Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 16. 19:tenä Päiv. Huhtikuussa, V. 1823. Huomenna, 3:na Sunn. Pääsiäsestä, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Kor. Friberg Aamu-Saarnan, Chor. Jernvall Ehtoo-Saarnan, Spinnhus'in Kirkossa Kor. Friberg, ja Linnan Kirkossa Linnan Saarnaaja Lundberg. Meri-hiilistä. Tihiästi asutut ja mettistä paljastetut maapaikat olisivat kelvottomat asumasiat ihmiselle, jos ei muita poltto aineita kuin puita löytyisi. Mutta tämä puitten puutos palkitaan yhdesä maakunnasa yhdellä, ja toisesa taas toisella tavalla. Niin ovat esimerkiksi meri-hiilet yksi verratoin ja aivan hyödyllinen aine, joka pihkasen ja öljysen luontonsa vuoksi, huoneita lämmittäesä ja muisa tarpeisa, ajaa saman asian ja saattaa saman hyödyn, kuin puut meidän maasamme. Oppineitten arvion jälkeen ovat nämät meri-hiilet alkunsa saaneet yhdestä erinkaltaisesta savi maasta, jonka päälle joskus mailman sivusa mädäntyneitä puita, ruohoja, säviä ja muita palavia aineita koommalta on tarttunut, jotka sen jälkeen aikaa voittain ovat yhdistyneet saven kansa ja niin yhteen hyytyneet ja kovaksi muuttuneet, jonka tähden niitä myös kivi-hiiliksi kutsutaan. Tämän ensimmäisen laskuksen päälle on sitten monen sadan vuoden perästä mahtanut kokoontua toinen maan kerta samaa ainetta, ja niin edespäin, että näistä päälleksyttäsin lasketuista maan-kerruksista viimein korkiat mäet ja vuoret ovat kasvaneet. Mutta tämän kansa mahtaa olla kuinka tahtoonsa, tietty on ainoastansa, että näitä hiiliä koddataan monesa maasa, erinomattain löytyy niitä Englannisa ; ja ei misään olla myös niin ahkerat tätä mustaa ja kovaa ainetta vuorten kätköistä <> hakemaan ja ulosmurtamaan. -2-Monta tuhatta ihmistä tekevät taukoomata työtä näisä hiili-vuorisa, ja saavat sen kautta runsaasti mitä he henkensä elatukseksi tarvitsevat. Koska oma maa tällä aineella tarpeellisesti on tullut varustetuksi, kuljetetaan jäliille jäänyt osa ulkomaalle. Tuhannen ja viisi sataa laivaa luetaan vuosittain viljettävän tätä varten, ja tämä kauppa yksinänsä tuottaa valtakuntaan 30 millionaa Riikintaalaria Pankoosa, joka summatoin rahasto sen jälkeen taas lasketaan liikkeelle, ja työtä etsiväisille puuttumata on tarjona. Mutta katselkaamme vähä tarkammin näitä maan-alaisia asumuksia työsioja. Ne ovat hämmästykseen saattavaiset muistomerkit ihmisen sukukunnan rohkeudesta. Vuoren kyljestä sisälle astutaan näihiin hakattuin mustein holvein, jotka pistävät itsensä kauhian syvälle ja pitkälle. Hakkaesa ovat työntekiät jättäneet usiammisa paikoisa seisomaan 30 syltä paksuja pilareita, jotka estävät sen päällisen osan vuoresta sisälle vaipumasta. Jos tulevisa ajoisa niin tapahtuis, että tämä aine joskus loppuisi, joka kyllä voi mahdollinen olla, niin löytyisi itse näisä pilareisa yksi säästetty vara jolla puutos estetäisiin, siksi että toisella taholla vuoresta uusi hiili-laskus ennätetäisiin etsiä. Me mahdamme arvata nämät syvyyden asumukset, nämät avarat ja mustat huoneet niin kauhistavaisiksi kuin tahtoonsa, emme kuitengaan taida kyllä elävästi mielemme eteen asettaa sitä vaikutusta, kuin ne nostavat sen tykönä, joka ensimmäisen kerran niitä katsomaan lähtee, jos hänellä muutoin on rohkeutta alas-astua niihin syvempiin komuin, ja ei epäile mennä hamaan viimeisiin kutteroihiin. Nämät salaiset polvut kestävät vaeltaa usiammat hetket, ja ulottuvat kauas aina kyläin ja kaupungein alle. Ylhäällä maan päällä seisovat korkiat kirkot ja tornit, vahvat muurit ja jalot linnat, ihmiset hyörivät ja pyörivät jokainen erinäisesä piirisänsä ja toimituksesansa ; ja syvällä heidän jalkainsa alla kaivaa ja puraa monta tuhatta niisä synkeimmisä maan kuopisa ; ja kuitengin syövät nämätkin leipänsä ilolla, ja makaavat yönsä murheetoinna. Moni kuluttaa suuren osan elämästänsä lakkaamata näisä maan alaisisa kamioisa, ja sangen monta ovat tähään oloon niin suostuneet, ettei he parempaa onnea halajaa eli kaipaa. Täälä on alinomainen möyhy ja pauhina, ratasten paukkina, hevoisten töminä, vasarain ja kivirautain kalina ; niin että koko tämä liikunto on ikään kuin vähemmäsä kaupungisa. - Mutta kyllä tämäkin elämä näille maan alla, <> yli sadan sylen syvyydesä puraavaisille ihmisille raskaaksi ja ikäväksi laskis, ellei ihmisen järki olis voinut ylös ajatella moninaisia neuoja, joitten kautta sekä työnteko kevennetään, että myöskin kovat vaarat siinä sivusa estetään ja ennäköltä poispoistetaan. -3-Koska valkia joutuu tähään aineeseen, niin se ilman armota sekä kuoliaksi lyö kaikki lähellä olevaiset ihmiset ja luontokappaleet, että myös vielä päälliseksi, tunteisansa sitä vapaampaa maanpäällistä ilmaa kohden, sillä kauhiammalla jylinällä ja pauhinalla kumoonviskaa ne paksummat pilarit, ja yksin vuoren ohistakin irtikyntää suuret kiven kappaleet, ei toisin kuin kova ukkoinen aika harvoin nähdään tekevän. Kerran tapahtui että tainkallaisen onnettoman tulemuksen kautta, yhdesä hiili-vuoresa, ei kaukana Newkastle nimisestä kaupungista, 31 työmiestä, yynnä 19 hevosen kansa, yhtenä aamuna henkensä heittivät. Koska siis ilmevalkiata näisä hiili-vuorisa ei saada pidellä, ja ilman valoa niisä ei kuitengaan toimeen tulla, ovat Oppineet, näiden surkiain tapausten estämiseksi, löytäneet sen neuon, että vähempäin teräs myllyin kautta saattaa tarpeellista näköä työväelle, sillä tavalla että näisä myllyisä, yhden miehen avulla, leveitä teräs kappaleita hihdetään suuria limsiö kiviä vastaan, joista ne irtikiskotut tuliset kipenät yhtenä virtana ulos kiehuvat, ja niin muodoin ylösvalistavat nämät pimiät työsiat. Yhtä taitavasti kokoonpantut ovat myös ne rakennukset, jotka liat vedet täältä pois johdattavat, ja ilman vaarallisista ja vahingollisista uduista puhdistavat. ( Loppu toiste. ) Ei kalleus aina antimelle arvoa anna. Persialaisilla oli tapana lahjottaa jotain Kuninkaallensa, silloin kuin Hän kulki maansa rajoilla. Maanviljeliät tarjosivat Hänelle härkiä eli lampaita, ja toiset leipää ja viinaa ; ne köyhemmät taas maitoa, juustoa, omenoita ja muita heidän viljelyksisänsä kasvavia puunhedelmiä. Kaukana kotoansa ollesansa, kohtasi Persialainen, koska hän ei luullutkaan, Kuninkaansa. Koska hänellä nyt ei ollut mitään kansansa, kuin hän olis saattanut kantaa Kuninkaallensa lahjaksi, juoksasi hän yhden lähellä juoksevan puron tygö, ja, otettuansa kumpaseenkin kouraansa vettä, astui Ruhtinansa eteen tällä vähänpätöisellä lahjalla. Kuningas, jolle <> tainkaltainen lahja ja erinomattain alammaisen palava uskallus ylönpaltisesti kelpasi, otti hyvästi vastaan tämän veden, ja oli niin tytyväinen tällä antimella kuin kalliimmallakin lahjalla. -4-Hyvistä Vaimoista. Hyväin ja miehiänsä rakastavaisten vaimoin sekaan taitaan syystä lukea vaimot yhdesä vähäisesä saaresa Pommerin tienoilla, joista mainitaan, että koska miehet lähtevät vesille kalastelemaan, ja venheet matalasa vedesä eivät ui rantaan asti, niin ottavat vaimot miehensä olkapäillensä ja kantavat venheisiin, ettei he kastaisi jalkojansa ja sitten vilustuisi ollesansa yöllä merellä. Merkillinen Naiminen. Yksi rikas ja suuri Herra Englannisa, joka naimatoinna asui maalla kartanosansa, ei saanut kerran maatesansa yöllä unta. Täsä tilasa ajatellesansa yhtä ja toista, pisti äkkiä hänen päähänsä että naida ensimmäisen häntä kohtaavan naitavan vaimo-ihmisen. Aamulla, koska palvelia tuli sisälle, käski Herra hänen tuoda puheillensa jonkun naimattoman piian. Palvelian käskystä astuu kamari-Neittyt sisälle. " Pue päälles, sanoo Herra, sinun pitää seuraaman minua kirkkoon ja vihiittämän kansani ". Kamari-Neittyt piti Isäntänsä puheen pilana, ja meni pois ilman vastaamata. Puolen hetken perästä kysyi Herra palvelialta, jos Neittyt jo oli valmis, mutta palvelia vastasi, että hän toimitteli tavallisia askareitansa. " Mene siis ja laita joku toinen, " sanoo taas Herra. Palvelia mentyänsä kohtasi kööki-piian, ja lähettä sen Herran tygö, joka antaa tälle saman käskyn kuin Neittyellekin. Kööki-piika, joka oli viisaampi taikka kukaties yksinkertaisempi, seuras käskyä, puki päällensä koreimmat vaatteet, ja tuli näin takaperin Isäntänsä tygö, joka puoleltansa myös täytti sen annetun lupauksen, ja kirkoon tultuansa vihkiytti kööki-piian vaimoksensa. Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. |