Millaisia suomalaiset lastenelokuvat ovat – niin temaattisesti kuin tyylillisestikin? Entä millainen kulttuurinen ja taloudellinen ilmiö suomalaiset lastenelokuvat ovat? Millaista kuvaa eri vuosikymmenten lapsuuksista lastenelokuvat rakentavat sekä millaisia tavoitteita ja pyrkimyksiä ne ajavat? Miten lastenelokuvaan suhtaudutaan niin rahoittajien, kriitikoiden kuin yleisönkin taholta ja miten suhtautuminen on mahdollisesti muuttunut?
Suomalainen elokuvatuotanto nousi 2010-luvulla samoihin huippulukuihin, jotka saavutettiin 1950-luvun ennätysvuosina. Samalla yhdeksi tärkeimmistä kotimaisen elokuvan lajityypeistä nousi lastenelokuva, joka suomifilmien aikakaudella oli lähes loistanut poissaolollaan.
Lapsiyleisölle suunnattu tuotanto on olennainen osa suomalaista kaupallista elokuva-alaa. Elokuvia valmistuu useita vuosittain, ja koska teatteriin mennään koko perheen voimin, ne keräävät hyvin yleisöä. Monet filmeistä pohjautuvat lastenkirjoista tuttuihin tarinoihin ja usein saavat myös jatko-osia. Elokuvien taloudellinen merkitys on ilmeinen, samoin kuin niiden asema suomalaisen elokuvatuotannon kokonaisuudessa. Ne tarjoavat mahdollisuuksia elokuvan tekijöille, ja kasvattavat uusia yleisöjä kotimaiselle tuotannolle.
Valkokankaille lastenelokuva näkyy, mutta akateeminen huomio on vähäisempää. Jukka Sihvosen 1980-luvun teosten (Kuviteltuja lapsia 1987 ja Liekehtivät nalleverhot 1989) jälkeen suomalaisesta lastenelokuvasta on julkaistu vain muutamia yksittäisiä artikkeleita.
Tämän vuoksi kutsumme aiheesta kiinnostuneita lähettämään ehdotuksiaan vertaisarvioiduiksi artikkeleiksi kokoomateokseen Suomalainen lastenelokuva (työnimi).
Käsiteltävää aikakautta ei ole rajattu vain viime vuosiin, vaan se kattaa koko suomalaisen lastenelokuvan historian Ollin oppivuosista (1920) alkaen. Rajauksina artikkeleille on, että käsiteltävien elokuvien tulee olla lapsiyleisölle suunnattuja, suomalaisia ja kaupallisen teatterilevityksen saaneita.
Mahdollisia teemoja:
- Adaptaatio ja brändäys
- Ajaton, epäaikaan ja fantasiamaailmaan sijoittuva lastenelokuva
- Animaatiot
- Eläimet, luonto ja lapset
- Fantasia ja satu
- Ikärajojen vaikutus elokuvan sisältöön ja tarinankerrontaan
- Kansainvälinen vs. kansallinen
- Kasvatuksellisuus ja moraliteetti
- Kaupallisuus ja tuotteistaminen, elokuvasarjat
- Kunnianhimoisuus ja laatu
- Lastenelokuvan genret
- Media- ja elokuvakasvatuksellisuus
- Muumit
- Rahoitus, elokuva-alan rakenteet ja ammatilliset mahdollisuudet
- Realismi
- Sukupuoli, etninen tausta, yhteiskuntaluokka
Abstraktien ohjeellinen pituus on 200-300 sanaa. Ne pyydetään lähettämään 30.6.2020 mennessä osoitteella
Mukaan valituille kirjoittajille järjestetään yhteinen keskustelutilaisuus (Helsingissä tai etäyhteydellä yleisestä tilanteesta riippuen).
Valmiiden artikkeleiden pituus on max 40 000 merkkiä. Artikkeleiden deadline on pääsiäisenä 2021.
Teoksen toimittavat Heta Mulari, Marjo Kovanen ja Outi Hupaniittu.