Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 52. 30:tenä Päiv. Joulukuussa, V. 1820. Huomenna, Lähim. Sunnunt. Joulusta, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Collekt. Fridén Aamu-Saarnan, Koral. Jernwall Ehtoo-Saarnan, ja Spinnhus'in Kirkossa Koral. Friberg. Ylihuomenna, Uuden Vuoden päivänä, saarnaa Turun Tuomio-kirkon Suom. Seurakunnassa Provasti Edman Aamu-Saarnan, Koral. Mennander Ehtoo-Saarnan ja Spinnhus'in Kirkossa Koral. Friberg. Muutamia vilpittömiä Sanoja Suomen kielestä. Mitä N:o 49:ssä kielistä ylipäänsä mainittiin, sopii Suomenkin kieleen, joka on miehuisa ja voimakas, mutta usein vielä jäykkä ja köyhä, ikäänkuin Suomen Kansa, jonka luonnon jälkeen se on synnytetty. Ettei Suomenkieli vielä ole tointunut toisten Euroopan kielten vertaiseksi, ei ihmettele kukaan, joka tietää missä ylönkahteessa se näihin aikoin asti on ollut. Muutamat yläisemmät maakuntalaisemme ovat pitäneet kieltämme niin raakana, ett'eivät ole tahtoneet pilata sillä suutansa ja meiän tulee ihmetellä, etteivät he myös ole hävenneet asua Maassa, kussa sellaista kieltä puhutaan. Tässä johtuu mieleeni kuinka Englannissa kerran vaeltavalle Suomen Oppineelle, kuuluisan Akademian kirja-huoneessa näyteltiin monenlaisia kirjoja, joista hänellä nähtiin olevan melkein hyvä tieto. Mutta viimen pantiin hänen eteensä Suomen kielinen Biblia ja sanottiin : " tämä kieli mahtaa olla teille hyvin tuttu. " Hän kahteli ahkerasti mainittuun kirjaan ; mutta kuin ei hän ymmärtänyt sanaakaan siitä, eikä tiennyt mitä kieltä siinä oli, joutui hän tämän kautta, Englannin Oppineiten tykönä niin suureen ylönkahteeseen, etteivät <> he sen päivän perästä pitäneet häntä missään arvossa. -2-Ne, jotka virkaansa vuoksi ovat kirjottaneet Suomen kieltä, ovat usein koristelleet sitä sopimattomilla vierailla puheen-parsilla, joista on ollut enemmän pahennusta kuin etua kielellemme Ilman sitä ovat he useimmittain asuneet sillä paikalla Suomen maata, kussa maakunnan kieli on sekä käyhin että vierailta kieliltä enin sovaistu, ja jossa parempikin Suomalainen vähittäin unhottaa äitinsä kielen vanhat varat ja selvemmän luonnon. Harvat vanhempain kirjaimme tekiät olivat harjaantuneet puhtaampaa Suomea puhumaan ja sentähen panivat he usein kirjoinsa sellaisia kehnoja sonoja, kuin ylitzepuhua, ulvosharjoittaminen, päällepitäväisesti, raadollinen, mitämax ja monta muuta, jotka eivät maksa mitään ja yhtä vähän sopiivat Suomen kieleen, kuin selitettävään asiaan. Tälläisiin huonoin sanoin ei heiän olisi tarvinnut puuttua, jos olisivat tarkemmin tunteneet kielemme luonnon ja ne monet sangen somat eli soveljaat sanat ja sanan parret, jotka aika Suomalaisten puheissa ja runoissa tavataan ja joiten somuutta moni on ihmetellyt. Jos nämät luonteammat sanat vähittäin kirjoissa saateltaisiin koko Suomen Kansan yhteiseen tietoon, karttusi niistä tosin suuri hyöty ja lisä yhteiselle kielellemme : Ja vaikka joku sellainen sana ensimmältä suuttasi olla outo muutamille, niin kyllä se yhtähyvin toisten joukossa pian tutuksi tulisi. Näin ovat kielet ennenkin vaurastuneet ja tätä tarkottain olen myös minä näihin Sanomiin välistä sovittanut sellaisia muutamille ehkä outoja, mutta toisille kyllä tuttuja suomalaisia sanoja, joista olen uskonut karttuvan lisäystä vielä köyhälle kirja-kielellemme. Yhessä Maan-paikassa tavataan yksi soma sana, toisessa toinen, ja kuin ne kaikki yhteen kootaan, niin yhteinen hyvä siitä tulee. Tarkka Suomalainen haluaa tuntea kaikki kielensä varat, olkoot ne sitten kotosin taikka Hämeestä taikka Karjalasta tahi vaikka Pohjolan periltä ; sillä " kaikki ne yhen nutun alla menee " ja kaikki ne asiassa tarvitaan. Ettei meiän kielemme ( kuin sen varat yhteen kootaan ) ole niin köyhä, kuin moni luulee, näkyy esimerkiksi siitä että ihmisen huomioilla, joista N:o 41:ssä mainittiin, löytyy vielä 2 muuta Suomalaista nimeä ; sillä, niinkuin pari tarkkaa Suomalaista ovat tietä antaneet, kuhtutaan niitä Karjalassa Ameiksi ja meren tienoissa Astaimiksi, jonka minä pyynnön jälkeen kielemme tutkioillen tässä mainihten. - Viron Oppineet ovat kirjoinsa koonneet Viron kielisiä sanoja jokaisesta Maansa paikkakunnasta, ja sillä tavalla tehneet kirja-kielensä niin rikkaaksi, että muutama sen Maan Oppinut uskoo Viron kielellä jo kohta ruvettavan Oikeusten Päätöksiä ja Tuomioita kirjottamaan, niinkuin muissakin Maakunnissa on tehty, koska Maakunnan oma kieli on tullut siihen voimaan että yhteisiä asioita on taittu sillä oikein selitettää. -3-- Ilman sitä on tuttu, että samalla tavalla, kuin yhestä juuresta kasvaa monta vesaa, niin sikiää myös kieliin useammat sanat yhestä sanasta ja joka kerran tuntee yhen tälläisen sanan, tuntee myöskin pian ne toiset samasta juuresta siinneet. Esimerkiksi, joka tietää, mitä palkaksi mainitaan, ymmärtää myös pian mitä palkollinen ja palkkio merkihtee. Tällä tavalla siittää yhteinen kansa usein uusia sanoja kieleensä, jotka päivä päivältä lisäävät kielen varoja ja jos kirjotusmieskin tarpeen tähen ja kielen luonnon jälkeen, välistä tekisi samaten, niin ei sekään kieltä pahentasi. Koska kansalle karttuu enemmän valistusta ja tietoja, kuin sen kielellä taitaan selitettää, on välistä tarpeellinen lainata sanoja vieraista kielistä. Moni on vieronut sellaisia laina-sanoja, lausuin ettei niitä pitäsi Suomen kielessä ensinkään suvaittaman : ja tosin on paras välttää liikoja lainoja ; mutta koska ei vielä sitä kieltä ole kuulttu, joka ilman laina-sanoita olisi aikaan tullut, on ymmärrettävä että niitä jollonkullon Suomenkin kielessä tarvitaan. Meiän tulee ainoastansa niin sovittaa laina-sanat kieleemme, ettei ne turmele sen luontoa ja perustusta. Kaikki taitavat Suomalaiset ovat myöskin tästä syystä kirjottaneet oman kielemme jälkeen : Raamattu, Ruhtinas, Paasto, Porvari, vaikka nämät laina-sanat toisissa kielissä toisin kirjotetaan. Mitä viimen erinäisten maanpaikkain puheen parsiin tulee, niin on tarpeellinen, että ne runsaammat kielen parret, jotka tähän asti ovat syyttömässä ylönkahteessa olleet, tarkemmin tutkitaan ja että niistä opiksi otetaan mitä kelvollista kussakin löytyy. Savon syvät Suomalaiset ovat jo lähes pari sataa vuotta lukeneet Kanta-Suomalaisten kielen partta, ja koska ei päiväkään aina yheltä puolelta paista, vaatii myös kohtuus että välistä Savolaistenkin kielen jälkeen kirjotetaan, ja jos jo ennen olisi samaten tehty, olis kielemme paremmassa tilassa ja Suomalaiset ymmärtäisivät paremmin kuin nyt toinen toisensa puheen. - Toivotettava olisi että Suomalaisten erinäiset puheen parret kirjain kautta vähittäin yhteen sovitettasiin ja kielemme sillä tavalla parempaan korjuuseen ja arvoon autettasiin ; Sillä jos me Suomen miehet tahomme Suomen kansan nimeä yllä pitää, tulee meiän ansaittuun arvoonsa, auttaa äitimme ihanata kieltä, josta meillen on yhteinen kunnia ja joka on yhteisen valistuksemme ensimmäinen ja viimenen perustus. Niille, jotka ovat kysyneet Maanmiehille luvattua Euroopan karttaa, <> tietä annetaan, että 2000 exemplaria siitä viimes Marraskuun lopulla tuotiin Tukkholmista Turkuun. -4-Lähes viikkokaus kului ennenkuin kartat saatiin liima-veessä liiotetuiksi ja sen jälkeen taas kuivatuiksi. Sitten olen minä illumineerannut taikka väritellyt niitä : mutta sillä että tämä työ vaatii päivästä aikaa, ja Joulu-pyhät myöskin kohta seuraisivat, en ole minä vielä saanut enemmän kuin 100 exemplaria väriteltyiksi, vaikka minä olen kyllä ahkerasti kokenut olla käsin työssä, ja sentähen on minun täytynyt jättää karttain lähetyksen tulevan ajastajan alkuun. Soveljaampi on myös että ne seuraavat sen ajastajan Sanomia, jonka Numeroihin kartan selitys kumminkin olisi tullut kirjotettavaksi. Ynnä saan minä myös mainita että koska toiset ovat kieltäneet, toiset pyynneet minua kirjottamaan Hiippakunnan Sanomia Viikko-Sanomiin, niin tahon minä pyytää sovittaa tämän asian että kirkko tulisi keskellen kylää. Joulun aikaset Torihinnat Turussa, Velkakontuorin Setelissä lukein. Ruistynnöristä on maksettu 7 1/2 ja 8 Riksiä ; Ohratynnöristä 7 Riksiä ; Kaura tynnöristä 14 Loutua ( eli plootua ) ; Voi-leiviskästä 4 Riksiä ja välistä puoli 5:että ; Tali-leiviskästä 20 Loutua ; paremmista suoloista 7 Riksiä, ja hienommista 20 Loutua, Tynnöristä Silakoita eli Suola-hailia 16 ja 17 Riksiä, Silakka-nelikosta puoli 5:että Riksiä, ja Rauta-leiviskästä 2 Riksiä 16 killinkiä. Kauppamies Abrahan Kingelin Turussa tietä antaa ystävillensä ja tutuillensa, että hän on muuttanut Kauppa-puotinsa entisestä paikastansa, Hauin kuonon pienen Torin tyhö, entiseen Seippelin kartanoon, joka on vasta-päätä Apotekia. Ilman posti-rahaa maksaa tulevan ajastajan Viikko-Sanomat 47 kill. Pankkoota. Joka niitä aikoo ottaa, tehköön hyvin ja ilmottakoon sen kohta, että niitä tietään alusta vuotta tarpeeksi asti präntättää. Tätä Numerota seuraa jokaiselle Viikko-Sanomain ottajalle puolentoista arkkia pitkä " Tieto kuinga oikein kuolleita pitä eroitettaman niistä, jotka ainoastansa näkyvät kuolleet olevan, ja välikappaleista, että näitä viimeksi mainituita hengiin saada. " Ilman sitä seuraa Postin kautta näitä Sanomia ottaville Turun Läänin Asukkaille 1 1/4 arkkia pitkä " Julustus jauhoin, kryynein ja kauran ylösostamisesta " ( Turun Läänissä ). Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. |