Selvyyden vuoksi, Matti Rossin kirje Unkarin kirjailijaliitolle 11.4. 1975

Agricola » Vintti » Julkaisut » Julkaisusarja » Rossin-kirje

Agricola Suomen historiaverkko julkaisee ohessa Matti Rossin kirjeen Unkarin kirjailijaliitolle 11.4. 1975.
Kirje julkaistiin alun perin Tiedonantaja-lehdessä 18.7. 1975.

Matti Rossin Unkarin kirjailijaliitolle ja Unkarin Suomen suurlähettiläälle keväällä 1975 lähettämästä kirjeestä nousi vilkas keskustelu ja se on käynnistynyt myöhemmin useita kertoja uudestaan mm. viimeksi vuonna 2007, kun Matti Rossi palkittiin kirjallisuuden valtionpalkinnolla. Kirjeen katsottiin ilmiantaneen totalitaarisessa valtiossa eläneen kirjailijan Dénes Kissin tämän neuvostovastaisista puheista ja saattaneen hänet vaaraan.

Kirje on julkaistu alun perin Tiedonantajassa 18.7. 1975. Se on digitoitu 30.5. 2007 Turun yliopiston kirjaston sanomalehtikokoelmissa olevasta kappaleesta. Digitoija Tapio Onnela.

Matti Rossin kirje Unkarin kirjailijaliitolle 11.4. 1975

Kirjoitan teille ammattikirjailijana ja kääntäjänä sekä Suomen Kirjailijaliiton jäsenenä. Kirjeeni on henkilökohtainen ja kannan kaiken vastuun siinä ilmaistuista näkemyksistä ja mielipiteistä. Siitä toimitetaan kuitenkin kopio Unkarin Helsingin suurlähettilään tiedoksi.

Tänään perjantaina huhtikuun 11. päivänä Suomen Kirjailijaliitolla oli tapaaminen kahden unkarilaisen kirjailijan kanssa, Kiss Dénesin ja erään toisen, jonka nimeä en muista. Unkarilaiset vieraamme esittivät meille kysymyksiä ja me vastasimme parhaan kykymme mukaan. Keskustelun kuluessa tuli muiden aiheiden joukossa puhe myös sodasta, Suomen ja Neuvostoliiton välisestä sodasta. Esitin näkemykseni niin sanotusta talvisodasta, kytkin sen sitä seuranneisiin tapahtumiin ja painotin, että kahta sotaamme on pidettävä yhtenä ja samana sotana ja että tragedian pohjimmaiset syyt kasvavat fasismin noususta Euroopassa. Silloin hra Kiss kysyi tarkoitinko fasismilla myös "itäistä fasismia". Koska termi oli minulle tuntematon, pyysin hra Kissiä tarkentamaan kysymystään. Hra Kiss selitti meille, että "itäinen fasismi" tarkoittaa fasistista ja imperialistista Neuvostoliittoa. Minun oli pakko ilmoittaa, että minulle kuten suurelle osalle maamiehiäni sana fasismi tarkoittaa vallan muuta. Keskustelumme päättyi siihen, kukaties kaikkien onneksi.

Kunnioitettakoon mielipiteen vapautta. Mutta se joka kutsuu Neuvostoliittoa fasistiseksi ja imperialistiseksi ei esitä mielipidettä. Väite on valhe missä tahansa ja tässä maassa se on provokaatio. Jos joku maamme monista taantumuksellista kirjailijoista olisi vaivautunut saapumaan hra Kissin tiedotustilaisuuteen, saisimme lukea sen huomenna kaikkien oikeistolehtien etusivuilta. Mutta vain demokraattiset ja edistykselliset kirjailijat olivat kiinnostuneita tästä tapaamisesta. Jos lehdistö olisi ollut paikalla, provokaatiosta olisi saattanut tulla loistava menestys. Onneksi tapaamiseen ei saapunut lehtimiehiä.

Taantumusvoimat riehuvat tässä maassa kuten kaikkialla kapitalistisessa maailmassa. Kommunistinen Puolue, Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, kaikki edistykselliset ja demokraattiset ihmiset, työläiset, talonpojat, opiskelijat ja sivistyneistön jäsenet pyrkivät rakentamaan Suomeen kansanrintamaa taantumusta ja fasismia vastaan. Vuodesta 1918 vuoteen 1944 oli niin sanotulla valkoisella Suomella vihamieliset suhteet Neuvostoliittoon; sen politiikka perustui vihalle, valheille ja avoimille provokaatioille. Vuonna 1941 Suomesta tuli Hitlerin liittolainen. Vuoden 1944 aselepo toi Suomeen demokratian. Siitä lähtien ovat suhteemme Neuvostoliittoon perustuneet ystävyyteen ja keskinäiseen yhteisymmärrykseen mikä on koitunut molemmille maille eduksi. Tietenkään Suomen vanha valkoinen kaarti ei pidä tästä. Se tekee kaikkensa myrkyttääkseen maittemme välisiä suhteita. Mikä tahansa provokaatio kelpaa, porvarillisissa lehdissä julkaistaan mitä uskomattomimpia valheita. Neuvostoliiton halventaminen on jokapäiväistä huvia. Tätä taustaa vasten hra Kissin käytöstä on pidettävä vastuuttomana ja typeränä. Hänen olisi syytä tuntea tämä maa, sen historia ja kansa paremmin, jos hän aikoo kirjoittaa siitä.

Minusta oli erityisen vastenmielistä verrata hra Kissin "mielipiteitä" hänen haastattelujensa pääteemaan, joka oli "Suomen työväenluokka ja kirjallisuus". Hra Kiss voisi hetkeksi pysähtyä ajattelemaan mitä Suomen ja Unkarin työväenluokka lukisi tänään, ellei 20 miljoonaa neuvostokansalaista olisi antanut henkeään oman maansa ja meidän puolestamme. Ehkä Chilen esimerkki antaisi hra Kissille hieman ajattelemisen aihetta.

Mikäli hra Kiss aikoo matkustaa jälleen täällä päin, hän voi luottaa siihen, että minä en saavu niihin tilaisuuksiin tai tapaamisiin, joissa hän selvittelee itäisen fasismin erikoispiirteitä. Hra Kiss kaivannee aivan toisenlaista yleisöä. Toivon vain, että hra Kissillä on sen verran rehellisyyttä, että hän ei kerro unkarilaisille lukijoilleen ainoastaan meidän näkemyksistämme vaan myös omistaan.

Vilpittömästi teidän Matti Rossi

Matti Rossin kirjeestä lisää keskustelua Agricolan uutis- ja keskustelufoorumilla:
Yleinen keskustelu: puheenvuoroja historiasta, Matti Rossin ilmiantokirje Unkarin kirjailijaliitolle 1975

Warning: require(../../../ssi/loppu.php): failed to open stream: No such file or directory in /home/u42741/public_html/vintti/julkaisut/julkaisusarja/rossin-kirje/index.php on line 51 Warning: require(../../../ssi/loppu.php): failed to open stream: No such file or directory in /home/u42741/public_html/vintti/julkaisut/julkaisusarja/rossin-kirje/index.php on line 51 Fatal error: require(): Failed opening required '../../../ssi/loppu.php' (include_path='.:/opt/alt/php74/usr/share/pear') in /home/u42741/public_html/vintti/julkaisut/julkaisusarja/rossin-kirje/index.php on line 51