Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 4. 25:tenä Päiv. Tammikuussa, V. 1823. Huomenna, Sunnuntaina Septuagesima, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Kirkkoherra Fridén Aamu-Saarnan, Kor. Jernvall Ehtoo-Saarnan, Spinnhus'in Kirkossa Kor. Friberg, ja Linnan Kirkossa Linnan Saarnaaja Lundberg. Majavasta. ( Loppu N:o 3:een. ) Majavain huoneet, jotka enimmiten ovat joen eli järven eteläisellä, harvoin pohjaisella puolella, ovat välistä yksinäiset, välistä on niitä monta yhdessä paikassa. Niillä on myös eri suuruus, sillä välistä asuu yhdessä huoneessa yks eli kaksi paria ja välistä taas aina kuusi paria, mutta joka parilla ovat omat vuoteensa ja salatiensä. Tämmönen huonet on ymmyrkäinen eli pitulainen, ja kuin se on suurin, 15 kyynärää ympärin lueten. Korkeus on 5 eli 6 kyynärää. Perustukseksi on ensin pantu hirsiä melkoseen järjestykseen, mutta niiden päälle on huiskin haiskin syösty puita ja multaa. Katto on holvattu eli pyöreä, mullalla ja turppailla peitetty ja muuton niin silitetty ja laitettu, että siinä tuskin näkee olevan majavan asuinsian, mutta luulis vaan olevan vähäsen mäen. Usiammissa huoneissa on kolme vooninkia päällitysten, joissa kummassakin on majavan vuoteet tehty kuivasta ruohosta. Nämät vooningit ovat sentähden että majava, sen jälkeen kuin vesi taikka nousee eli laskee, muuttaa makauspaikkansa, sillä makaessansa pitää hän ruumiinsa kuivalla mutta häntänsä ja takajalkansa vedessä. Kahden puolen huonetta on ovet, toinen maalle päin toinen meren pohjalle, ja se on niin syvällä että se talvella on jään alla. -2-Joku on sanonut havanneensa että niillä on näitä töitä tehessänsä päämies, jota kaikki tottelevat ; mutta lieneeköön perää ? tuskin uskosin. Nämät työnsä tekee majava kesä-öinä kuin on ilma jähtynyt. Päivillä makaa hän huoneessansa ennen mainitulla ruoho-vuoteellansa veden ääressä. Juuri kaukana olevissa erä-maissa, jossa hän saapi olla rauhassa, on hän päivilläkin ulkona, olletikkin jos on ilma pilvinen ja sateinen. Jos kuivana aikana vesi vähenee, suurentavat eli pitentävät he tokeen, että enemmin vettä kokousisi, ja jos taasenki sadetaikana vesi nousee ylön korkeaksi, aukasevat he tokeeseen reiän eli läven josta liika vesi juoksee pois. - Nämät majavan-huoneet ovat niin lujat, että kestävät monta miehen ikää. Majava on luonnostansa sekä maa- että vesi-elävä. Että hän on aivottu enemmiten oleskelemaan vedessä, näkyy hänen lyhykäisistä jaloistansa, takajalkain uimanahasta ja latuskaisesta hännästänsä. Onki hänen liikuntonsa mantereella vähän hitaanlainen, vaikka ei kuitenkan niin hidas kuin hylkeen ; mutta vedessä hän on virkku ja uipi niin nopeasti että häntä tuskin voi veneellä sauttaa eli seurata. Uidessansa, olkoon veden alla eli päällä, hän liikuttaa harvoin etukäpälöitänsä, mutta pitää net yhdessä leuan alla, etteivät estä kulkua, soutaa takajaloilla ja häntä on melana eli perä-airona. Leväessänsä makaa majava taikka seljällään eli mahallaan. Majavan ääni on melkeen kuin porsaan ääni ; ja sieramista hän antaa äänen joka on vähän sinne päin kuin pyyn, vaikka ei niin kova ja heliä. Ruaksensa syöpi hän haavan, koivun ja paju-puiden kuoria ja lehtiä, mutta ei ollenkan lepän, pihlajan eli tuomen ; tuntureissa, eli jossa ei ole lehtipuita, syöpi hän ruohoa ja vähäisiä pajuja, joita hän sattuu löytämään. Joku on sanonut majavan myös syövän kaloja, krapuja ja sellaisia, mutta sitä epäillään ; ja jos se jollonkun olis tapahtunut, niin se on mahtanut olla suuren näljän tilassa. Syödessänsä istuu hän takajaloillansa niinkuin orava ja viepi etukäpälöillä ruan suuhunsa. Syksyllä, vähän ennen kuin tulee pakkanen ja jää, kokoaa hän talvitarpeeksensa viherjäisiä haavan ja muiden sanottuin puiden oksia ja varpuja. Tästä on myös merkki jos talvi tulee pikemmin eli myöhemmin, sitä myöden nimittäin kuin majava rupeaa kokoamaan talvivaraansa. -3-Hän ottaa niitä talvella vähitellen ylös vedestä, jyrsii pois kuoren ja jääneen kapulan viskaa hän taikka tokeen päälle eli huoneensa katolle. Kevät-puolella ja suvi- eli suoja-päivinä Helmi- ja Maaliskuussa lähtee hän välistä, jos talvivarat näkyvät olevan loppupuolella, ulos majastansa puolen eli neljänneksen peninkulmaa mettään viherjäisiä haapoja hakemaan, joita hän kaataa ja tuopi kotiinsa. Sillon tekee eli kaivaa hän, jos vaan saattaa, salateitä lumeen ettei kukaan näe missä hän kulkee ja asuu. Majavat elää parittain, koiras ja naaras yhteisellä vuoteellansa. Naaraat ovat 4 kuukautta tiineennä ja synnyttävät Maaliskuussa 2 eli 3 ( harvoin 4 ) poikaa. Neljän viikon perästä tuopi hän niille jo varpuja syödäksensä, ja kuuden viikon perästä seuraavat pojat häntä ulos. - Majavan pojat eivät tule kesuksi niin kuin monet muuta villit eläimet, jos kuinka varahin saatasiin kiini, mutta pitävät luontonsa, eivätkä taida oppia mitään muuta, kuin sitä jota he luonnostansa tekevät. - Majavan lihaa syövät ne jotka sitä pyytävät. Sen maku sanotaan olevan vähän sinne päin kuin sian lihan, mutta häntä kuuluu haisevan ja maistuvan melkeen kalalta. - Takajalkain välillä on kaksi, 3:en, 4:än eli 5:en tuuman pituista pussia, joihinka kokoupi kuista eli rasvasta ainetta, jolla on väkevä haju ja joka on keltasen-karvanen, mutta kuivatessa muuttuu ruskiaksi. Tämä kuinen aine on se jota kutsutaan majavan eli majan haustaksi ja jota pidetään lääkityksenä. Meidän maassamme ei saada sitä niin paljon kuin Apteekeihin tarvitaan, ja sitä tuodaan sentähden muualta. Venäjästä tuotava hausta kuuluu olevan parempi kuin se joka Englannin kautta tuodaan Pohjas-Amerikasta. - Majavan nahasta, jota pidetään hyvin kalliina, tehdään lakkeja, turkin sepaluksia ( eli präämejä ), vaimoväen muffeja, ja niin edespäin. Olletikkin ovat mustat nahat kaikkein kalliimmat. Karvat ovat kahtalaiset : pitemmistä tehdään sukkia, vanttuita ja senkaltaista ; mutta lyhyemmistä, jotka ovat villaset ja hienommat, tehdään hattuja, joita kutsutaan kastori-hatuiksi, sillä majavan latinainen nimi on Kastor. Vahingot joita majavat tekee, ovat että ne pilaavat lehtimettiä ja että heidän sulkunsa eli tokeensa välistä saattavat suuret tulvat eli vedenpaisumukset matkaan. Majavia pyytään monella lailla, niinkuin verkoilla, joita kudotaan lujasta, hanhen kynän paksuisesta, nuorasta ja niin suurilla silmuksilla että koiran pää mahtuu sisälle. Tämmönen verkko on välistä 20 kyynärää pitkä ja 3 eli 4 kyynärää leviä eli syyvä, ja pannaan joen poikki, <> jossa on havaittu majavan kulkevan. -4-Sillon myös on tavallinen että mies seisoo varalla huoneen edessä keihäs kädessä, ja sillä pistää majavan kuin se tulee ulos. Huoneestansa net ajetaan ulos koirilta, joita sinne päästetään sisälle, ja välistä savulla, jota sisälle puhalletaan. Välistä tapahtuu että kuin nuottaa veetään, niin majava joutuu nuotan perään. Tuohustamalla on myös saatu majavia, niin myös ketunsangoilla. Viimeis Heikin markkinoilla maksoi Turussa Tynnöri rukiita 11 ½ Riksiä, Tynnöri ohria 9 ja myös 10 Riksiä, Tynn. maltaita 10 Riksiä, Tynn. valkosia herneitä ( eli papuja ) 10 Riksiä, Tynn. harmaita herneitä 9 Riksiä, Tynnöri nisuja eli vehniä 14 ja myös 15 Riksiä, Tynn. kauroja 8 Riksiä, Leiviskä talia puolen neljättä ja myös 4 Riksiä, Leiviskä voita puolen neljättä Riksiä, Leiviskä palvattua lihaa Riksin, Leiviskä humaloita 10 ja myös 12 Riksiä, Tynnöri tervaa 10 Riksiä, Kannu pal oviinaa 15 taaleria, Leiv. viherjäisiä pellavia 8 ja myös 9 Riksiä, Leiv. valkosia pellavia 6 ja myös 7 Riksiä, Leiv. hamppuja 4 ja myös 5 Riksiä, Tynn. ladotuita silakoita 12 Riksiä, Tynn. seka silakoita 9 ja myös 10 Riksiä, Leiv. pottaskaa 3 Riksiä, Leiv. luttraamatonta saltpetteriä 5 Riksiä, Tynn. kuminoita 15 Riksiä, Tynn. hampun siemeniä 12 Riksiä, Tynn. pellavassiemeniä 15 Riksiä, Tynn. karkeempia suoloja 6 Riksiä ja 2 plootua, Tynnöri hienompia suoloja 6 Riksiä ja plootun, Leiv. villoja 12 ja myös 15 Riksiä, Leiv. rautaa 2 Riksiä. Kaikki nämät hinnat ovat luetut Ruotsin velka-kontuorin seteleissä, niinkuin myös entisessä numerossa mainitut Oulun hinnat. Niinkuin jo menneen vuotisten Sanomain viimeisessä numerossa sanottiin, on Säästö-bankin kontuori joka Lauantai kello 6:n ja 8:n välillä jälkeen puolipäivän auki niille, jotka sinne tahtovat panna rahansa. Samassa mainitaan että jo kuluneina kolmena Lauantaina on 93 ihmiseltä Säästö-bankkiin sisälle-pantu yhteensä 2114 ( Kaksi tuhatta, sata ja neljätoista kymmentä ) Ruplaa ja 90 kop. paperia. Tämän vuotisia Viikko-Sanomia myydään vielä Frenkkellin kirjapuodisa ennen määrättyä hintaa vastaan, nimittäin 2 Ruplaa 8 kopeikkaa Venäjän paperi rahaa, e.i 47 killinkiä Ruotsin Pankoota. Posti-rahan kanssa ne maksavat 2 Rl. 40 kp. p.r. eli 5 plootua Velka-kont. seteliä. Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. |