CFP: Historiankirjoitus Suomessa ja Ruotsissa -seminaari, Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos, 24.–25.5.2018, (abstraktien määräaika 15.4.2018)
Suomen ja Ruotsin historiantutkimuksen historian tarkastelussa on keskitytty yleensä joko Suomen tai Ruotsin ”oman maan” tutkijoiden toiminnan ja tutkimusten sisältöjen analyysiin. Mielenkiinnon kohteina ovat olleet muun muassa merkittävimmiksi katsotut henkilöt ja heidän ympärilleen muodostuneet, esimerkiksi kansalliseen historiankirjoitukseen tai rakennehistoriaan keskittyneet koulukunnat. Ilman vastausta ovat sen sijaan jääneet perustavanlaatuiset historiografiset kysymykset, kuten miten ja miksi Ruotsin ja Suomen historiankirjoituksen kuva maiden yhteisen ajan historiasta (vuoteen 1809 asti) on rakentunut sellaiseksi kuin se on, ketkä sen ovat luoneet ja millaisia menetelmiä ja lähteitä on käytetty. Entä kuinka maiden vuoden 1809 jälkeistä aikaa koskeva historiankirjoitus on muotoutunut?
Seminaariesitysten toivotaan keskittyvän eri näkökulmista sekä erilaisia aineistoja ja menetelmiä hyödyntäen ensinnä siihen, miksi ja miten kuva Suomen ja Ruotsin historiasta on muodostunut sellaiseksi kuin se on. Esimerkiksi Suomen historiaa leimaavat viimeisen viidensadan vuoden ajalta lukuisat murrokset, jotka ovat osin olleet yhteisiä Ruotsin kanssa, osin ”kansallisia”. Seminaarin keskeinen kysymys on, mistä Suomen ja Ruotsin historiografian erilaiset näkökulmat kumpuavat. Seminaariin ehdotettavat esitykset voivat koskea kaikkia Suomen ja/tai Ruotsin historian aikakausia. Toisaalta seminaarissa ollaan kiinnostuneita historiantutkimuksen historian suhteesta tieteensosiologiaan sekä erilaisista menetelmistä, joiden avulla voidaan arvioida tutkimusten vaikuttavuutta (esimerkiksi bibliometriikka). Mahdollisia aihepiirejä voisivat siten olla:
- Suomen ja/tai Ruotsin historiografian kontekstissa: tutkijaverkostot, vaikuttajatutkijat, tutkimusaiheet ja painotukset, menetelmät, aineistot, viittausverkostot, tieteelliset debatit, julkaisumuodot ja -kielet, tutkimusten vaikuttavuus, historian poliittinen käyttö sekä tieteellinen historiantutkimus osana historiakulttuuria ja -kuvaa
- Tieteensosiologia, tieteellisen tiedon muotoutuminen ja bibliometriikka yleisessä historiografian kontekstissa
Seminaarissa voi esitellä pidemmälle jäsentynyttä tutkimusta, mutta toivottuja ovat yhtä lailla uutta, alkavaa tutkimusta luonnostelevat alustukset. Esityksistä voi halutessaan jalostaa artikkeliehdotuksia Historiallisen Aikakauskirjan teemanumeroon 2/2020 ”Suomi, Ruotsi ja `kansallinen` historiografia 1500-luvulta 1900-luvulle”, jonka artikkeliehdotusten määräaika on 1.9.2018. Seminaariin osallistuminen ei kuitenkaan suoraan merkitse, että kirjoitus hyväksyttäisiin edellä mainittuun teemanumeroon, johon liittyvä prosessi on seminaarista erillinen.
Pyydämme korkeintaan 500 sanan ehdotuksia 15.4.2018 mennessä. Esitykset voivat olla sekä suomeksi että ruotsiksi. Ehdotukset lähetetään Petteri Impolalle sähköpostiosoitteeseen: petteri.s.impola(at)jyu.fi
Lisätietoja seminaarista antaa professori Petri Karonen: petri.k.karonen(at)jyu.fi
Seminaari järjestetään osana Koneen Säätiön rahoittamaa hanketta ”Yhteinen menneisyys, erilaiset tulkinnat: bibliometrinen ja kvalitatiivinen analyysi varhaismodernista Ruotsin valtakunnasta Ruotsin ja Suomen historiografiassa 1860–2020 (Hirsu)”.