KONFERENSSIKUTSU / CFP
[svensk text nedan]
12. pohjoismainen nais- ja sukupuolihistorian konferenssi järjestetään Oulun yliopistossa 7.–9.6.2018. Konferenssin teema on KRIISI.
Pohjoismainen nais- ja sukupuolihistorian konferenssi on nais-, sukupuoli- ja seksuaalisuuden historian tutkijoiden säännöllinen foorumi, joka järjestetään kolmen vuoden välein. Konferenssissa eri tieteentalojen tutkijat esittävät ja keskustelevat alan tuoreesta tutkimuksesta. Konferenssikielet ovat pohjoismaiset kielet ja englanti.
Call for papers / Esitelmäkutsu sekä sessioille että yksittäisille papereille on avoinna 1.9.–31.102017.
Ohjeet ja alustava ohjelma löytyvät ja abstraktien jättö tapahtuu konferenssin nettisivuilla:
www.kvinhist2018.fi
Aikaamme luonnehtii kriisipuhe. Julkisessa keskustelussa vilisevät kansainvälisten suhteiden kriisi, demokratian kriisi, pakolais- ja maahanmuuttajakriisi, ympäristökriisi, talouskriisi sekä sotien ja terrorismin luomat kriisit. Lisäksi noussut huoli siitä, miten eri kulttuuripiirien arvot kohtaavat ja kriisiytyvät ja millaisia keinoja konfliktien selvittämiseen voidaan löytää.
Sukupuolentutkimuksen viesti on se, että kriisien ymmärtämiseksi ja ratkaisemiseksi on huomioitava sukupuoli yhtenä keskeisenä poliittisena, sosiaalisena ja kulttuurisena tekijänä. Historiantutkijat puolestaan korostavat, että nykyisiä kriisejä on vaikea ymmärtää ja ratkoa ilman historian tuntemusta.
Kriisi ymmärretään yleensä yllättäväksi tapahtumaksi tai ilmiöksi, joka suistaa vallitsevat olosuhteet epätasapainoon ja jonka keskellä on vaikea löytää rationaalisia ratkaisuja. Kriisi voi ilmetä yhteisöjen, ryhmien ja yksilöiden tasolla, kuten myös ympäristön ja luonnon tasolla. Historiantutkimuksen näkökulmasta kiinnostavia ovat eri tasojen väliset yhteydet. Miten esimerkiksi kansainväliset, yhteiskunnalliset tai ympäristökriisit vaikuttavat yksilöihin ja pienyhteisöihin? Millä tavoin kriisit muokkaavat sukupuolijärjestelmiä ja käsityksiä sukupuolesta?
Historiantutkijoille kriisit ovat tuttuja eri aikakausilta sekä maantieteellisiltä ja kulttuurisilta alueilta. Niitä on tutkittu historian eri osa-alueilla runsaasti, koska ne valottavat murroksia ja muutoksia sekä niiden vaikutuksia. Toisaalta kriisien tutkiminen voi osoittaa, mitkä tekijät edustavat kriiseistä huolimatta jatkuvuutta. Ja riippumatta siitä, koskettaako yhteisöä jokin kriisi, yksilöt kokevat henkilökohtaisia kriisejä ja hakevat niihin selviytymiskeinoja.
Konferenssin pääpuhujat ovat
· Dr Ana Carden-Coyne, University of Manchester, Iso-Britannia
· Professori Anu Koivunen, Tukholman yliopisto
· Professori Pamela Scully, Emory University, Yhdysvallat
Kutsumme tutkijoita problematisoimaan kriisejä erityisesti suhteessa sukupuoleen ja sukupuolijärjestelmiin.
Laajaa teemaa voi lähestyä esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla, mutta niiden ei tarvitse rajata työryhmä- ja esitelmäehdotuksia:
– Kriisit ja niiden tutkimuksen teoreettiset, metodologiset ja eettiset ulottuvuudet
– Arvojen kriisit (kansalliset, uskonnolliset, ideologiset jne.)
– Henkilökohtaiset kriisit
– Kriisien muistaminen ja yhteisöjen kyky käsitellä hankalia historioita
– Kriisien ehkäisy, ratkaiseminen ja rauhanprosessit
– Kriisistä selviytyminen erilaisissa historiallisissa ja kulttuurisissa yhteyksissä
– Kriisien vaikutus eri ikäryhmien kokemukseen
– Terveyttä ja ympäristöä koettelevat kriisit
– Kriisit ja media
Konferenssiin voi ehdottaa sekä työryhmiä (esimerkiksi käynnissä olevasta tutkimuksesta, roundtable -keskusteluja ja verkostotapaamisia) sekä yksittäisiä papereita.
SVENSKA
Det 12. Nordiska kvinno- och genushistorikermötet äger rum i Uleåborg, i 7–9 juni 2018. Det arrangeras av Historiska institutionen vid Uleåborgs universitet.
Nordiska kvinno- och genushistorikermötet är ett etablerat forum för kvinno-, genus, köns- och sexualitetsforskare i de nordiska länderna. Här möts forskare från olika akademiska discipliner för att presentera och diskutera ny forskning. Konferensspråk är skandinaviska språk och engelska.
Förslag på sessioner och enskilda papers skall lämnas senast 31 oktober 2017.
Instruktioner och preliminärt program samt abstrakt formulär för sessioner och papper finns i konferens webbsida: www.kvinhist2018.fi
Tidsandan just nu präglas av ett ständigt tal om olika kriser. I den offentliga debatten framhävs kriser i de internationella relationerna, demokratins kris, flykting- och migrationskrisen, miljökrisen, den ekonomiska krisen samt kriser förorsakade av krig och terrorism. Dessutom uttrycks en ökande oro över att konfrontationen mellan olika kulturkretsars värderingar ska leda till fler kriser och man undrar hur sådana konflikter ska kunna lösas.
Genusforskningens budskap är att vi för att förstå alla dessa kriser måste uppmärksamma betydelsen av kön som en central politisk, social och kulturell faktor. Historieforskarna å sin sida framhäver att dagens kriser är svåra att förstå och lösa utan kännedom om historia.
Med kris avser man vanligen överraskande händelser eller fenomen som rubbar balansen i de rådande omständigheterna och leder till en situation där det är svårt att hitta rationella lösningar. Kriser kan uppstå på samfundets, gruppens eller individens nivå samt i miljön eller naturen. Ur historieforskningens synvinkel är det kopplingarna mellan dessa olika nivåer som är intressanta. Hur påverkar till exempel internationella, samhälleliga eller ekologiska kriser individerna och lokalsamhällena? Hur omformar kriserna förståelser av kön och genusordningar?
Historieforskare är välbekanta med kriser under olika tidsperioder och i olika geografiska och kulturella områden. Kriser har varit föremål för mycket forskning inom olika delområden av historieforskningen, eftersom de belyser historiska brytpunkter och förskjutningar samt vilka konsekvenser dessa får. Å andra sidan kan sådana studier också påvisa vilka faktorer som trots olika slags kriser består och representerar kontinuitet. Och oberoende av om samfundet berörs av någon kris eller inte genomlever individerna personliga kriser och söker strategier för att ta sig genom dem.
Inbjudna keynote speakers är
· Dr Ana Carden-Coyne från University of Manchester, UK
· Professor Anu Koivunen från Stockholms universitet
· Professor Pamela Scully från Emory University, USA
Vi inbjuder forskarna på fältet att problematisera kriser särskilt i förhållande till kön och genusordningar.
Det här breda temat kan man närma sig till exempel utgående från följande frågor, som ändå inte behöver begränsa föreslagna arbetsgrupper och föredrag:
– De teoretiska, metodologiska och etiska dimensionerna av forskning om kriser
– Kriser i värden och värderingar (nationella, religiösa, ideologiska osv.)
– Personliga kriser
– Minnet av kriser och samhällets förmåga att bearbeta svåra skeden i det förflutna
– Förebyggande och hantering av kriser samt fredsprocesser
– Hur man klarat sig ur kriser i olika historiska och kulturella sammanhang
– Krisers inverkan på olika åldersgruppers erfarenheter
– Kriser för hälsa och miljö
– Kriser i/och medierna
Tervetuloa!
– Seija Jalagin
Kvinhist2018-järjestelytoimikunnan puheenjohtaja
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
Seija Jalagin
Yliopistonlehtori, FT, dosentti
Historiatieteet
PL 1000, 90014 Oulun yliopisto
Puh. 040 778 9021
http://www.oulu.fi/historia/henkilokunta/jalagin-seija
Seija Jalagin, PhD, Adj. Professor
Department of History, University of Oulu
P.O.Box 1000, FIN-90014 University of Oulu, Finland
Tel. +358 40 778 9021
http://www.oulu.fi/history/personnel/jalagin-seija
Research project
Recognition and belonging: forced migrations, troubled histories and memory cultures
Tunnustuksia: Pakolaisuuden hankalat historiat ja muistamisen kulttuurit
(Suomen Akatemia / Academy of Finland 2017–2021)
http://www.oulu.fi/history/node/42553