Agricola: alkuper�isaineistoa: TSV1823-8

Agricolaverkon vintti

Turun Viikko-Sanomat 1823-1-52

AGRICOLA

-1-

Turun Viikko-Sanomat.

N:o 8.
22:sen� P�iv. Helmikuussa, V. 1823.
Huomenna, 2:sena Sunnuntaina Paastossa, saarnan Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Koralis Friberg Aamu-Saarnan, Kor. Mennander Ehtoo-Saarnan, Spinnhus'in Kirkossa Kor. Friberg, ja Linnan Kirkossa Linnan Saarnaaja Lundberg.
Aalannista ( eli Ahvenan maalta ) kirjotetaan ett� siell� viimeis Tammikuun 30:n� p�iv. kello 10 ja 11 ly�m�n v�lill� ennen puolip�iv�n, ollessa p�iv�n pilvisen ja v�h�n lunta tullessa, oli tuntunut maan j�ristys, ynn� huminan kanssa, ik��nkuin ukkosen jyrin�n, ja ollut niin v�kev� ett� oli liikuttanut huoneita.
Samana p�iv�n� j�lkeen puolip�iv�n kello puoliv�liss� 3 oli taas kuulunut maassa humina jys�yksen kanssa, joka oli ollut viel� v�kev�mpi kuin ensimm�inen.
- Kalamiehet jotka sillon olivat j��ll�, olivat my�s havanneet samanlaisen liikunnon, niin ett� avennoista oli korkialle purskunnut vett�.
Y�ll� ennen oli n�hty usiamman kerran iskeneen tulta.
Ennen puolip�iv�n oli tuullut kako tuuli mutta j�lkeen puolip�iv�n it�-tuuli.
N�m�t jys�ykset ovat havatut kulkeneen l�nnest� it��np�in.
Vanhat ihmiset eiv�t ole sanoneet kuulleensa puhuttavankaan t�ll�isest� tapauksesta.
Uudesta kaupungista kirjotetaan my�s ett� siell� on samana p�iv�n� tuntunut kaksi jys�yst� maassa, ensimm�inen kello 11 ennen puolip�iv�n ja toinen puoliv�liss� 3 j�lkeen puolip�iv�n, jyrin�n kanssa, juuri kuin olisi monella vaunulla ajettu.
Net olivat my�s havatut kulkeneen l�nnest� it��np�in.
Sillon oli tuullut kohtuullinen kako tuuli ja ilma ollut pilvinen.
- Samat jys�ykset sanotaan my�s tuntuneen kaupungin tienoissa ja kauempanakin.

-2-

Borgoon Hiippakunnan Sanomia.
Joulukuun 14:ten� p�iv�n� vihittiin papiksi : Philosophie Kandidati Isak Ahlholm Kirkkoherran Apulaiseksi Viipurissa ja Stutentit Gustaf Gabriel Bonsdorff Tuomiokirkon Apulaiseksi Borgossa, Carl Fredrik Strandman vice Kirkkoherran Apulaiseksi Sibboossa, Gabriel Roschier Kirkkoherran Apulaiseksi Saarij�rvess�, Peter How�n Huonet-papiksi Ruhan kartanoon Orimattilan pit�j�ss� ja Henrik August Schwindt Kappalaisen Apulaiseksi Pyh�j�rvess�.
Sakkolan Kirkkoherra, Provasti Carl Anders �kerstedt on kuollut viimeis Joulukuussa.
Samassa Joulukuussa on Kirkkoherra Ruokolahdessa, Provasti ja Ritari Anders Gottlieb Castegr�n tehty vice Kontrahti-Provastiksi Lapinrannan Kontrahtiin ja Kirkkoherra Uguniemess� Provasti Johan Schr�der vice Kontrahti-Provastiksi K�kisaaren pohjais Kontrahtiin.
Vice Kirkkoherran Fullmahdin ovat viimeis Joulukuussa saaneet : Kappalainen Ruokolahdessa Peter Benedikt Ristelius, Kappalainen Jachimvaarassa Anders Ambrosius Rosberg, Kappalainen Valkialassa Erik Wahlberg, Saarnaaja Heinolassa Johan Erik Beyroth, Kappalainen Artsj��ss� Carl Otto B�kman, Kappalainen Lapinrannassa Gustaf Lilius, Kappalainen ja Kirkkoherran sijainen Juvan pit�j�ss� Magisteri Anders Henrik Winter, Kirkkoherran Apulainen Puumalassa Magisteri Anders Winter, Kappalainen Br� kyl�ss� M�rten Kiljander, V�liajan Saarnaaja ja Kirkkoherran sijainen Kristinan pit�j�ss� Matthias Engelbrecht Calonius, Kappalaisen sijainen Kakkisessa Samuel Gr�nqvist, Kappalainen Borgoon maan-seurakunnassa Henrik Gardberg ja Kappalainen Kes�lahdesta Matthias Wir�n.
Oppineimpain tutkittaa.
Latinasta suomennettu laulu ( Horatii Flacci Carm. Lib. II, Ode XVI. )
N�hty� suomalaisten riimavirtten teon aivan vaikeaksi, ovat muutamat uskoneet veisukirjoituksen kieless�mme paremmin luonnistuvan entisten Greekkalaisten ja Ruomalaisten tavalla, jotka eiv�t tienneet riimasta enemm�n kuin Suomenkaan vanhat laulajat, vaan pit�v�t tarkan vaarin siit�, ett� pitk�t ja lyhyet tavaukset nuotin ja tahti-mittain j�lkeen, veisuun sovitettiin.
Kokeeksi, jos t�m� v�rsykonsti kieleemme sopeusi, on yksi Horatiuksen Latinainen veisu Karjalassa suomennettu, saman latinaisen veisun tahtiin, jonka seuraava tahti-viittaus osottaa : [kaaviokuva runosta]

-3-

Se Suomennettu laulu on t�ll�inen : Hahti-mies rauhaan haluaa merell� Myrsky kuin kohtaa, sek� pilvi musta Pois valon viep', ei n�vy t�hdet varmat Laiva-v�ellen.
Vaittelee rauhaa v�ki tuima Turkin, Vaittelee Greekan sota-sankaritkin ; Yst�v�t ! kalliimp' lepo, rauha on kuin Kulta ja korkuus ; Sill� ei rikkaus eli Ruhtinasten Vahtikaan salpaak syd�mest� vaivaa Eik� linnoihin tulemasta est�k Lentoja murheen.
Elet��n kelvoin v�h�sell� kuin on P�yt� herkuitoin, oma suola, leip�, Unta eik' est�k paha pelko ei my�s Saastanen ahneus.
Miks' anoin paljoo lyhyt aika voiman Tuhlataan, kauas kotomailta kulkeen ?
Mailta pois muuttuin kuka muutti koskaan Mielt� ja luontoo ?
Kiipelee laivat suru vasketutkin, My�s hevoismiehet suru kiini ottaa Liukkahamp' peuraa sek� tuulta, aikaan Myrskysen ilman.
Mieli, ken tyytyy osahans', unohtaa Huomenen huolet, kovat onnet ottaa Nauru-suin vastaan.
Alituista kell��n Eip' olek onnee.
Kuoli pois varhain uliain Achilles, Vaipu vanhuuttans' i�k�s Tithonus ; Mullen ehk' antaa, mit� sulta kielt�� Rient�v� hetki.

-4-

Ammovat karjat monet ymp�rill�s, Hirnuivat sullen kenokaulat orhiit, Verkaset vaatteet et�h�lt� tuodut Yll�si kannat.
Luonnotar pellot v�h�t anto mullen, Ynn� my�s pienen runotaidon, ett�n Naapuriin nauruks ite irvihampaat Laulelen ilkeet.
Kertomus palveliasta, joka tuli Herraksi.
( Loppu N:o 7:een. )
Seuraavana p�iv�n� edell� puolip�iv�n kattso h�n r�kningeins� per��n, maksaa kaikki velkansa, ja palkan v�ellens�, panee kokoon kaikki kalunsa ja on valmis matkalle.
Puolip�iv�n aikana kysyy palvelia, jos ei vieraat kohta tule, ja millonka ruoka saadaan tuoda sis�lle.
- Tuokaa vaan sis�lle, vastasi LaPierre ; jo net ovat t��ll� kaikki.
- Ruoka tulee sis�lle, LaPierre istuu p�yd�n ��relle, ja k�skee palveliain, jotka kaikki olivat sis�lle kuttutut, my�s istua ruualle.
N�m�t kattovat toinen toisensa p��llen, �llistellen, eiv�tk� tied� mit� t�m� merkinnee.
Mutta herransa k�sky� piti totella.
He istuvat ja uskaltavat tuskin kattoa yl�s eli tarttua ruokaan.
Koska oli sy�ty ja viinaa juotu, ett� tultiin v�h�n rohkeammaksi, rupesi LaPierre puhumaan ja sanoi heille : Yst�v�t ! toverit !
En min� ole muu kuin palvelia, niinkuin tekin.
Menneen� vuonna min� voitin lotteriissa suuren rahasumman, ja tahdoin koetella mink�laista herraselanto olisi.
Nyt ovat rahani kaikki, min� menen taas kotiin, ja, jos p��sen, entisen herrani tyk�.
Juokaa nyt, veikkoset ! meid�n t�ytyy erkaua, min� toivon ett� oletta tytyneet minuun, niinkuin min� teihin.
Kotiin tultuansa, menee LaPierre herransa tyk� ja tahtoo tulla takasin entiseen palvelukseensa.
- No mist�s nyt tulet ? kysyy herra.
Miss� rahasi ovat ?
Enk� min� k�skenyt sinun niit� varoa ?
Elikk� onkos sinulla viel� paljo j�lill� ?
- Ei mit��n ; vaan min� olen net k�ytellyt hyv�sti.
- Mill� lailla ?
- Min� olen aina tahtonut tiet��, mimmonen sen miehen elanto on, joka saattaa vuodessa kuluttaa 40,000 Ruplaa, ja nyt m� sen tunnen hyv�sti.
- No, milt� sinusta tuntuu semmonen rikkaan miehen elanto ?
- Eip� juuri milt��n ; luulin min� sen paremmaksi ja hupaisemmaksi kuin olikaan.
Kernaasti menen taas palvelukseen, jos tahdotta ottaa minun vastaan, enk� kaipaa ollenkaan herruutta, enk� iloja ja herkkuja joita Pariisissa saadaan.
Pr�nt�tyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckellilt� Poikinensa.