jotka aikoovat myyä jauhoja, kryyniä ja kauroja Venäjän Sotaväen magasiiniin, tietäsivät olla varoissansa ajallansa. -4-Jesuksen Pyhä Oppi saarnattiin Grekan maalla ja Italiassa ensin Hänen Opetus-lapsiltansa. Ja vaikka sitä usein hirmuisesti vainottiin, karttui sillen kuitenkin Euroopassa enemmän ja enemmän tunnustajita, niin että se jo alusta neljättä vuosi-sataa jälkeen Christuksen syntymän otettiin valta-opiksi entisessä Ruomin Riikissä, erinomaittain Italiassa, Hispaniassa, ja Grekan maalla. Ne monet Saksasta ja Saksan itäpuolelta tulevat kansat, joilta Ruomin Valtakunta hävitettiin, kääntyivät myös vähittäin Christin uskoon, niin että sitä, 800 vuotta Christuksen syntymästä, tunnustettiin Frankriikissä, Saksan maalla, Englannissa ja Hungariassa : likipitäin 1000 vuotta jälkeen Christuksen syntymän levisi tämä Usko Venäjän maalle, Ruohtiin, Norjaan ja Juutin maalle, pari sataa ajastaikaa myöhemmin Suomeen ja Viroon, kohta jälkeen Prussiaan eli Preussiin, ja viimeksi Lettiläisten maahan Puolan va ltakunnassa. - ( Minkälaisilla menestyksellä tätä Uskoa on toisiin maailman osiin levitetty, tulee toiste mainittavaksi. ) Ruotin maalla ovat Göteborin Asukkaat saaneet paljon rahoja Porteriksi mainittavalla oluella, jota he Englantilaisilta nykyisin oppivat tekemään, ja jota on jo Amerikkaankin kaupattu. Valta-meressä, länsipuolella Portugalia, Azoristen saarten tienoilla on likkunut Amerikkalaisten ryöstö-aluksia, joita hävittään Portugalista on aluksia lähetetty. Äkillinen kova tuuli taikka vihuri sanotaan tänä syksynä hukuttaneen Itämerellä 8 Suomen alusta, jotka veivät puita ja muuta kaupan kalua Ruohtiin, ja tyvenen tähen sattuivat merellen yöksi jäämään. Nuorta meri-miestä, jonka isä ja sukulainen oli hukkunut laiva-rikossa, kielsi joku lähtemästä merellen, sanoin : Kuinkas uskallat mennä merelle, johon sekä isäsi että sukulaises on kuollut ! Merimies kysyi sitten : missäs sinun isäsi kuoli ? Maalla ( sanoi toinen. ) " Entä muu sukusi? " Maalla sekin kuoli ( vastasi taas toinen. ) No kuinkas sinä uskallat olla maalla, ( sanoi merimies ) jossa jo sekä Isäsi että sukusi ovat kuolleet ? Turkulaisille ja lähes Turkua asuville Suomalaisten Aviisien ottajille ( joilta ei Posti-rahaa makseta, ) maksaa tulevan ajastajan vuosikerta näitä Aviisia, 2 Ruplaa 8 kopeikkaa Paperi rahaa, taikka 47 killinkiä Pankkoota. Aviisi-seteliä löytyy Herra Frenckelin tykönä kaupaksi. Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. <> |