Agricola: alkuper�isaineistoa: TSV1823-49

Agricolaverkon vintti

Turun Viikko-Sanomat 1823-1-52

AGRICOLA

-1-

Turun Viikko-Sanomat.

N:o 49.
6:ten� P�iv. Joulukuussa, V. 1823.
Huomenna, 2:sena Sunnunt. Adventissa saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Kirkkoherran Apulainen Boijer Aamu-Saarnan, Kor. Friberg Ehtoo-Saarnan, Spinnhus'in Kirkossa Stud. H. Helenius, ja Linnan Kirkossa Stud. Lindholm.
Enimp�in Vero-parseelein hinnat t�m�n vuotisen Markgongitaksan j�lkeen, luetut paperiruplissa, joita menee 3 hopiaruplaan.
Turun L��niss� : Tynn�ri vehni� eli nisuja 21 Rupl.
-- Tynn. rukiita 15 Rupl.
-- Leivisk� tulevan vuoden kuivia viinan arrenti-jyvi� Ruplan 15 kop.
-- Tynn. ohria 13 Rupl.
-- Tynn. maltaita 13 Rupl.
-- Tynn. kauroja 9 Rupl.
-- Tynn. harmaita herneit� ( eli papuja ) 15 Rupl.
-- Leivisk� humaloita 6 Rupl.
-- Aami vero-heini� 16 Rupl. 50 kop.
-- ( Niiss� pit�jiss�, joilla ovat korkiammat hein�-verot, maksetaan hein�aamista 11 Rupl. )
-- Leivisk� voita 7 rupl. 50 kop.
-- Leiv. palvattua sian-lihaa 5 Rupl.
-- Leiv. kuivaa lihaa 2 Rupl. 50 kop.
-- H�rk� 45 Rupl.
-- Lehm� 22 Rupl. 50 kop.
-- Lammas 4 Rupl.
-- Tiu munia ( eli 20 munaa ) 60 kop.
-- Leivisk� villoja 12 Rupl.
-- Leiv. talia 8 Rupl.
-- Leiv. talikynttil�it� 10 Rupl.
-- Tynn. sysi� eli hiili� 30 kop.
-- Kuorma m�ntysi� eli pet�isi� halkoja ( joka on kolmas osa kirvessylt� ) 2 Rupl.
-- Leivisk� suolasia lohia 6 Rupl.
-- Tynn�ri ( eli 16 leivisk�� ) turskaa 39 Rupl.
-- Leivisk� kapahaukia 3 Rupl. 60 kop.
-- Leiv. suolasia haukia eli lahnoja 2 Rupl. 25 kop.
-- Leiv. suolasia siikoja 3 Rupl. 15 kop.
-- Suolanen siika 30 kop.
-- Palvattu siika 39 kop.

-2-

-- Tynn�ri ( eli 16 leivisk�� ) silakoita 17 Rupl.
-- Miehen p�iv�ty� 90 kop.
-- Hevois-p�iv�ty� Ruplan ja 80 kop.
Uudenmaan ja H�meen Linnan L��niss� : Tynn�ri rukiita 15 Rupl.
-- Leivisk� tulevan vuoden viinan arrenti-jyvi� Ruplan ja 15 kop.
-- Tynn. ohria 13 Rupl.
-- Tynn. kauroja 9 Rupl.
-- Leivisk� humaloita 5 Rupl.
-- Aami heini� 11 Rupl.
-- Leivisk� voita 6 Rupl. 50 kop.
-- Leiv. kuivaa lihaa 2 Rupl. 20 kop.
-- Sika 12 Rupl.
-- Lammas 3 Rupl.
-- Tynn�ri silakoita 18 Rupl.
-- Leivisk� kapa-kaloja 3 Rupl. 60 kop.
-- Miehen ja hevois-p�iv�ty�t saman kuin Turun L��niss�.
Heinolan L��niss� : Tynn�ri rukiita 15 Rupl.
-- Leivisk� tulevan vuoden viinan arrenti-jyvi� Ruplan ja 15 kop.
-- Tynn. ohria 12 Rupl.
-- Tynn. kauroja 9 Rupl.
-- Leivisk� humaloita 5 Rupl.
-- Aami heini� 11 Rupl.
-- Leivisk� voita 6 Rupl.
-- Leivisk� palvattua sian lihaa 5 Rupl.
-- Leiv. kuivaa lihaa 2 Rupl. 40 kop.
-- H�rk� 33 Rupl.
-- Lehm� 19 Rupl. 50 kop.
-- Lammas 3 Rupl.
-- Tiu munia 40 kop.
-- Leivisk� talia 6 Rupl.
-- Viis-sylinen hirsi eli tukki 75 kop.
-- Syli halkoja 4 Rupl.
-- Leivisk� kapa-kaloja 4 Rupl.
-- P�iv�ty�t maksavat saman kuin Turun L��niss�.
Viipurin L��niss� : Tynn�ri vehni� eli nisuja 24 Rupl.
-- Tynn. rukiita 15 Rupl.
-- Leivisk� tulevan vuoden viinan arrenti-jyvi� Ruplan ja 15 kop.
-- Tynn. ohria 13 Rupl.
-- Tynn. maltaita 13 Rupl.
-- Tynn. kauroja 9 rupl.
-- Leivisk� humaloita 5 Rupl.
-- Leiv. pellavia 6 Rupl.
-- Leiv. hamppuja 4 Rupl. 50 kop.
-- Parmas heini� 12 Rupl.
-- Leiv. voita 6 Rupl. 50 kop.
-- Leiv. palvattua sian lihaa 5 Rupl.
-- Leiv. kuivaa lihaa 2 Rupl. 50 kop.
-- H�rk� 36 Rupl.
-- Lammas 3 Rupl.
-- Tiu munia 40 kop.
-- Leivisk� talia 6 Rupl. 50 kop.
-- Viis-sylinen hirsi 2 Rupl.
-- Syli halkoja 3 Rupl.
-- Tynn�ri silakoita 24 Rupl.
-- Leivisk� suola-kaloja 3 Rupl.
-- Leiv. kapa-kaloja 4 Rupl.
-- Leiv. tuuleista ( eli traania ) 6 Rupl. 15 kop.
-- Leiv. hylkeen rasvaa 6 Rupl.
-- P�iv�ty�t saman kuin Turun L��niss�.
( Jatkanto toiste. )
Hevosen kengist�, Satuloista ja Jaluksista.
( Loppu N:o 48:een. )
Jalukset ( joista on kahtalainen hy�ty, ett� nimitt�in niill� on helpompi nosta hevosen selk��n, ja ett� on paljoa huokiampi istua hevosen <> selj�ss�, kuin on jaloille vastusta, etteiv�t ne ripu alas, josta net pikemmin v�syv�tkin ) eiv�t my�sk��n olleet vanhoina aikoina tutut.

-3-

Vanhoissa kirjoissa ei l�ydy niist� mit��n j�lki�, ja n�ihin aikoihin asti s�ilyneiss� vanhanaikaisissa kuvauksissa ja rahoissa, joissa on hevosmies kuvattu, ei n�y ollenkaan jaluksia.
Siihen sijaan n�hd��n niiss� kirjoissa ett� nuorta sotav�ki� opetettiin raskaissa sotavaatteissansa ja sota-aseet k�siss� hypp��m��n yl�s hevosen selk��n.
Niin luetaan my�s ett� kaduilla ja maanteill� oli sinne t�nne pantu kivej�, ett� niist� taitasiin nosta hevosen selk��n.
Rikkailla oli palvelioita jotka taikka auttoivat heit� hevosen selk��n elikk� kantoivat astuin-lautaa, josta he astuivat selk��n.
Muutamilla oli my�s se julma tapa ett� het antoivat sodassa saadun vankinsa kumartaa alas ja h�nen ylite nousivat hevosen selk��n.
Niin teki Sapor niminen Persian Kuningas vangiksi saadun Roomin Keisarin, Valentinianin kanssa.
Muutamilla oli hevoset niin opetetut ett� net laskeusivat polvillensa, p��st��ksens� herrojansa taikka yl�s selk��n eli alas selj�st� ( niinkuin my�s meid�nkin maassamme on n�hty muutamilla Ven�j�n upseerilla olleen hevoset niin tottuneet ett� k�sketty� ovat laskeuneet polvillensa, ja niinkuin kameelit Arabiassa ovat opetetut tekem��n ).
Rattastavilla peitsi- eli keih�s-miehill� oli peitsen ( eli keih��n ) varteen pantu ik��nkuin hanka, eli koukku, elikk� nahka-silmus, johonka het hevosen selk��n nostessansa pistiv�t jalkansa.
Sellaisista jaluksista jotka rippuvat molemmin puolin hevosta, ja joissa pidet��n jalat rattastaissa, ei l�ydy kirjoissa mainituksi ennekuin kuudennessa vuosisadassa j�lkeen Kristuksen syntym�n, josta kyll� taitaan varmasti arvata ett� niit� sillon vasta oli ruettu tuntemaan ja pit�m��n.
Seka Sanomia.
Afrikan pohjaisella rannalla on kolme valtakuntaa, joittenka nimet ovat Alsgir, Tunis ja Tripoli.
Net ovat vissill� lailla Turkkilaisten Herrauden alla ja Mahometin uskoa.
Net ovat enimmiten tutut niinkuin ry�v�ri-valtakunnat, sent�hden ett� niist� l�hetet��n ulos sotalaivoja jotka purjehtivat ymp�rin meri�, ry�st�v�t Kristittyin laivoja, tekev�t laivanv�en orjiksi ja panevat niit� kovaa ja ankaraa ty�t� tekem��n.
Vaivanen siis se, jolla ei ole varakkaita sukulaisia ett� he voisivat h�nen vankeudestansa lunastaa, jos h�n saattaa antaa heille tietoa ittest��n ! h�nell� ei ole paljon toivoa p��st� sielt� koskaan, jos ei joku ihminen h�nt� armahda.
Monet Kristityt valtakunnat antavat sent�hden, ett� heid�n kauppa-aluksensa saisivat kulkia niit� meri� <> rauhassa, n�ille valtakunnille tuo tuostakin lahjaksi taikka rahaa taikka koko laivan lastilliset kruutia, luoteja, kanooneja ja senkaltaista.

-4-

Yhdess� n�ist�, nimitt�in Tripolissa, sillon oleva Ruotsin Konsuli Jacob Gr�berg af Hems� kirjotti 12:ten� p�iv�n� Elokuussa t�n� vuonna seuraavan Suomalaisiakin v�h�n koskevan kirjan : " T��ll� ( Tripolissa ) on yks Suomesta kotosin oleva Mahometin uskolainen Sotaherra, jonka entinen nimi on ollut Johan �hman, Kristinan kaupungista, mutta jonka nykynen nimi on Kaid Mohammed Es-Svid ( Kaid on yks sotav�en p��miehen nimi ja Es-Svid merkittee niin paljon kuin : Ruotsalainen ).
H�n on suuressa armossa valtakunnan haltian eli Bassjan tyk�n� ja suuressa arvossa pidetty kaikilta sek� linnassa ett� kaupungissa ; ja on my�s sen ansannut sek� taitonsa ett� kiitett�v�n k�yt�ksens� t�hden.
H�n ei ollut ennemmin kuin 12 vuoden vanha, koska h�n vuonna 1797 vietettiin ottamaan Mahometin uskoa ; mutta h�n ei ole kuitenkaan unhottanut Ruotsin kielt�, jota h�n viel� puhuu melkeen selv�sti. "
( Kuinka toivottava t�m� maanmiehemme tila lienee taitaan siitt� arvata, ett� niiss� maissa se joka on korkiana herrana ei tied� millonka h�nelle Bassja vihap�iss�ns� l�hett�� silkkinuoran, jolla h�n kuristetaan ).
Saksan meress� on 12:ten� p. Lokakuussa v�kev� myrsky-tuuli tehnyt suuret vahingot laivoille.
Hammersmith nimisess� paikassa likell� Londonin kaupunkia, tapahtui nykysin merkillinen asia yhdelle tyt�lle joka oli valet- eli ep�-kuollunna.
Kolme vuotta sitten oli h�n kerran pudonnut vaunusta, ja aina siitt� asti tullut kivuloisemmaksi ja huonommaksi, ett� h�nen t�ytyi j�tt�� palveluksensa, ja tuli usein py�rryksiin.
Lokakuun 2:sena p�iv�n� tunsi h�n ittsens� taas varsin huonoksi ; h�n pantiin vuoteelle, johonka h�n nukkui, eik� her�nnytk��n, mutta makasi niinkuin kuollunna perjantaista sunnuntai aamuun asti.
Sunnuntaina oli aivottu h�nt� haudattaa ; ja kuin ruettiin h�nt� vuoteelta nostamaan ruumiin-arkkuun, tuli yks l�sn�-olevista vaimoista panemaan k�tens� t�m�n ep�-kuolluen rinnan p��lle ja tunsi sen olevan l�mpim�n.
L��k�ri k�skettiin heti sinne.
Suonta iskettiin, vaan ei se auttanut mit��n ; mutta kello 5:den aikana illalla tapahtui h�nen kanssansa erinomainen muutos : posket ja huulet tulivat v�hitellen punaisiksi, rinta rupesi nousemaan, h�n alkoi enemmin ja enemmin hengitt�� ja tuli viimen kokonaan henkiin.
Siitt� asti on h�n voinut paljoa paremmin kuin ennen.
Pr�nt�tyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckellilt� Poikinensa.