Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
Viisi tutkijaa – Saara Jäntti, Kirsi Heimonen, Sari Kuuva, Karoliina Maanmieli ja Anu Rissanen – on kirjoittanut monitieteisen teoksen Kokemuksia mielisairaalasta: Muistoihin kaivertuneet tilat. Heidän tutkimuksensa perustuvat laajaan muistitietoaineistoon, joka sisältää potilaiden, omaisten, sairaalan työntekijöiden sekä sairaaloiden alueella asuneen henkilöstön lapsien muistoja. Muistot ja kokemukset liittyvät eri puolilla Suomea sijainneisiin laitoksiin.
Käsite Meri-Lappi alkaa olla jo vakiintunut muuhunkin kuin aluesuunnittelun ja matkailun käsitteeksi. Tuo maantieteellinen alue sijoittuu Oulun ja Tornion väliin ja on osa yhtä keinotekoista käsitettä Perämerenkaari. Viime vuosina on alkanut esiintyä uusi maantieteellinen käsite, Merikarjala. Mikä se on ja missä se sijaitsee?
1980–1990-lukujen vaihteessa Eurooppa muuttui enemmän kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Neuvostoliitto hajosi, Saksa yhdistyi, Baltian maat itsenäistyivät, Jugoslaviassa käytiin sotaa. Suomi pohti, mikä sen asema muuttuneessa maailmassa tulisi olemaan ja kannattaisiko mennä mukaan läntisen Euroopan talousliittoumaan.
Persianlahden pikkujättiläiset on erittäin tervetullut lisä alueen taustoja avaavien yleisteosten joukkoon. Äärimmäisen kasvun kokeneet maat ovat suurvaltojen puristuksessa ja eri voimakenttien raja-alueella. Turisteille tarkoitetut sisälaskettelukeskukset ja kiiltävät pilvenpiirtäjät on haastettu arvokeskustelulla ihmisoikeuksista, prinsessojen ja vierastyöläisten oloista. Samassa veneessä olemme loppujen lopuksi kuitenkin: ilmastonmuutos haastaa meidän kaikkien nykytavan elää ja kuluttaa.
Taija Kaarlenkaski ja Otto Latva ovat tarttuneet ajankohtaiseen aiheeseen toimittaessaan vertaisarvioidun, kriittistä eläintutkimusta sisältävän teoksen Tunteva tuote: Kuinka eläimistä tuli osa teollista tuotantoa? Sen 15 artikkelissa pohditaan teollista eläintuotantoa humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen näkökulmasta. Niissä kerrotaan ruoaksi tuotettavien, turkisten takia tarhattavien ja lemmikkieläinten suurimittaisesta tuotannosta. Kirja sopii luettavaksi juuri sinulle, joka et pelkää tietoa ihmisten ja eläinten välisten suhteiden ikävistäkin puolista.
1960-luvulla kansakoulun opista jäi ainakin se mieleen, ettei elämää olisi ilman merta! Turun yliopiston tutkijat Maarit Leskelä-Kärki ja Otto Latva toteavat vastikään ilmestyneen Meri ja Tove kirjansa alkusanoissa kaiken elollisen olevan riippuvaista merestä ja että maailmaa kaikkine lajeineen, ihminen mukaan lukien, uhkaa juuri nyt epävarmuus, ilmastonmuutos, lämpötilan nousu, mannerjäätiköiden sulaminen, merien saastuminen ja merenpinnan nousu. Näin pitääkin tehdä ja kaikki sanat ja teot, jotka edistävät jollain muotoa merien ja muun ympäristömme suojelua, ovat tällä hetkellä enemmän kuin ajankohtaisia. Nyt ilmestynyt Meri ja Tove on juuri sellainen.
Alussa oli… Ihmiskunnan uusi historia on yksi viime vuosien puhutuimmista ja myydyimmistä historiantutkimuksen alan populaarijulkaisuista. Kirjassa kyseenalaistetaan muun muassa kulttuurievoluution selitysmalleja, ajatuksia valistusfilosofian kehityksestä ja monia julkisessa keskustelussa esitettyjä käsityksiä siitä, millaiset lainalaisuudet yhteiskuntien muutosta ohjailevat. Teoksessa on monia puutteita ja useat tutkijat ovat ehtineet jo kritisoida sitä, mutta jo pelkkä arkeologisen ja antropologisen tutkimuksen sekä aatehistoriallisen aineiston esittely on mielenkiintoista ja arvokasta ja sen takana on ollut varmasti valtava työmäärä.
Itsenäisessä valtiossa käynnistyy kansan tukemana demokratiakehitys, johon naapurivaltio suhtautuu vihamielisesti. Naapurivaltioiden sotajoukkoja kootaan valtion ulkorajoille. Naapurin virallinen propagandakoneisto hyökkää itsenäisen valtion kimppuun. Naapurivaltio ilmoittaa voivansa tulla pelastamaan valtion demokratian. Rajalle siirretyille joukoille kerrotaan laajasta sotaharjoituksesta, mukana on myös varusmiesyksiköitä. Joukoille jaetaan taisteluvarustus ja ammukset. Naapurivaltio ylittää sotavoimillaan rajan. Ei, kyse ei ole Ukrainasta vaan Tšekkoslovakiasta elokuussa 1968.
30.11.2022 | Marko Halonen
Qatarissa pelattavat jalkapallon miesten maailmanmestaruuskilpailut ovat ilahduttavasti elävöittäneet alueen tutkimusta ja siitä keskustelua. Mediatutkimuksen dosentti ja kulttuurimaantieteilijä Sami Kolamo hyökkää uudessa kirjassaan voimakkaasti sekä kisoja että kansainvälistä jalkapalloliittoa (FIFA) vastaan. Taskukirjan kokoisen ja kipakasti kirjoitetun teoksen lukeminen on helppoa ja nopeaa kaikille aiheesta vähänkin kiinnostuneelle. Lukeminen kyllä kannattaa, etenkin jos joku ei vielä ole lainkaan tietoinen Qatariin ja FIFA:an liittyvistä ongelmista. Varjopuolena on teoksen lähes täydellinen yksipuolisuus ja vain osin vakuuttava lähdepohja sekä muutamat asia- ja ymmärrysvirheet.
Ulkomaalaisten naisten maahanmuutosta Suomeen ei ole mitään perustutkimusta, eikä edes tilastoa. Siksi kokonaiskuva on koottava sirpaleista ja elämäkerroista. Nykyisin aineistoa karttuu nopeasti ja kyse on moitteettomasti tehdystä historiantutkimuksesta, joka ansaitsee tulla luetteloiduksi ja hyödynnetyksi laajemminkin. Tämä elämäkerta sisältää muutaman arvoituksen, jotka luultavasti joskus vielä ratkeavat, mutta joista voi oppia, millaisia lähteitä on käytettävissä ja mitä niistä selviää tai ei selviä.
Rob Boddicen Tunteiden historia on tarpeellinen pamfletti nykyajan kapeasta tunnekäsityksestä. Se esittää rikkaan valikoiman menneisyyden rikkaita tunnekokemuksia ja kontrastoi ne nykyajan onnellisuusvaatimukseen, jolla on lopultakin vähän tekemistä taloudellisen hyvinvoinnin kanssa.
Esa Ruuskasen, Paula Schönachin ja Kari Väyrysen toimittama Suomen ympäristöhistoria 1700-luvulta nykyaikaan on kattava ja laadukas kokonaisesitys Suomen ympäristöhistoriasta ja paikkaa merkittävän puutteen suomalaisessa ympäristöhistorian kirjallisuudessa. Teos on parhaimmillaan ympäristömuutoksien, -ajattelun ja -politiikan tarkastelussa, mutta muutosvoimien selittämisessä se ei onnistu aivan yhtä hyvin.
Satojen tuhansien toisen maailmansodan aikana Neuvostoliittoon joutuneiden sotavankien joukossa 3400 suomalaista oli vain näkymätön murunen. Kotiin heistä pääsi vain parisen tuhatta. Mutta jokaisella heistä on oma tarinansa. Näistä tarinoista, pikemminkin kertomuksista, Timo Malmi on koonnut neljä matkaa sotavankileirien maailmaan. Maailmaan, joka ei ollut ilolla pilattu.
Yhä kipeämmin tajuamme, kuinka tärkeää olisi tuntea Kiinaa ja karistaa orientalistiset illuusiot salaperäisestä kaukomaasta. Kiina on tullut lähelle poliittisesti, taloudellisesti ja kulttuurillisesti, eikä enää salaile pyrkimystään osallistua koko maailman muokkaamiseen. Sen romantiikka on karissut nopeasti, mutta tiedon sirpaleiden keräämiseksi ja jäsentämiseksi tarvitaan hyvää käsikirjaa. Kiinan poliittinen järjestelmä on sellaiseksi tarkoitettu teos ja soveltuu yliopisto-opiskelijoiden lisäksi kaikille kansainvälisistä asioista kiinnostuneille. Lähde- ja lyhenneluettelot, kartat sekä hakemistot nimiin ja käsitteisiin kiinankielisine sanastoineen vahvistavat käsikirjamaisuutta.
Tolkien ja Kalevala kelpaisi akateemiseksi skuupiksi: ilman meidän kansallisteostamme olisi fantasiakirjallisuuden tärkein klassikko jäänyt syntymättä ja kokonainen genre vaille kivijalkaa! Paikoin ylitulkintoihin sortuva esittely J.R.R. Tolkienin fiktion ja Elias Lönnrotin Kalevalan välillä kuitenkin ristivalottaa molempien mytologioiden maailmanrakennusta.
Runsaasti ja taidolla kuvitettu hakuteos Helsingin yli 60 ulkomaanedustustosta ja niiden arkkitehtuurista sisältää myös huolella kirjoitettua diplomatian historiaa. Se tarjosi jo ennen koronavuosia tilaisuuden nojatuolimatkailuun tai mielenkiintoisiin kaupunkikävelyihin Helsingissä.
Ruotsin ja Venäjän välinen hattujen sota (1741–1743) on Ruotsin sotahistorian kenties surkein tapahtumaketju. Suurvallan palautus muuttui sotilaiden eloonjäämistaisteluksi nälkää ja tauteja vastaan sekä armeijan päättömään perääntymiseen. Jälkiselvittelyissä sodanjohdosta vastanneet ja Ruotsin sotilaskunnian tahraamisesta tuomitut henkilöt kärsivät päättömän lopun. Teemu Keskisarja syventyy uusimmassa kirjassaan hattujen sodan mielettömyyksiin.
15.11.2022 | Antero Leitzinger
Joskus historiallinen romaanikin on niin lähellä elämäkertaa ja onnistuu välittämään inhimillisen elämän tuntemuksia niin hyvin, että siitä on iloa historiasta kiinnostuneille ja historiantutkijoillekin. Sadik-Oglin trilogiasta on ilmestynyt kaksi paksua osaa, joita voi suositella Nikolai II:n ajan muslimielämästä ja Suomeen-muutosta kiinnostuneille.
Black Wind, White Snow – Russia´s New Nationalism on Venäjän tuntijana uskottavan brittijournalistin Charles Cloverin tietorikas teos Putinin ulkopolitiikan aatteellisena taustana vaikuttavasta Euraasian käsitteestä. Clover lähtee liikkeelle lokakuun vallankumousta paenneiden venäläisten emigranttien epätoivosta. Kun vanhaa Venäjää ei näyttänyt voitavan palauttaa, oli lohduttauduttava ajatuksella suuresta yhteisestä Euraasiasta, jossa kansat ja heimot rauhassa vaalisivat kulttuurejaan. Anna Ahmatovan poika Lev Gumilev nosti esille arojen heimojen sivistysperinnön, mikä herätti Neuvostoliiton johdossa epäluuloa ja Euraasian käsitteen torjuntaa. Glasnostin myötä epäluulo hälveni.
Yli sata vuotta sitten Suomeen muuttaneen tataarin muistelmat auttavat ymmärtämään, mistä kaikesta maahanmuutossa on kyse ja miltä itsenäistyvä Suomi näytti muslimin silmin. Tutustuminen suomennoksen rinnalla kulkevaan mishäärinmurteeseen ja sen vertailu turkkilaisiin kieliin kiinnostanee muitakin kuin turkologeja.