Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 51. 23:tenä Päiv. Joulukuussa, V. 1820. Huomenna, 4:tenä Sunnunt. Adventissa, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Collekt. Fridén Aamu-Saarnan, Koral. Friberg Ehtoo-Saarnan, ja Spinnhus'in Kirkossa Koral. Friberg. Ylihuomenna, Joulupäivänä, saarnaa Turun Tuomio-kirkon Suom. Seurakunnassa Kollektor Fridén Aamu-Saarnan, Koral. Järnwall Ehtoo-Saarnan ja Spinnhus'in kirkossa Koral. Friberg. Toisena Päivänä Joulua saarnaa Turun Tuomio-Kirkon Suomal. Seurakunnassa Aamu-Saarnan Koral. Mennander ja Ehtoo-Saarnan Koral. Friberg. Suomen Kansan entisistä ajoista. 7:nnen eli viimeisen Luvun loppu. Kaarlo 12:nnen kuolttua lopetettiin kohta Norjan sota, josta tullessansa monta Suomalaista paleltui ja kuoli viluun Turjan korkeilla Tuntureilla. Karlon ammuttaissa oli Suomen sota jo loppumaisillansa ; sillä Sari Pietari, joka sitten Keisariksi mainittiin, piti Kaarloa verrattoman urhollisuutensa tähen suuressa arvossa ; heiän keskensä oli jo hyvä ystävyys ja rauhan liitto lähes varsin valmiina, ja Sari Pietari oli tässä rauhan liitossa luvannut voimallisesti auttaa Kaarloa Vihollisiansa vastaan. Mutta Kaarlon kuolttua pitennettiin Ruohtalaisilta sota Suomessa vielä vuoteen 1721, vaikka Sari Pietari pyysi heitä rauhan tekoon ja rauha kyllä olisi kovin rasitetulle maakunnalle ollut sangen tarpeellinen. Onni tällä onnettomalla ajalla oli että Venäjän sen-aikainen Genraali Gallizin suloisesti suojeli, hoiti ja holhosi Suomen surkastunutta Kansaa, niin paljon kuin hän voi, ja saman teki myös pari muuta Venäjän herraa, joita ylistyksellä Suomen historiassa mainitaan. -2-- Monta taloa oli sota tehnyt autiaksi. Miehistä ja hevosista oli suuri puutos, jonka tähen tolollisten vaimoin ja tytärten välistä täytyi hakea toisista pitäjistä puolisoita, ja useammassa paikassa kuokkimalla tehtiin viljaa peltoon. Päälle päätteeksi kävi vielä viljan kasvo vuosina 1722 ja 1723 katoon, jonka kautta pellon siemenestä tuli sangen suuri tyhjyys. - Vähittäin hankittiin jälken siemen-jyviä kaupungeista, ja hevosia Karjalasta ja Ruotista, nurmettuneet pellot kynnettiin ja Maakunta alkoi virkistyä ikäänkuin potilas kauan sairastettuansa. Ainoastansa 20 vuotta oli Suomen Kansa rauhan suloista tyventä nauttinut, kuin Lappeen-rannan sota Ruohtalaisilta sangen taitamattomasti alotettiin. Kohta alusta sotaa vuonna 1741 voitettiin, Lappeen-rannan tappelussa, Genraali Wrangel. Lewenhaupt ja Buddenbrock nimiset Ruohtalaiset Genraalit olivat sangen kelvottomat. Heiltä puuttui mieli ja miehuus. Tappeluun eivät he tohtineet yrittääkkään ja viimen piiritettiin koko heiän Armeiansa Helsingin kaupungin tykönä, josta se sillä tinkauksella poispäästettiin, että sotamiesten piti tappelematta mennä kotiinsa. Sitä vastaan olivat Venäjän sen-aikaiset Genraalit sangen ylistettävät, erinomaittain Keith ja Kinderman, jotka pitivät sota-väkensä niin hyvässä kurissa ja suojelivat niin jalosti Suomen kansaa että heitä vielä kauan jälkeen ilolla ja siunauksella muistettiin , Venäjän Keisarinna Elisabeth lähetti myös sota-aikana Suomalaisille sekä jauhoja että siemen-jyviä, joista silloin sattui olemaan iso puutos. Rauhaa tehtäissä vuonna 1743 siirrettiin Valtakuntain raja länsi-puolellen Uutta Linnaa, Lappeen-rantaa ja Haminan kaupunkia, Kymen koskeen asti. Gustaf 3:nnen ( 1788 ) alkama sota ei matkaan saattanut mitään merkillistä. Mitä Maakunnan hallitukseen tulee, oli monta asiata Kaarlo 12:nnen pitkäin sotain alla kääntynyt mullin mallin, jotka nyt Säätyin kokouksissa vähittäin parannettiin. Vuonna 1723 määrättiin ja vahvistettiin Säätyin erinäiset etuuet taikka Privilegiumit. - Kauan aikaa kului ennen kuin Veron-lasku tuli Suomessa oikein tasatuksi kunkin talon tiluksia myöten, ja Säätyin kokouksissa oli sentähen usein valitettu että pienemmät talot saivat maksaa yhtä paljon ulostekoja kuin suuremmat. Ennen aikaan lähetettiin joka vuosi vissit virkamiehet kahtomaan kuinka paljon kullakin talolla oli maan-viljelystä ja karjaa, ja heiän arvionsa jälkeen määrättiin taloin verot erittäin kunakin vuonna ; mutta nämät joka-vuotiset vero-arviot rasittivat paljon maan viljeliöitä : ilman sitä seurasi niistä myöskin, että ahkerammat maanviljeliät ja toimeljaammat karjan elättäjät saivat maksaa enemmän veroa kuin laiskemmat. -3-Tästä tulivat monet tilusten sekaukset ja sikisi monta riitaa Perillisten kesken. Sentähen pois kielttiin nämät sopimattomat tilusten kaupat : kunkin talon tuli pitää mitä hänellä oli : tilusten jälkeen määrättiin taloin manttaalit ja kukin talo pantiin maksamaan veroja kerran määrätyn manttaalinsa jälkeen. Pohjan-maalla oli tämä tarpeellinen asia jo Kaarlo 9:nnen aikaan jotenkuten alkuun saatu ; mutta nykyisissä Viipurin, Hämeen ja Heinolan Lääneissä ruvettiin sitä vasta pari vuotta ennen Lappeen-rannan sotaa toimittamaan. Sitten toimitettiin myös Isot Jaot Suomeen, jonka kautta tilusten sekaukset ovat jo paljon vähenneet, taloin mantaalit ja verot tarkemmin tasailtut ja maan viljelys paljon tointunut. - Esivallan käskyn jälkeen ruvettiin yhteisiä asetuksia Suomeksi kääntämään ja pränttäämään. Yhteinen Laki-kirja, jota jo kauan oli tehty, saatiin viimen valmiiksi, tutkittiin kaikissa Säätyin kokouksissa, vahvistettiin v. 1734, ja käännettiin pari kymmentä vuotta jälkeen Suomeksi Lagman Paleenilta, jonka työn tähen hänen nimensä kauan pysököön Suomalaisten rakkaassa muistossa. Säätyin kokouksissa vuosina 1772 ja 1789 tehtiin ja vahvistettiin ne Valtakunnan perustus-asetukset, joiten jälkeen Esivallan tulee hallita maakuntaa ja joissa määrätään mitkä asiat ovat yhteisissä Säätyin kokouksissa päätettävät ja mitkä Esivalta, ilman Säätyin kokoukseta, saapi päättää. Vuonna 1775 asetettiin Uusi HoviRätti Vaasaan. Niinä aikoina muutettiin myös Maaherran asunto Loviisasta Heinolaan ja Ruotin vallan alainen Suomen-maa jaettiin 6:teen Lääniin. Vuonna 1756 perustettiin Sveaborin Fästning ja lähes 45 vuotta sitten perustettiin Kuopion, Tampereen ja Kasköön kaupungit : 5 vuotta jälkeen muutettiin Hämeen Linnan kaupunki raittiimpaan paikkaan ja vuonna 1797 asetettiin Huoneenhallitus-seura Turkuun. Tälläisillä ja monilla muilla asetuksilla on Esivaltamme kaikin ajoin ahkerasti pyynnyt valmistaa Suomen Kansalle etuja ja onnea : jossa ylistettävässä työssä Kaikkivaltias Jumala, joka on Esivallat maailmaan säätänyt, aina vastakin armiaasti auttakoon ja vahvistakoon Rakasta Keisariamme, aina laupiaasti lainatkoon menestystä ja viisautta Maakunnan sekä yläisemmille että alaisemmille Virkamiehille, että Suomen kaunis Kansa, kauan vaaroista vapaana, vahingoilta varjeltuna, saisi veisata ilolla kiitosta ja yli stystä kaikkien Kansain Isälle ja Yllä-pitäjälle kaukaisinpiin miespolvihin asti. Sittenkuin Vero- ja Tiunti-jyväin ( Markegongissa määrätyt ) hinnat N:o 50:nessä tietä annettiin, ilmotetaan nyt, erehyksen välttämiseksi, <> että koska nämät Parseelit rahalla suoritetaan ja Veron eli Tiunnin maksaja sillä tavalla pääsee niitä luonnossa Veron-ottajalle vetämästä, maksetaan siihen sijaan Veron-antajalta vetämisen vapaus-rahaa 48 kopeikkaa hopeata ruis- ja ohra-tynnörin päälle ; mutta 36 kop. hopeata kaura-tynnörin osaksi, niinkuin 22:tenä päivänä Heinäkuussa v. 1803 annettu asetus tämän asian laviammasti selittää. -4-Koska entisessä Roomin valtakunnassa oli Kuninkaan vallan sijaan otettu Senaatin hallitus, ilmestyi usein riitoja ja kapinoita Herrain ja köyhemmän väestön välillä. Tässä ei sovi nyt sitä asiata laveammasti selittää. Epäilemätä oli kummallakin puolella vähän syytä : Herrat tahtoivat välistä sortaa köyhempiä ja alaisempia, jotka taas aivan useasti olivat uppiniskaiset. Tapahtui sentähen kerran, että koko väestö vihapäissänsä pakeni Roomista pois, ja asetti leirinsä vuorelle vähän matkaa kaupungista, eikä huolinut ollenkaan maakunnan asioista. - Sota oli monen vihollisen kanssa, ja sekä kaupungin että koko Valtakunnan hävitys oli silmin nähtävä jos ej väkeä saatu tottelemaan ja vihollisia vastaan menemään. Sentähen lähetettiin viisas ja hyvä-puhelias mies, Menenius Agrippa nimeltä, väen kanssa sovintoa tekemään. Tämä, leiriin tultuansa, ei puhunut sovinnosta mitään, mutta alkoi hetikohta kertoa seuraavaista satua : " Ennen aikaan, kuin ihmisen ruumiissa jäsenet riitaantuivat ja jokaisella heistä oli hänen oma mielensä ja tuumansa, pahastuivat muut jäsenet, että heiän piti työtä tehä ja koota ruokaa vatalle, ja ettei se tehnyt muuta, kuin otti vaan vastaan ja piti hyvänänsä heiän antimensa. Sentähen päättivät he yksimielisesti, ettei kätten pitänyt viemän suuhun ruokaa, eikä suun ottaman sitä vastaan, eikä hammasten murtaa sitä rikki. Sillä tavalla luulivat näljällä kurittavansa vattaa. Mutta ei ollut kauan, ennen kuin koko ruumis laihtui ja huonostui sangen heikoksi, josta nähtiin että vatta ei ollut työtä tekemättä, ja että sen työ ei ollut vähä : sillä sitä myöten kuin hän otti vastaan, antoi hän myös voimaa ympäri koko ruumiin. " - Tällä lailla näytti mainittu sovinnon-tekiä väelle että heiän riitansa oli yhtä tyhmä ja onneton, kuin ruumiin jäsenitten riita vattaa vastaan, ja sai sillä tavalle kansan tottelemaan. Posti-rahan kanssa maksaa tulevan ajastajan Viikko-Sanomat, joista Numero-Viikossa präntätään, 2 Ruplaa 40 kop. Paperi-rahaa taikka 5 loutua eli plootua Velkakontuorin Seteliä. Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. <> |