Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 31. 2:sena Päiv. Elokuussa, V. 1823. Huomenna, 10:tenä Sunnunt. Kolmin. päiv. saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Kirkkoh. Apulainen Boijer Aamu-Saarnan, Kor. Friberg Ehtoo-Saarnan, Spinnhus'in Kirkossa Kor. Friberg, ja Linnan Kirkossa Linnan Saarnaaja Lundberg. Ihmisen ruumiin rakennus ja erinäiset osat. ( Näihin Sanomiin lähetetty. ) Ihmisen ruumis on, sekä ulkonaisen näkönsä että sisällisten osainsa puolesta, joksikin ymmärtämättömäin Luontokappalten ruumiisiin verrattava. Sen pitimet ovat luut ; sillä luihin ovat muut ruumiin osat liitetyt, eli luitten sisään kätketyt. Niitä löytyy kaikkiansa 248 ja ne ovat aivan erinkaltaiset sekä näöstänsä että suuruudestansa. Pääsä yksinänsä on 60 luuta, ja muutamat niistä ovat erinomaisen pienet, niinkuin korva-luut, muutamat sangen ohukaiset kuin lehti, esimerkiksi suunlaki-luu ; ohukaiset ja merkillisesti myttyyn kiertyneet ovat muutamat luut sieramisa. - Kaula- ja selkä-pii kannattavat pään. Kaula-luukoset ovat lugultansa 7, selkä-luukoset 12, ja lantuva luukoset 5. Selkä luukosten sivuista käyvät kylkiluut, 12 kummallakin puolella, kaaresa eteenpäin rintaa kohden, ja liittyvät rystön kautta rinta-luuhun, joka on kolmesta kappaleesta. Rintalastan yliseen päähän, kylkiluitten ylipuolella ovat ränkiluut molemmin puolin sovitetut, ja ränki-luitten ulkopuoleiset päät ovat olkapääsä lapa-luihin kiinitetyt. Lapa-luitten ulkosiin päihin sattuvat käsivarsi-luut olka-jäsenesä. Kyynärvarresa juoksee kaksi luuta rinnuksin käsi-ranteeseen. Käsi ranteesa on 8 vähää luuta, ja pivon pohjasa 5, nimittäin yksi joka sormea kohden. Peukalosa löytyy kaksi jäsen-luuta ja <> kaksi pientä luuta ; mutta kaikisa muisa sormisa on 3 jäsen-luuta. -2-Ronkka-luut ovat kumpikin 3:ta kappaleesta, ylimmäinen osa kuttutaan ronkka-luuksi, alimmainen istuin-luuksi ja etumainen pukka-luuksi. Nimitetyn ronkka-luun keskikohdalla on syvä ymmyrjäinen kuopannet, johon reisi-luun ylinen pää on sovitettu. Reisi luun alainen pää kohtaa polvesa sääri-luun ylisen pään, ja polvi-jäsenen etupuolella on polven-silmä eli luukos-luu. Sääri luun ulkosivua myöden juoksee pohki-luu nilkkaan saakka, ja luukos luut nilkasa ovat näitten luitten päät ; nimittäin sisäpuoleinen sääri-luun, ja ulkopuoleinen pohkiluun pää. Nilkka-jäsenen alla kantapääsä tavataan kaikkiansa 7 luuta. Sitten seuraavat 5 jalkapöydän luuta, ja 3 jäsen-luuta jokaisesa vähemmäsä varpaasa ; mutta isosa varpaasa löytyy niinkuin peukalosakin 2 jäsen-luuta ja 2 muuta pientä luuta. Luut ovat toinen toiseensa moninaisella tavalla yhdistetyt ; muutamat peräti liikkumattomalla saumalla, niinkuin pääkallon- ja kasvo-luut, ja hampaat leukaluihin ; muutamat vähän liikkuvalla yhdistyksellä, niinkuin ränki-luu lapaluuhun, luut pivon pohjasa ja jalkapöydäsä keskenänsä ; muutamat taas liikkuvaksi jäseneksi esimerkiksi olka, kyynärpää, sormi-jäsenet ja niin edespäin. Liikkumattomisa yhdistyksisä ovat luut toinen toiseensa likisesti kiinitetyt ; mutta liikkuvisa yhdistyksisä ovat ne jänni-siteillä nivotut. Jäsenten ympäri on ilman sitä kalvo kääritty pitimeksi, ja niitten sisällä on rasva-kukkaro saranain voiteeksi. Luitten päät ovat myös jäsentä vastaan peitetyt rystöllä, joka on luuta pehmiämpi ja tihumpi. Muutamat luut ovat hontosisuiset, ja siinä honnosa kätketään ydin ; muutamat luut ovat harvasärmäiset kuin sienat, ja niitten pienisä poroisa on sorkka-rasvan kaltainen öljy. Sekä luun pinta että sen honto on tukevalla kalvolla peitetty, ja tätä kalvoa myöden käyvät ne suonet, jotka luille tarpeellisen ylöspidon aineen tuovat. Jännikkeet ( musculi ) saattavat luut liikuntoon. Punanen särmäliha on paljaita jännikkeitä, joitten päät jänneillä luihin sidotaan. Nauta eläimillä on aivan vähän muuta lihaa kuin jännikkeitä ; niin on myös linnuilla : mutta sioilla on jännikkein päällä nahkaa vastaan sulavais kerta. Muutamisa paikoisa ovat jännikkeet kokoontuneet suuriin rypäleihin, niin kuin reiden juurella ja pohkeesa, niin myös kyynärvarresa j.n.e. ja näistä jännikkeen kokouksista käyvät jännit aina siihen paikkaan kusa liikuntoa tarvitaan, esimerkiksi pohkeesta aina varvasten päähän, ja kyynärvarresta sormein päähän. Niinkuin ennen on mainitttu, käyvät <> jännikkeen päästä jännit, jotka ovat kiinitetyt yksi jänni yhteen toinen toiseen luuhun, ja näitten luitten välillä on liikkuva jäsen. -3-Jännittäisänsä turpoo eli pullistuu jännikes, joka havaitaan käsivarren etupuolella, jotakin raskasta käsin ylösnostaesa. Tästä jännikkeen turpoomisesta tulee myös se liikunto kuin pureskellesa havaitaan ottakulmisa, sillä yhden puretinjännikkeen pää on kiinnitetty jännillä ottakulmaan, ja toinen pää leuka-luuhun. Jännittämisellänsä saattavat muutamat jännikkeet kylkiluut ja rintalastan senkaltaiseen liikuntoon, että rinnan sisusta avarointuu, toiset taas tempaavat sen ahtaammaksi. Mutta rinta-honnon avarointuesa kiiruhtaa ilma suun ja sieranten kautta tävyihin ( keuhkoihin ), joka kuttutaan hengen vedoksi. Ja rinta-honnon ahtauntuesa pakoontuu ilma samaa tietä ulos, ja silloin sanotaan henki ulos puhallettavan. Ruumiin tarpeellisin jännikes on sydän, joka saattaa veren liikuntoon suonisa. Kuinga tämä tapahtuu tahdon minä seliittää niin paljon kuin Suomen kieli sen myöden antaa ja näisä asioisa oudot voivat käsittää. Sydämellä on kaksi hurtankorvaa, jotka ovat toinen toisestansa tukevalla kalvolla eroitetut, ja kumpikin niistä tyhjentää sisällänsä olevan veren ymmyriäisen reiän kautta puoleiseensa sydämen hontoon. Nimitetyt reiät ovat sydän-honnon puolella olevilla kalvoilla varustetut, ettei veren pisarakaan sydänhonnosta takasin hurtankorvaan pääse. Kumpaisestakin sydänhonnosta lähtee veri toisen ymmyriäisen reiän kautta valta truisku-suoneen, josta se estetään sydämeen takasin juoksemasta merkillisen suluun kautta. Jännikkeen tavalla jännittää sydän itteensä ja antaa myöden vuorottain. Sydämen jännittäesä ahtauntuvat molemmat sydänhonnot, ja veri pakoo valta truisku-suoniin, joista ei se enään pääse takasin koska sydän jälleen avarointuu ; vaan silloin juoksee uusi osa verta hurtankorvista sydänhontoin. Mutta sydämen kokoonvedot ja avarointumiset tapahtuvat tempauksilla ja äkkiä, yhtä pitkillä väliajoilla. Hurtankorvat ovat myös jännikkeitä ja vetävät ittensä yhteen sydämen peräänantaesa, ja pakottavat näin veren sisältänsä sydänhontoin. Sydämen alainen pää potkasee myös sen jännityksen aikana rintaa vastaan. Tästä tulee se hakkaaminen eli nytkyttäminen kuin sydämen kohdalla vasemmalla puolella rintaa tuntuu. Truisku-suonisa juoksee veri aalottain senjälkeen kuin sydän ni hin verta ajaa ; sentähden tuntuvat ne nytkyttävän sormen alla. Tästä nytkytyksestä tietään että terveenä ollesa sydän tavallisesti truiskasee 70 kertaa minuutisa ; tästä tietäävät myös <> Lääkärit kuinka kiirusa likunnosa veri on, josta he ihmisen ruumiin paremman eli huonomman tilan arvaavat. -4-Tävyistä tulee veri takaisin nielin-suonia myöden toiseen hurtankorvaan, siitä sydänhontoon, ja tästä sydänhonnosta toiseen valta truisku-suoneen, joka sydämestä lähteisänsä menee ensin ylöspäin ja sitten kääntää kaaresa pitkin selkäpiin etupuolta alaspäin. Tästä valta truisku-suonesta lähtevät moninaiset haarat ylöspidon ainetta viemään luille, jännikkeille, nahaalle ja muille ruumiin osille, joita me edespäin ehkä tulemme seliittämään. Kaikista ruumiin osista palaa veri taas toista tietä takaisin sydämeen nielin-suonia myöden, jotka aluusa ovat aivan pienet mutta matkalla yhdistyvät valta-nielin-suoniin, joissa se vuodatetaan oikeanpuoleiseen hurtankorvaan, ja siitä taas lasketaan samanpuoleiseen sydänhontoon, ja niin edespäin entistä tietänsä. Nielin-suonet käyvät enimmiten nahaan alla ja sinertävät sen läpitte ; sillä veri niisä on aivan mustan punainen. Nielin-suonisa ovat myös nielut ja suluut jotka päästävät veren sydäntä päin kulkemaan vaan ei takasin. Truisku-suonista pääsevä veri juoksee truiskuttain, on punaisempi näöstänsä, ja hyytyy pikemmin kovemmaksi hyyteeksi kuin veri nielin-suonista. Ennen on sanottu että veri virvotetaan eli uudistetaan tävyissä. Tävyt ovat täynnä lukemattomia rystökurkun haaroja, joitten ympäri aivan pieneksi jakaantuneet verisuonten haarat pujettelevat, ja jotka ovat toinen toiseensa kiinitetyt hienolla hataralla. Koko keuhko on hentulla kalvolla peitetty ; samankaltaisella kalvolla on myös rinta-honnon sisuspuoli vaatetettu. Rystökurkun haarain pääsä on vähäsiä rakkoja eli kelloja, joihin ilma, henkeä sisälle vetäesä, pääsee ; mutta ulospuhaltaesa tulee kuitenkin enin osa ilmaa kohta takasin, ja se jäliille jäänyt osa lähtee vasta toisella hengen vedolla ulos, jonka siaan taas uutta puhdasta ilmaa uudella hengen vedolla tulee. ( Jatkanto toiste. ) ( Jatko N:o 30:een ) Seuraavat Kihlakunnan käräjät tulevat pidettäviksi, nimittäin : Mäntyharjun pitäjän käräjät 6:tena p. Lokak. ; Kristinan pitäjän käräjät 3:tena p. Marrask. ; Euran, Säkylän ja Köyliön pitäjäin, Kiukaisten ja Honkilahden kappelein niin myös Pöytyän pitäjässä olevan Ylänen kappelin käräjät 22:tena p. Syysk. ( Jatkanto toiste. ) Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. |