CfP / esitelmäkutsu

Musiikin poliittinen käyttö eri aikojen poikkikansallisissa yhteyksissä

Musiikki, historia ja politiikka –verkoston seminaari Jyväskylässä 2-3.4.2020

–          Amerikkalainen Paul Robeson laulamassa Moskovassa vuonna 1958 kunniakseen järjestetyillä 60-vuotispäivällä Swing Low Sweet Chariot’ia

–          Leonard Bernstein johtamassa Beethovenin 9. sinfoniaa Berliinissä 1989 muurin juuri kaaduttua, soittajina niin itä- ja länsi-saksalaisia, kuin neuvostoliittolaisia, amerikkalaisia, ranskalaisia ja brittejä

–          Willis Conoverin Voice of America Jazz Hour ja 30 miljoonaa viikoittaista kuulijaa ympäri maailmaa, erityisesti sosialistisessa maailmassa

–          Miriam Makeba palaamassa Etelä-Afrikkaan vuonna 1960, joutuen maanpakoon ja esiintyen ympäri maailmaa apartheidia vastaan

–          Valeri Gergijev johtamassa venäläisen musiikin konserttia 100-luvun roomalaisessa amfiteatterissa Syyriassa vuonna 2016 Venäjän joukkojen vallattua paikan ISISiltä

Musiikkia on käytetty – ja käytetään – politiikan välineenä niin yksilöiden, organisaatioiden kuin valtioidenkin toimesta. Musiikki vetoaa tunteisiin, vaikuttaa ihmisiin ja sillä voidaan käsitellä niin yhteiskunnallisia kuin kulttuurisiakin ongelmia. Tätä voimaa on pyritty käyttämään myös poliittisiin tarkoituksiin esimerkiksi propagandan muodossa, mutta myös paljon hienovaraisemmin. Valtioiden ohella myös muut yhteiskunnalliset toimijat sekä yksilöt ovat pyrkineet tekemään musiikilla politiikkaa.

Seminaarin tarkoituksena on tarkastella musiikin käyttöä kansallisen kehikon ulkopuolella, poikkikansallisissa ja ylirajaisissa yhteyksissä. 1900-luvun mittaan kulttuuridiplomatian kehittyminen on tehnyt musiikin käytöstä jopa rutiininomaisen osan eri maiden ulkopolitiikkaa. Musiikin kansainväliset ulottuvuudet ovat kuitenkin paljon vanhemmat kuin ammattimainen diplomatia: esimerkiksi ooppera on ollut osa kansainvälistä politiikkaa yli 400 vuoden ajan. Valtioiden lisäksi eri järjestöillä ja kansainvälisillä organisaatioilla on omia tavoitteita, joissa musiikki ja politiikka risteävät. Myös säveltäjillä ja muusikoilla on luovan toiminnan ohella ollut merkittäviä poliittisia pyrkimyksiä.

Kutsumme ehdotuksia esitelmiksi, joissa tarkastellaan musiikin ja politiikan suhdetta kansainvälisissä ja poikkikansallisissa yhteyksissä. Esitykset voivat käsitellä mitä tahansa aikakautta, musiikinlajia, toimijaa/toimijoita ja maantieteellistä aluetta.

Seminaarin varsinainen päivä on torstai 2.4. Olemme varanneet perjantain 3.4. verkoston kokoontumista varten, sekä mahdollisia esityksiä varten, jos kiinnostus on runsasta.

Pyydämme lähettämään max. 200 sanan otsikoidun ja nimikoidun abstraktin esityksestäsi 17.2 mennessä osoitteeseen . Hyväksytyille ilmoitetaan 21.2. mennessä.

Esitysten pituus seminaarissa on 20 minuuttia. Kokoamme esitykset paneeleiksi. Suosittelemme esitysten pitäjiä jakamaan esitykseensä liittyvän, etukäteen luettavan paperin helpottamaan keskustelua esityksestä. Paperit tulevat vain seminaariin osallistuvien nähtäväksi. Paperit tulee jättää 23.3, jotta osallistuvat ehtivät tutustua niihin.

Kysymykset ja kommentit voi lähettää samaiseen osoitteeseen

Verkoston puolesta, Simo Mikkonen, Jari Parkkinen (JY) ja Kaarina Kilpiö (ÅA)