Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 30. 26:tenä Päiv. Heinäkuussa, V. 1823. Huomenna 9:tenä Sunnunt. Kolmin. päiv. saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Kirkkoh. Apulainen Boijer Aamu-Saarnan, Kor. Jernvall Ehtoo-Saarnan, Spinnhus'in Kirkossa Kor. Friberg, ja Linnan Kirkossa Linnan Saarnaaja Lundberg. Valkiasta eli Tulesta. ( Jatkanto N:o 25:een. ) Jos tuoretta heinää on suuri joukko yhdessä läjässä, niin se palaa ja tulee usein niin kuumaksi että se syttyy ilmivalkialle, olletikkin jos ulkoilma sillon pääsee siihen tykö. Ulkomaalla on moni heinälato palanut ja vieläkin sytyttänyt koko kylät palamaan. Jos sentähden havataan heinäsuovan eli ladon höyryävän taikki palavan, ei pidä rueta sitä yhtäkkiä purkamaan, mutta hiljakseen ja vähitellen niin että se ennättää jähtyä sisäpuolelta, ennenkuin ilma pääsee sinne. Jos jollonkullon täytyy panna tuoretta heinää suovaan eli latoon, niin on hyvä viskata sekaan suoloja, sillä net estävät heinän palamasta ja mätänemästä ja sanotaan myös antavan hyvän maun heinille. Suuret sontatunkiot ovat myös jollonkullon saattaneet tulipalon matkaan, koska ovat palaneet. Pisa nimisessä Italian kaupungissa on kerran kirkko syttynyt palamaan suuresta sen alla olevasta sontatunkiosta. Kuitenkin on varsin harvon tapahtunut että näistä nyt mainituista ja muista luonnollisista syistä, joita kaikkia ei nyt sovi eikä ole siaa näissä sanomissa rueta kertomaan, olis suuri tulipalo tullut matkaan, mutta useimmiten on ihmisten oma huolimattomuus ollut siihen suurimpana syynä. Ja taitais ilmanpaljon erehtymättä sanoa että jos valkia on kymmenen <> kertaa ollut irti, niin se on tullut yhdeksän kertaa ihmisten huolimattomuuden kautta. -2-Melkeen jokainen on vissiinki nähnyt maalla, kuinka päret-soitolla ja palavalla tupakki-piipulla, jossa ei ole kantta, kuljetaan ympärin kartanoa, puuvajaan ja vielä jollonkullon heinälatoonki. Aivan helposti se taitaa tapahtua että karsi eli kipene tuuleltaa viedään olki- eli tuohikatolle ja sen sytyttää, taikka että se kenenkään huomaamatta putoaa lastuin elikkä heinäin sekaan. On tuoki tapahtunut että palava päret on navetassa eli muussa ulkohuoneessa pistetty seinän rakoon, elikkä puuvajassa halkopinoon, ja sinne unhotettu, elikkä kynttilä ilman kynttilä-jalatta pantu pöydälle taikka laattialle seisomaan ja sinne jätetty palamaan. Sentähden on varsin tarpeellinen asia että joka talossa olis muutama klasi-lyhty, niin monet sellaiset vaarat vältettäisiin. Eikä semmonen lyhty niin suuria rahoja maksa ettei jokainen sitä jaksais ostaa ; ja paitti sitä taitaa semmosen kukatahtonsa ittekkin tehdä. Uuneja ja takkoja sekä asuhuoneissa että saunoissa ja riihissä, niin myös niissä huoneissa, joissa paloviina poltetaan ja saltpetteria eli pottaskaa keitetään, pitää usein ja tarkasti perään kattoa, sillä huolimattomuuden tähden siinä asiassa on aivan monesti valkia tullut irti. Aina pitää se vaarin otettaman ettei uunin päälle elikkä aivan likelle taikka uunin suun eteen, koska se palaa, jätetä lastuja eli muita pian ja helposti syttyviä aineita. Koska uunista tuhkaa otetaan, pitää se pantaman rautaiseen astiaan, sillä usein on tapahtunut että tuhan seasa on ollut vielä palavia hiiliä, jotka vuorokausittain kytövät, ja jos ovat puuastiassa eli päretkorissa, taitavat saattaa tulipalon matkaan. Riihissä on myös vaariin otettava että sillon kuin elo parsille ladotaan, uuni peitetään jollakulla vaatteella, niinkuin hevosen loimella eli senkaltaisella, sillä aina kiukaalle varisee olkia ja kaikellaista roskaa, jota on työläs saada pois, mutta joka uunia kuumennettaissa aivan helposti syttyy. Jos huhtamaita eli kytömaita huolimattomasti käytetään, niin tulee aivan pian kulovalkia liikkeelle. Net tekevät sanomattomasti pahan ja vastaamattoman asian jotka taikka keittääksensä jotakuta eli, niinkuin myös on usein tapahtunut, ainoastansa tupakkivalkiaa saadaksensa tekevät metässä valkian ja sitten poismennessänsä eivät sammuta sitä mutta jättävät sillänsä, elikkä eivät kato perään jos valkia on oikeen sammunut. - Näin ja monella muulla lailla taitaa ihmisten oma huolimattomuus useimmiten matkaan saattaa valkia-vahingoita, niinkuin myös toisella puolella on vissi ja varma eli tarkka vaariin ottaminen valkiasta sellaisia vahingoita <> usein voipi estää ja hämmentää, ja että valkian kanssa ei kukaan taida olla liiaksi tarkka. -3-Kertomus hevosen viisaudesta. Yksi maanmies Englannissa, tultuansa kotiin hevosensa kanssa, pani sen hakaan syömään. Pari päivä ennen oli hevonen uudestaan kengitetty, mutta yhdessä jalassa oli huomaamatta naula lyöty hikilihaan. Seuraavana aamuna oli hevonen poisa ; haettua ja tutkittua saatiin tietä että se oli päällänsä vähitellen aukasnut veräjän, ja suoraa tietä mennyt nilkuttain eli liikaten, neljänneksen eli virstan matkan, samaan pajaan jossa hän oli kengitetty. Koska seppä aukasi pajan oven, meni hevonen, joka oli oven edessä odottanut, sisälle ja nosti ylös kipiän jalkansa näyttääksensä sen sepälle. Seppä kattoi kavion päälle, löysi vian, otti irti kengän, ja kengitti paremmin ; jonka jälkeen hevonen täyttä laukkaa juoksi hakaansa. Seuraavat kaksi Puustellia tulevat poisarrenteerattavaksi 25:ksi vuodeksi, lukein puolipaastosta tulevana vuonna 1824, auksjonin kautta, joka pidetään tulevan Lokakuun 11:tenä päivänä kello 11 ennen puolipäivän sekä Keisarillisessa Senaatissa että sen Läänin maan-konttuurissa, johonka net kuuluvat, nimittäin : Uuden maan Läänissä. 1:siksi Mäkkylän Kommendantin Puustelli Helsingin pitäjässä. Vaasan Läänissä. 2:seksi Ylikannus Ollikan Furiirin Puustelli Lohtajan pitäjässä. Minkälaiset takauskirjat Arrentimiehillä pitää olla on Suomen Valta-Aviiseissa monesti ilmotettu. ( Jatko N:o 29:een ) Seuraavat Kihlakunnan käräjät tulevat pidettäviksi, nimittäin : Hattulan pitäjän ja Tyrvennön kappelin käräjät 2:sena p. Syysk. ; Längelmäen pitäjän, niin myös Eräjärven ja Kuorehveden kappelein käräjät 1:senä p. Lokak. ; Jämsän pitäjän ja Korpilahden kappelin, Hämeenlinnan Lääniin kuuluvan osan käräjät 17:tenä p. Lokak. ; Pelkänen ja Sahalahden pitäjäin niin myös Kuhmalahden kappelin käräjät 11:tenä p. Marrask. ; Rautuksen pitäjän käräjät 2:senä p. Syysk. ; Kivinavan pitäjän käräjät 23:t enä p. Syysk. ; Muolan pitäjän ja Heinijoen kappelin käräjät 14:tenä p. Lokak. ; Valkijärven pitäjän <> käräjät 11:tenä päiv. Marrask. ; Vekkelahden pitäjän ja Sippolan kappelin, niin myös samaan käräjäkuntaan kuuluvain, Hoglannin ja Tytterskärin saarten käräjät 2:senä p. Syysk. ; Säkkijärven pitäjän käräjät 17:tenä p. Syysk. ; Pyttisten ja Kymmeneen pitäjäin käräjät 9:tenä p. Lokak. ; Vederlahden pitäjän käräjät 28:tenä p. Lokak. ; Björköön pitäjän ja Kakkisten kappelin, niin myös Lavansaaren, Piensaaren ja Seitskäärin käräjät 2:senä p. Syysk. ; Viipurin pitäjän käräjät 26:tenä p. Syysk. ; Uudenkirkon pi täjän ja Kuolemanjärven kappelin käräjät 30:tenä päiv. Lokak. ; Sulkavan pitäjän käräjät 1:senä p. Syysk. ; Puumalan pitäjän käräjät 12:tenä päiv. Syysk. ; Mikkelin pitäjän käräjät 6:tenä p. Lokak. ; Juvan pitäjän käräjät 17:tenä p. Marrask. ; Kangasniemen pitäjän käräjät 1:senä p. Syysk. ; Hirvensalmen kappelin käräjät 15:tenä Syysk. -4-Tarina. Turenne niminen Frankriikin suuri Kenraali, joka oli pienehkö varreltaan, seisoi kerran arkivaatteissaan nojattuna ulos akkunasta. Samassa tuli yksi hänen palvelioistansa, joka luulten hänen olevan jonku kokkipojista, lyödä kopautti häntä melkein lujasti takapuolelle. Tästä vähäsen hämmästynyt käänsi Turenne ittensä yhtäkkiä ympärin, ja palvelia tunteissansa herransa, säikähtyi niin että hän lankesi polvillensa hänen eteensä, anoi anteeksi erehyksensä ja sanoi luulleensa olleen Yrjänä nimisen kokkipojan. " No ! mitä sitte ! " vastasi Turenne, ilman suuttumatta, " jos oliski ollut Yrjänä, ei sinun olis pitänyt lyödä niin kovasti. " Ulkomailla on monella, niinkuin täällä Suomessakin on nähty Venäläisillä olevan, tapana etteivät he ite aja eli leikkaa partaansa, ja sentähden on joka paikassa parran leikkaus-konstiin oppineita miehiä jotka millon tahtonsa auttavat sitä, joka vaan tahtoo, parrastansa. Kerran tuli Englantilainen meren yli Frankriikiin, ja käski tykönsä parran leikkaajan. Hän istui alas, pani pistoolin viereensä ja sanoi parran ajajalle : " leikkaa nyt partani, mutta jos teet vähintäkään haavaa, niin mä tällä pistoolilla ammun sinun kuoliaaksi " - " Älkää peljäkkö, Herra ! " vastasi toinen ja teki ilman mitään vahinkoa työnsä, jonka lopetettua Englantilainen kysyi häneltä jos ei hän peljännyt pistoolia. " Empä juuri liiaksi, sillä jos olisin vähänkään ihoonne leikannut, en minä olis teidän pistoolianne odottanut, mutta olisin samalla viiltänyt teidän kaulanne poikki. " Sen jälkeen ei sanota enään tämän Englantilaisen tehneen halun sellaisia uhkauksia sanoa parran ajajille. Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. |