LÄHIHISTORIA – Call For Papers 1/2023
Imperiumien jälkeinen historia. Historian käyttö ja muistin politiikka imperiumien seuraajavaltioissa
Lähihistoria-lehti kutsuu kirjoittajia teemanumeroon, joka käsittelee historian käyttöä ja muistin politiikkaa entisissä imperiumeissa ja imperiumien seuraajavaltioissa. Menneisyyttä koskevia tulkintoja ja kuvauksia tuotetaan ja jaetaan jatkuvasti yhteiskunnan eri alueilla ja hyödynnetään erilaisiin käyttötarkoituksiin. Kansallisilla ja kansainvälisillä kentillä historialla rakennetaan ja kiistetään identiteettejä, perustellaan politiikkaa, uhriudutaan, syyllistetään ja hyökätään.
Teemanumero lähestyy historian käytön ja kollektiivisen muistin aiheita imperiuminjälkeisyyden (post-imperial) näkökulmasta. Kysymme, miten menneisyys on läsnä ja historiaa hyödynnetään maissa, jotka ovat eurooppalaisten mannerimperiumien luhistumisen, siirtomaavallan purkautumisen ja Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena muuttuneet entisiksi imperiumeiksi tai ovat näiden seuraaja- tai jälkeläisvaltioita.
Venäläinen nationalismi on korostanut sekä tsaarinajan imperiumin että neuvostoimperiumin rajoja ja perintöä. Historiapolitiikalla on ollut nykyhallinnon geopoliittisissa pyrkimyksissä keskeinen rooli. Länsi-Euroopassa entiset siirtomaavallat, kuten Iso-Britannia, Belgia, Alankomaat, Ranska ja Portugali liittyivät toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä osaksi uutta eurooppalaista yhteisöä, mutta samaan aikaan kunkin maan muistin politiikassa imperiaalinen menneisyys on yhä monin tavoin läsnä. Habsburgeja, ottomaaneja ja preussilaisia ei enää ole, mutta imperiumien jäljet vaikuttavat yhä jälkeläisvaltioiden yhteiskunnissa ja kulttuureissa, inspiroivat identiteettipolitiikkaa ja herättävät monenlaisia tunteita, ylpeyttä, nostalgiaa, epäilyä ja levottomuutta.
Teemanumeron artikkelit voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia teemoja:
– Historian käyttö sisä- ja ulkopolitiikan areenoilla
– Historia ja nationalismi
– Historian käyttö, dekolonisaatio ja “post-colonial memory” (siirtomaamenneisyyden poliittinen käyttö, imperiaalinen menneisyys kollektiivisena traumana, entisistä siirtomaista muuttaneiden toimijuus, jne.)
– Menneisyys ja muistiaktivistit (“memory activists”, “memory entrepreneurs”) Historia, kasvatus ja indoktrinaatio (esim. lapset, nuoret ja historiakulttuuri)
– Historia ja informaatiovaikuttaminen
– Kulttuuriperintö ja “heritage-making”
– Historian affektiivisuus ja tunteiden politiikka
– Historiakulttuurin infrastruktuuri (populaarilehdet, museot, muistomerkit, mediat, juhlat, historiakulkueet)
– Historiakulttuurin hiljaisuudet ja niiden politiikka
– Historiallisen tiedon tuotanto ja imperiaalinen menneisyys
Teemanumeron artikkelit valitaan artikkeliehdotusten perusteella. Lähetä enintään 200 sanan laajuinen artikkeliehdotuksesi teemanumeron toimittajille 20.5. mennessä. Ilmoitamme päätöksistä 5.6. mennessä. Viimeistellyt käsikirjoitukset tulee toimittaa julkaisujärjestelmään (https://lahihistoria.journal.fi/) viimeistään 15.2.2023. Teemanumero ilmestyy loppukeväästä 2023.
Lähihistoria on verkossa avoimesti ilmestyvä tieteellinen aikakauslehti, joka julkaisee vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita, puheenvuoroja, esseitä ja kirjallisuuskatsauksia lähihistorian ja sen lähitieteiden aloilta kotimaisilla kielillä ja englanniksi. Lehdessä julkaistut artikkelit käyvät läpi vertaisarvioinnin Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan käytäntöjen mukaisesti. Lehteä julkaisee Lähihistorian tutkimuksen seura.
Teemanumeron toimittavat Pia Koivunen (UTU), Tuomas Laine-Frigren (TAU) ja Jouni Tilli (JY)
Kirjallisuutta:
Dovile Budryte, “Decolonization of Trauma and Memory Politics: Insights from Eastern Europe”, Humanities 5 (1) (2016). https://www.mdpi.com/2076-0787/5/1/7.
Giulia Carabelli, “Habsburg coffeehouses in the shadow of the empire: Revisiting nostalgia in Trieste”, History & Anthropology 30 (4) (2019).
Hope M. Harrison, After the Berlin Wall: Memory and the Making of the New Germany, 1989 to the Present (Cambridge University Press, 2019).
Ekaterina Haskins, “Victory day, family style. Grassroots war commemoration, collective
memory habits, and the shaping of public affect”, in Conservatism and Memory Politics in Russia and Eastern Europe, edited by Katalin Miklóssy and Markku Kangaspuro (Routledge 2022).
Manjani Miller, Wronged by Empire. Post-Imperial Ideology and Foreign Policy in India and China (Stanford: Stanford University Press, 2018).
Mikhail Minakov, ““We have no postcolonial theory as such, but only different imperial experiences”. A Conversation with Alexander Etkind on the Imperial Experience of Russia in Global Perspective.” Journal of Slavic Cultures, Vol. 14, 2021.
https://www.esamizdat.it/ojs/index.php/eS/article/view/127/107
Michael Rothberg, Multidirectional memory. Remembering the holocaust in the age of decolonization (Stanford University Press, 2009).
Dietmar Rothermund, Memories of Post-Imperial Nations. The Aftermath of Decolonization, 1945–2013. Cambridge University Press 2015
Jeremy F. Walton, “Introduction: Textured historicity and the ambivalence of imperial legacies”, History & Anthropology 30 (4) (2019).