Laajaan arkistomateriaaliin perustuva teos on mielenkiintoinen tulkinta New Yorkissa pitkään vaikuttaneen ravintoloitsijan Tyyni Kalervon elämäntarinasta. Kalervo (1900-1993, os. Hyryläinen) saapui Pohjois-Amerikkaan 1920-luvulla Kanadan kautta, ja loi moninaisten vaiheiden jälkeen uran New Yorkissa näkyvänä amerikansuomalaisen kulttuurin voimahahmona.

Pohjan suomalaisen kulttuurin tukemiselle erilaisissa avustushankkeissa loi menestyvä ravintolatoiminta, jossa Kalervo loi omaisuutensa ja laajamittaisen sosiaalisen verkostonsa. ”Mrs. K:n” kaalikääryleitä popsineiden arkisten vieraiden ohella ravintoloissa näyttäytyivät lukuisat suomalaiset korkean tason poliitikot ja viihteen suurnimet etenkin 1960-luvulla avatun Little Finlandin tiloissa.

Toisena paralleelina Teemu Luukan teoksessa kulkee New Yorkin historia nopeasti kehittyvänä metropolina. Rakennusten taustahistorian ja alueiden nimeämisten taustojen penkomisen kautta suurkaupungin tarina saa uutta väriä suomalaisittain. Luukka reagoi asianmukaisesti paitsi globaalin siirtolaisuuden myös maan sisäisten muuttoliikkeiden vaikutuksiin New Yorkin kaupunginosien kehityksessä. Niinpä esimerkiksi Harlemin ja Brooklynin ”Finntownien” tarinaa on hankalaa kertoa ilman viittauksia afrikkalais-amerikkalaisen väestön muuttoliikkeeseen eteläisistä osavaltioista kohti itärannikkoa ja muita liberaaleja sijainteja Yhdysvalloissa.

Prosessi tuotti myös hauskoja anekdootteja: moniko esimerkiksi tiesi, että Harlemin renessanssin päämies, uutta mustaa itsetuntoa ”jazz poetryn” voimin pönkittänyt runoilija Langston Hughes vuokrasi vuonna 1948 silloisen New Yorkin kortteerinsa amerikansuomalaiselta Eino Lehdolta? Hyvää tietokirjailijan etiikkaa noudattaen oman huomionsa teoksessa saavat myös vuoden 1965 jälkeiset muuttovirrat kun Yhdysvaltojen rajat avautuivat jälleen paremmin massamittaiselle maahanmuutolle 1920-luvun dramaattisten lakimuutosten jälkeen. Sosiaalihistoriallisen katseen ohella Luukka kiinnittää onnistuneesti huomiota myös taloushistorian kehitykseen ja merkityksiin alueella ja laajemmin Yhdysvaltoja koskien.

Amerikansuomalaista mikrohistoriaa

Toimittajataustainen Luukka työskenteli Kalervon Little Finland -ravintolassa baarimikkona nuoruudessaan mikä tuo teokseen sisäpiirikuvauksen vaikutelmaa. Vaikutelmaa toki myös haastetaan teoksen sisäisellä kritiikillä kuvauksen päähenkilöä kohtaan. New Yorkin rautarouvan mahdollinen suhde alueen paritustoimintaan ja muuhun alamaailman kanssakäymiseen jää silti parempien todisteiden puuttuessa näyttämättä todeksi.

Neljänsadan sivun voimin lukijaa vyöryttävä teos saa joka tapauksessa uutta puhtia 19. luvun ”Hyvä ja paha Tyyni” -myytinpurkuosioista. Uhmattaren taustoissa saattoi olla muutakin kuin pelkkää pioneeriroolissa toimineen naisyrittäjän yksiselitteistä arjen sankaruutta, jota professori Varpu Lindtrömiltä (1948-2012) sovellettu teoksen nimikin osittain alleviivaa. Monet aikalaisista vihasivat sydämestään Kalervoa ja aivan kaikki hänen työntekijöistään eivät välttämättä arvostaneet rautarouvan tapaa verottaa ravintolahenkilökunnan tipeistä oman osuutensa. Pidemmällekin kriittisessä analyysissa olisi kenties voinut mennä. Nyt esimerkiksi teoksen kantavana teemana oleva luonnehdinta Kalervosta ”laittomana maahanmuuttajana” jää esitettyjen faktojen osalta kenties hieman avoimeksi.

Kalervon henkilöhistorian ja New Yorkin kehitystarinan yhdistäminen luo omat haasteensa tarinankerronnan uskottavuudelle mutta kokonaisvaikutelma teoksesta on hyvin positiivinen. New Yorkin uhmatar kaivaa hienosti esiin amerikansuomalaista mikrohistoriaa suuresta muuttoaallosta eteenpäin ja liittää tapahtumat asianmukaisesti osaksi laajempaa amerikkalaista ja globaalia kontekstia. Tutkijanäkökulmasta pienet tekniset ja analyyttiset puutteet siellä täällä eivät juurikaan lukukokemusta häiritse (esimerkiksi merkittävänä arkistolähteenä teoksessa toimineen Siirtolaisuusinstituutin nimi kirjoitetaan kirjassa koko ajan sinnikkäästi väärin). Toivottavasti Luukka jatkaa massiivisen projektinsa jälkeen edelleen aihepiirin parissa. Lienee selvää, että New Yorkia koskevan suomenkielisen tietokirjallisuuden saralla hänellä olisi enemmänkin annettavaa kuin vain tämä sinällään upea amerikansuomalaisuutta arjen näkökulmasta kuvaava teos.