Seminaari hybridivaikuttamisesta
Hybridivaikuttamisella tavataan tarkoittaa erimuotoisia, salattuja ja ulkovaltojen toimesta tapahtuvia vihamielisen vaikuttamisen muotoja joiden kohteena on poliittisen järjestelmän tai koko yhteiskunnan vakaus. Käsitteenä se esiintyy usein sotilaallisen toiminnan kontekstissa sekä Venäjän toiminnan arvioinnin yhteydessä. Tämä katsantokanta on kuitenkin epähistoriallinen, ja globaalissa perspektiivissä varsin kapea. Hybridivaikuttamista tekee ja siihen osallistuu laaja kirjo toimijoita, ja sillä on myös muita kuin sotilaallisia tarkoitusperiä. Ilmiö ei rajaudu vain Venäjään, vaan on perusteltua tarkastella muidenkin maiden, erityisesti toisten globaalien suurvaltojen toimintatapoja.
Hybridivaikuttamista laajasti ymmärrettynä on harjoitettu kautta aikain, ja jokseenkin kaikkialla, vaikkei ilmiötä välttämättä sillä nimellä ole kutsuttukaan. ”Hybridisota” lanseerattiin terminä vasta 2000-luvun alussa, mutta jo 1990-luvulta voimme nostaa esille mm. Mary Kaldorin analyysin ”uusista sodista” ja muuttuneista sodankäynnin muodoista. Vaikuttamisen muodot ja motiivit ovat moninaisia. Esimerkiksi Ulkopoliittisen instituutin hybridivaikuttamista käsittelevässä julkaisussa (2018) ilmiö onkin jaettu geoekonomiseen vaikuttamiseen, informaatiovaikuttamiseen ja vaalivaikuttamiseen. Tämäkään ei ole mikään tyhjentävä jaottelu, sillä termin alle voidaan perustellustikin sijoittaa esimerkiksi erilaisia kulttuurisen vaikuttamisen muotoja.
Perustellusti voidaan myös kysyä miksi puhe hybridivaikuttamisesta on noussut esille juuri nyt. Kuten mm. Frank Hoffman on todennut, kyse on paljolti paluusta kylmän sodan ajan valtapolitiikkaan, ja 1990-lukua leimanneen ”fukuyamalaisen” utopian päättymisestä. Ymmärtääksemme nykyisiä ilmiöitä on siten varsin aiheellista katsoa taaksepäinkin, erityisesti kylmän sodan aikaan jolloin nykyisenkaltainen ”hybridivaikuttaminen” oli lähinnä normi, mutta myös pidemmälle menneeseen. Toisaalta on syytä huomioida muun muassa teknologisten muutosten vaikutus nykyiseen tilanteeseen, ja mahdollisiin tulevaisuuden skenaarioihinkin. Lisäksi on paikallaan huomioida, että käsitettä käytetään myös mustamaalaamisen merkityksessä: ajoittain jopa avoin, laillinen ja normaalin politiikan tekemisen puitteisiin mahtuva toiminta halutaan esittää vihamielisenä vaikuttamisena, ilmentäen eräänlaista poliittista paranoiaa.
Tämän seminaarin tarkoituksena on laajentaa kuvaa hybridivaikuttamisesta sotilaalliseen vaikuttamiseen kytkeytyvästä ilmiöstä kohti laajempaa poliittista, historiallista, taloudellista ja käsitteellistä ymmärrystä ilmiöstä ja sen syntysyistä. Haluamme nostaa esiin hybridikeskustelun vähemmälle huomiolle jääneitä puolia, ja korostaa tutkimuksen laajentamista pelkän sotilaallisen kontekstin ulkopuolelle.
Seminaari järjestetään kaksipäiväisenä, 5.-6.3.2020 Jyväskylän yliopistossa. Pyydämme lähettämään esityksien abstraktit (max. 1 sivu, esitys 15-20 min) seminaarin koordinaattori Tommi Kotoselle 15.12.2019 mennessä. Esityksiltä, joiden kielenä voi olla suomi tai englanti, toivomme monitieteistä lähestymistapaa ja odotamme esitelmäehdotuksia erityisesti seuraavista aihealueista, muita mahdollisia teemoja toki pois sulkematta:
hybridivaikuttaminen historiallisena ilmiönä; hybridivaikuttamisen käsitehistoria; viestintä hybridivaikuttamisena; hybridivaikuttamisen psykologia; hybridivaikuttamisen menetelmät; hybridivaikuttaminen globaalina ilmiönä; teknologian muutos ja hybridivaikuttaminen; talous ja hybridivaikuttaminen; kulttuuri ja hybridivaikuttaminen; ympäristöpolitiikka ja hybridivaikuttaminen
Seminaarin järjestävät yhteistyössä Jyväskylän yliopiston profilointialueet Kriisit uudelleenmääriteltyinä ja Kyberturvallisuus.
Lisätietoja:
Tommi Kotonen, tutkimuskoordinaattori, Jyväskylän yliopisto.