Tieteellinen kirjoittaminen historia-alan verkkojulkaisuissa
Sisältö
3. Tekstin muotoilu (Ennen ja nyt)
Tekstin pituus
Kursivointi
Lihavointi
Sitaatit
Siteerauksen sisäiset merkinnät, [– –], [ ] ja (sic!)
Artikkelin loppuun kuvaus kirjoittajasta
Otsikkotyylien käyttö
Ylä- ja alatunnisteiden käyttö
Tallenna tekstitiedosto doc-muotoon
Kuinka toimitukseen lähetettävä tekstitiedosto nimetään
Ennen ja nyt käyttää loppuviitteitä
Loppuviitteiden käyttö on osa yhteisöllisyyttä
Miten merkitään loppuviite
Loppuviitteessä etenemisjärjestys on pienemmästä arkistoyksiköstä suurempaan
Kuinka lähdejulkaisu merkitään loppuviitteeseen
Kuinka kirjallisuus merkitään loppuviitteeseen
Lähteet
Julkaistut lähteet
Kirjallisuus
3.4 Kuvat, videot, äänitteet, linkit, taulukot
Kuvat
Videot
Äänitteet
Linkit
Taulukot
3. Tekstin muotoilu (Ennen ja nyt)
Tässä luvussa käydään läpi tekstin muotoon ja ulkoasuun liittyviä huomioita, jotka liittyvät lähinnä Ennen ja nyt – Historian tietosanomiin. Alaluvussa 3.1 käsitellään Ennen ja nyt -julkaisussa käytettävää tekstien muotoilua. Alaluvuissa 3.2 ja 3.3 käydään läpi lähdeviitteiden ja kirjallisuusluettelon ulkoasua. Alaluku 3.4 sisältää suosituksia ja ohjeita koskien linkkien, taulukoiden sekä audiovisuaalisten lähteiden käyttämistä.
3.1 Tekstin muotoilu
Tekstin pituus
Referee-artikkelien toivottu laajuus on noin 15–20 liuskaa (riviväli 1,5). Muut artikkelityypit ovat lyhyempiä, 2–14 liuskan mittaisia.
Kursivointi
Kirjat, lehdet, hankkeet, konferenssit ja projektit kursivoidaan aina. Artikkelien, esitelmien, puheenvuorojen ja työryhmien nimet kursivoidaan aina. Vieraskieliset sanat ja käsitteet kursivoidaan, kun ne mainitaan ensimmäisen kerran.
Kursiivia voidaan käyttää myös haluttaessa korostaa jotain tiettyä sanaa ensimmäistä kertaa mainittaessa, mutta yleisesti liiallista kursiivin käyttöä on vältettävä.
Lihavointi
Ennen ja nyt -julkaisussa ei käytetä lihavointia.
Sitaatit
Kolme riviä pidemmät lainaukset tulee erottaa erilliseksi, sisennetyksi kappaleekseen ilman lainausmerkkejä lainauksen alussa tai lopussa.
Siteerauksen sisäiset merkinnät, [– –], [ ] ja (sic!)
Sitaatin tulee olla täysin identtinen alkuperäisen kanssa.
Jos jätät sitaatista jotain pois, korvaa se merkitsemällä kaksi ajatusviivaa hakasulkeiden sisään [– –]. Jos teet tekstiin muutoksia tai lisäyksiä tulevat ne kaikki hakasulkeiden sisään. Jos siteeratussa tekstissä on tyyli- tai asiavirhe merkitse se tavallisten sulkeiden sisään sanalla sic ja huutomerkki (sic!).
Jos muutat tekstin ulkoasua – esimerkiksi kursivointia, lihavointia jne. – tulee tämä merkitä suluissa siteerauksen loppuun. Esimerkiksi jos lisäät kursivoinnin tai poistat alkuperäisen kursivoinnin kirjoitat siteerauksen loppuun (kursivointi kirjoittajan) tai (kursivointi poistettu).
Tämä on kappaleen alku. [– –] Tässä ollaan [saman] kapppaleen (sic!) keskivaiheilla.
Artikkelin loppuun kuvaus kirjoittajasta
Artikkelin loppuun on hyvä liittää virkkeen mittainen kuvaus kirjoittajasta.
Esimerkiksi: Kirjoittaja on filosofian maisteri, joka viimeistelee väitöskirjaansa [aihe] Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella.
Otsikkotyylien käyttö
Käytä otsikkotyylejä otsikoissa aloittaen Otsikko 1/Heading 1 -tyylillä ja jatkaen loogisesti koko tekstin läpi. Käytä otsikkotyylejä myös väliotsikoissa. Se, miltä otsikkotyylit näyttävät tekstinkäsittelyohjelmassa on sivuseikka. Siirron jälkeen ne näkyvät saman sivupohjan mukaan kuin kaikki muutkin artikkelit.
Ylä- ja alatunnisteiden käyttö
Ylä- ja alatunnisteet tulee poistaa tekstitiedostosta kokonaan. Erityisesti sivunumerot aiheuttavat ongelmia.
Tallenna tekstitiedosto doc-muotoon
Lähettäessäsi artikkelisi toimituskunnalle tallenna tekstitiedosto doc-muotoon.
Kuinka toimitukseen lähetettävä tekstitiedosto nimetään
Nimeä tiedosto seuraavasti: sukunimi ppkkvv (esim. mantynen120810). Älä jätä nimeen välilyöntejä tai ääkkösiä. Jos haluat jättää välin sanojen väliin, käytä silloin alaviivaa (esim. haastattelu_mantynen120810). Jos lähetät samalla kertaa useamman tekstin, erota tekstit toisistaan kirjaimilla (esim. mantynen120810A ja mantynen120810B).
3.2 Lähdeviitteet
Ennen ja nyt käyttää loppuviitteitä
Ennen ja nyt -julkaisussa käytetään ainoastaan loppuviitteitä. Viitteet merkitään tekstinkäsittelyohjelman automaattisina muotoiluina artikkelin loppuun (EI sulkeissa tekstin sisälle).
Loppuviitteiden käyttö on osa yhteisöllisyyttä
Tieteellisen yhteisön ominaisuuksiin kuuluu se, että ajatuksista annetaan kunnia sille, jolta ne on saatu. On siis tärkeää tunnistaa ja tunnustaa artikkelissa käytettyjen ajatusten alkuperä.
Miten merkitään loppuviite
Julkaisuista mainitaan kirjoittajan sukunimi, vuosiluku ja sivunumero. Tarvittaessa myös muita lisätietoja.
Loppuviitteessä etenemisjärjestys on pienemmästä arkistoyksiköstä suurempaan
Esimerkkejä:
Arvid Erikssonin kirje Ture Jönssonille 12.4.1599. Acta Historica I, Kansallisarkisto.
Court record, Nottingham 12 Dec 1618. ECR, Vol. 6, AA.
Mr. Lamb’s letter to Sir Henry Pidgeon, 5 Aug 1965. Sir Henry Pidgeon’s Archives, Vol. 1 p. 5, Archives of Shangri-La.
Heloise’s letter to Abelard, 1 May 1599. Letters from Heloise to Abelard, Medieval Microfilm Collection, roll ASL 2565b, Archives of Shangri-La.
Case D5000, 3 May 1856. Miscellanea, Gangsta Archives.
Kuinka lähdejulkaisu merkitään loppuviitteeseen
Lähdeviitteissä käytetään vakiintunutta viittaustapaa: lähdejulkaisun otsikko ja sivunumero tai asiakirjanumero.
Esimerkkejä:
Alexander’s Correspondence, 56.
Anonymous Letters and Documents 1700–1702, 556.
Bidrag till Finlands Historia IV, asiakirja nro. 145.
Royal Orders, Vol. III, 46–50.
Kuinka kirjallisuus merkitään loppuviitteeseen
Esimerkkejä:
Bush 1984, 1–2; Huntington 2002 (1997), 13–15.
Donahue & Jackson & Mikkelsson (toim.) 1980. (N.B. Viittaus on koko teokseen.)
Davies 2003, 280.
Lidman 2004; Pernot 1998, 32.
3.3 Kirjallisuusluettelo
Kaikki artikkelissa ja lähdeviitteissä mainitut lähteet ja julkaisut kootaan lähdeluetteloon artikkelin loppuun. Tarvittaessa luettelossa käytetään erillisiä alaotsikoita "Lähteet", "Julkaistut lähteet" ja "Kirjallisuus".
Lähteet
Lähdeluettelossa arkistotiedot ilmoitetaan lyhyesti.
Esimerkkejä:
Atlantic Archives (AA)
English Court Records (ECR)
Archives of Shangri-La
Sir Henry Pidgeon’s Archives
Medieval Microfilm Collection
Kansallisarkisto
Acta Historica I
Julkaistut lähteet
Julkaistut lähteet tarkoittaa julkaistua alkuperäisaineistoa. Nämä lähteet aakkostetaan julkaisun otsikon mukaan.
Julkaistut lähteet merkitään seuraavanlaisesti: Teoksen nimi. Teoksen toimittaja. Kustantaja, painopaikka vuosi.
Esimerkkejä:
Alexander’s Correspondence. Ed. John Reynard. Historical Source Books, Rome 1978.
Anonymous Letters and Documents 1700–1702. Ed. Ragvald Halvardsson. Swedish Books, Stockholm 2000.
Bidrag till Finlands historia IV. Red. Reinhold Hausen. Kejserliga senatens tryckeri, Helsingfors 1912.
Royal Orders in Print, Vols. I–VI. Ed. Robert Dudley. Royal Books, London 1580.
Kirjallisuus
Kirjallisuus tarkoittaa tutkimuskirjallisuutta. Kirjallisuus aakkostetaan teoksen kirjoittajan mukaan.
Kirjallisuus merkitään seuraavanlaisesti:
Kirjoittaja: Teoksen nimi. Kustantaja, painopaikka vuosi.
Kirjoittaja: ”Artikkelin nimi.” Lehden nimi Lehden numero, artikkelin sivunumerot.
Kirjoittaja: ”Artikkelin nimi.” teoksessa Artikkelikokoelman toimittajan nimi (toim.), Artikkelikokoelman nimi. Kustantaja, painopaikka vuosi, artikkelin sivunumerot.
Esimerkkejä:
Bush, Margaret, Theory and Practice. Interesting Books, Manchester 1984.
Davies, Rees, ”The Medieval States: The Tyranny of a Concept?” Journal of Historical Sociology 12/2003, 280–300.
Donahue, Margaret & Jackson, Peter & Mikkelsson, Sven (toim.), Here, There and Everywhere. Books Unlimited, Stockholm 1980.
Huntington, Samuel P., The Clash of Civilizations and the Remaking of World Order. The Free Press 2002 (1997).
Lidman, Satu, "Unzüchtige Weiber und Priesterkonkubinen in München um 1600." Ennen ja nyt 2/2004, http://www.ennenjanyt.net/2-04/lidman.htm (viitattu 24.08.2004).
Pernot, Jean-François, "’La trace italienne’, éléments d’approche." Teoksessa Bérenger, Jean (toim.), La révolution militaire en Europe (XVe–XVIIIe siècles). Hautes études militaires 6. Institut de Stratégie Comparée, Paris 1998, pp. 31–50.
3.4 Kuvat, videot, äänitteet, linkit, taulukot
Verkkojulkaisu mahdollistaa monenlaisten aineistojen liittämisen osaksi tekstiä.
Kuvat
Kuvat lähetetään erillisinä tiedostoina – ei siis upotettuina osaksi tekstiä.
Kuvan tiedostomuodon tulee olla jpg, png tai gif. Jpg-muoto on paras valokuville. Gif-muotoa on hyvä käyttää kuvan ollessa jokin graafinen kuvio, kuten logo. Png on eräänlainen välimuoto näiden kahden välillä.
Kuvan leveyden tulee olla vähintään 500 pikseliä.
Kuvatiedosto on hyvä nimetä yksinkertaisesti ja informatiivisesti. Nimessä ei saa käyttää välilyöntejä tai ääkkösiä. Hyvä tapa merkitä on sukunimi ppkkvv kuva 1, sukunimi ppkkvv kuva 2, jne. (esim. mantynen120810kuva1, mantynen120810kuva2, jne.).
Kuvien sijoittelu tulee merkitä artikkeliin käyttämällä kuvien tiedostonimiä. Muista lisätä kutakin kuvaa koskeva kuvateksti.
Varmista, että kuvan oikeuksien haltija hyväksyy kuvan käyttämisen osana artikkeliasi.
Videot
Ennen ja nyt ei mielellään ota vastaan videotiedostoja. Hyvä tapa on tallentaa video jollekin internetin tarjoamista videopalveluista, kuten YouTube, ja lähettää artikkelin mukana linkki kyseiseen videoon. Tällainen video voidaan liittää osaksi tekstiä. Muista merkitä tekstiisi mihin kohtaan videon haluat. Kirjoita valmiiksi myös videoon liittyvät tiedot, kuten tekijä ja nimi.
Äänitteet
Tekstiin on mahdollista liittää myös äänitiedostoja, kuten pätkiä tekemästäsi haastattelusta tai näytteitä tutkimastasi musiikkikappaleesta. Voit joko lähettää äänitiedoston mp3-muodossa tai tallentaa sen jonnekin internetissä ja lähettää toimituskunnalle linkin kyseiseen tiedostoon. Muista merkitä tekstiin mihin kohtaan äänitteen haluat. Kirjoita valmiiksi myös äänitteen tiedot, kuten tekijä ja nimi.
Linkit
Linkit ovat sähköisen julkaisun kiistaton vahvuus. Voit ohjata lukijaa helposti lähteittesi äärelle, jos ne löytyvät verkosta eivätkä ole maksullisia. Toisaalta voit tarjota lukijalle lisätietoa käsittelemästäsi aiheesta.
Internet-sivujen ja -sivustojen osoitteet vaihtuvat verrattain usein, minkä vuoksi pitkään verkossa säilyvän tekstin linkit vanhentuvat. Muista siis aina merkitä erityisesti linkitetyn lähteen perään päivämäärä, jolloin olet sivulla tai sivustolla käynyt.
Jos olet linkittänyt tekstiisi lisätietoa toisilta sivustoilta, on hyvä tarkistaa ettei kyseisten sivustojen sisältö ole maksullista tai vaadi erillistä kirjautumista. Huomaa, että lisätieto on nimenomaan ylimääräistä tietoa. Artikkelin täytyy toimia itsenäisenä kokonaisuutena. Hyvä lisätietolinkki on esimerkiksi sellainen, josta löytyy kokoelma kuvia juuri sinun aiheestasi. Tällöin kuvat voivat elävöittää tekstiäsi olematta kuitenkaan edellytys tekstin ymmärtämiselle.
Taulukot
Tekstiin voidaan lisätä taulukoita ja joskus ne ovat jopa toivottavia sisällön ymmärtämisen kannalta. Taulukot lähetetään kuvatiedostona joko png- tai gif-muodossa. Merkitse tekstiin mihin kohtaan taulukon haluat. Muista merkitä taulukon yhteyteen sitä koskevat tiedot, kuten kuvateksti ja taulukon tekijä.
