Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
6.11.2024 | Helena Pilke
Kirkkonummen Obbnäs eli Upinniemi tunnetaan nykyisin varuskunta-alueena, jossa koulutetaan joukkoja pioneereista taistelusukeltajiin. Kylän tarinaan mahtuu huvila-asukkaita ja neuvostosotilaita, kalastajia ja kartanonherroja. Sen menneisyyttä valottava teos on yksityiskohtaisesti kerrottua, komeasti kuvitettua kotiseutuhistoriaa.
4.11.2024 | Maare Paloheimo
Tuomikosken teos valottaa Ukrainan historiaa tekstin, karttojen ja kuvien avulla. Teos on lyhyt johdatus idän ja lännen välissä tasapainoilleen maan vaiheisiin esihistoriasta nykypäivään, aina Venäjän aloittamaan hyökkäyssotaan asti. Kuten jo teoksen otsikko antaa ymmärtää, kyseessä on tiivis esitys: populaarin teoksen 120 sivulla pyritään keskittymään suuriin linjoihin ja merkittävimpiin tapahtumiin. Tuomikoski kertoo heti alkusivuilla tarkoitusperänsä: teoksellaan hän tahtoo omalta osaltaan liittyä Ukrainan tukijoihin – samalla hän näkee, että tiedon jakaminen on ”osaltaan taistelua hyvän puolesta”. Kirjoittajan avoimuus tavoitteistaan luo teoksen lukemiselle kontekstin.
30.10.2024 | Helena Pilke
"Silminnäkijänä" on tarina siitä, mitä moneen rooliin ehtinyt journalisti vuosikymmenten varrella ympärillään näki ja miten hän tapahtumat koki. Samalla se on kiinnostavasti kirjoitettu lähihistorian kertauskurssi.
28.10.2024 | Lassi Saressalo
Punasuomalaiset tulivat 1920-luvulla Vienan Karjalan salokyliin, jotka olivat levottomina kapina-aikoina tyhjentyneet asukkaiden paettua Suomeen. Sinne saapui 1930-luvun alussa myös ihanneyhteiskuntaa rakentamaan amerikansuomalaisten idealistinen joukko. Nämä uudisasukkaat kohtasivat epäluuloa karjalaisten ja etenkin venäläisten taholta, ja neuvostovaltion synnytystuskat oli helppo siirtää heidän niskoilleen. Myöskään karjalais-venäläisen kulttuurin poliittinen suomalaistaminen ei saavuttanut vastakaikua. Stalinin leikkuri tekikin vuosina 1937–1938 näistä ”nationalisteista, tuholaisista ja vakoojista” lopulta tehokkaasti selvää.
25.10.2024 | Helena Pilke
Professori ja historioitsija Matti Klinge (1936–2023) teki elämäntyönsä Helsingin yliopistossa, mutta hänet tunnettiin laajalti. Klingellä oli puoltajansa, mutta myös vastustajansa. Kansakunnan kotiopettajan ja tapamestarin henkilökuva on särmikäs ja valaisee samalla kohteensa lähiympäristöä.
22.10.2024 | Marko Halonen
Islamilaisesta oikeudesta, šariasta, ei ole suomeksi kirjoitettu yhtäkään yleisteosta. Aihetta on toki sivuttu esimerkiksi teoksessa "Islamilainen kulttuuri" (toim. Palva ym.) sekä useissa Jaakko Hämeen-Anttilan teoksissa, mutta varsinaista yleistajuista islamilaisen oikeuden historiaa ei ole saatavilla. Joonas Mariston teos "Islamilaisen oikeuden historia – šarian monet merkitykset" korjaa tämän puutteen mainiosti.
21.10.2024 | Terhi Ainiala
Kaupunkien kielimaisemien tutkimus tuo uutta ja oivaltavaa tietoa kaupunkien kerrostumista, identiteeteistä ja valtasuhteista. Se, mitä ja miten kieliä kaupunkimaisemissa käytetään, tuo esiin osallisuuden ja toiseuden teemoja. Kielentutkimuksen alan kokoomateos osoittaa kielimaisematutkimuksen monitieteisyyden ja tarkkanäköisyyden.
15.10.2024 | Lea Toivola
”Jokaisessa maassa on salainen palvelu – ellei oma niin vieras. Myös ystävät ja liittolaiset vakoilevat toisiaan”, toteaa Jukka Rislakki teoksensa "Tiedustelu ja vakoilu" alussa. ”Vain varomaton ei varaudu, vain sinisilmäinen luottaa ilman epäluuloa.” Kirja on yhteenveto ja päivitys Jukka Rislakin vuosikymmenien mittaisesta tutkimus- ja kirjoitustyöstä aiheen parissa.
14.10.2024 | Merja Leppälahti
Tuija Vertaisen "Sabotöörin siluetti" on kirja, jonka voi lukea alusta loppuun tai selailla mielikseen lukien tekstin sieltä, toisen täältä. Vanhojen ja uudempien ranskalaistaustaisen sanojen taustat aukeavat viihdyttävinä pikku tarinoina.
11.10.2024 | Leena Rossi
Orjuuden arvet on riipaiseva teos. Pekka Isaksson ja Jouko Jokisalo kertovat siinä 1500-luvulta 1800-luvulle kestäneestä transatlanttisesta orjakaupasta ja orjuudesta sekä näiden vaikutuksista Eurooppaan, Afrikkaan ja Amerikkaan. He osoittavat myös, miten orjuus ja rasismi oli mahdollista liberalismin, ihmisoikeuksien ja valistuksen kulta-aikana, sekä pohtivat orjien vastarinnan merkitystä orjuuden lakkauttamisessa.
7.10.2024 | Rasmus Marjanen
Ilmari Käihkö on viime vuosina tullut suuren yleisön tietoisuuteen Ukrainan sotaa käsittelevänä analyytikkona. Taustaltaan hän on Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden dosentti ja kriisinhallintaveteraani. Teoksessaan hän avaa kokemuksiaan palveluksestaan suomalaisessa kriisinhallintajoukossa Tšadissa vuonna 2009. Kirjassa yhdistyvät henkilökohtaiset kokemukset ja laajempi analyysi suomalaisesta kriisinhallinnasta. Käihkö on pitkään peräänkuuluttanut kriittisempää keskustelua aiheesta, ja kirja onkin kaunistelematon katsaus suomalaiseen kriisinhallintaan ja varusmiespalvelukseen, joka on herättänyt runsaasti yhteiskunnallista keskustelua.
2.10.2024 | AV Villén
Toinen suomennos Rosi Braidottin tuotannosta kohdistuu jälkihumanismiin. Teos on tärkeä aihetta koskevan suomenkielisen käsitteenmuodostuksen kannalta, ja paikoittaisesta kankeudesta huolimatta antaa ajattelemisen aihetta kulttuurintutkijoille.
26.9.2024 | Helena Pilke
Kylmän sodan aikana suomalaiset poliitikot olivat monesti puun ja kuoren välissä, mutta monenlaiseen ahdinkoon joutuivat myös sotilaat. Everstiluutnantti evp Heikki Tiilikaisen kirja "Kylmän sodan kahdet kortit" sisältää tositarinoita ja silminnäkijäkuvauksia lähihistorian mieliinpainuneimpien tapahtumien tiimoilta. Samalla se ottaa kantaa maanpuolustuksen nykytilanteeseen ja tulevaisuuteen.
13.9.2024 | Kristiina Kalleinen
Kirjojen kaipuu -tutkimuksen taustalla on Koneen säätiön rahoittama tutkimushanke ”Sanojen liike ja tiedon paikat. Oppineet kirjalliset yhteisöt 1800-luvun alun Suomessa” (2020 – 2023). Kirjojen kaipuu -teos todistaa vahvasti sitä vanhanaikaista käsitystä vastaan, että 1800-luvun alun Suomen suuriruhtinaskunta olisi ollut pimeän Pohjolan pussinperä, jonne eurooppalaiset uudet ideat ja filosofiat ja niistä kertonut kirjallisuus eivät olisi päässeet juurtumaan. Päinvastoin, kaikenlaista kirjoitettua aineistoa himoittiin, kerättiin, haluttiin omistaa, vaihdettiin ja omistajansa harmiksi joskus jopa hukattiinkin.
11.9.2024 | Markku Soikkeli
"Kynällä raivattu reitti" on nais- ja kirjallisuushistoriaa esittelevä yleistajuinen, todennäköisesti lukioikäisiä viihdyttävä teos, jossa kirjallisuuden sisällöt jäävät valitettavan toissijaisiksi. Lähteiden ja lähdekeruun huolellinen esittely tekevät siitä kuitenkin kestävän lähdeteoksen kirjallisuushistoriasta kiinnostuneille, varsinkin Hanna Ongelinin ja Helga Nuorpuun kaltaisten unohdettujen kirjailijoiden etsiskelijöille.
6.9.2024 | Sirkka Ahonen
Lähetystyö nousi 1800-luvun puolivälissä nuorisoliikkeeksi. Sellaisena se kuului muiden herätysliikkeiden tapaan aikakauden kansanliikkeisiin. Ne olivat luonteeltaan demokraattisia sikäli, että ne nousivat rahvaan keskuudesta ja sulkivat joukkoonsa kouluttamattomia toimijoita. Vaikuttavin lähetysjohtaja Martti Rautanen oli inkeriläisen maaorjan poika ja muut ensimmäiset lähetit talonpoikia ja käsityöläisiä. Lähettien rekrytoitumista koordinoi Suomen Lähetysseura, joka valitsi Lounais-Afrikan suomalaisten lähetystoiminnan kentäksi. Lähetysseuran vastaanottamat kirjeet ovat lähetystyön järjestymisen ja ongelmien elävä lähde-aineisto.
4.9.2024 | Helena Pilke
Ruotsalaisen televisiosarjan nimi sopii oivallisesti otsikoksi tälle kirja-arviolle, sillä hankolaisten puuhuviloiden tarinoiden myötä lukijalle aukeaa kiintoisia näkymiä paitsi itse rakennusten, myös niiden asukkaiden ja koko kaupunginkin historiaan puolentoista vuosisadan ajalta.
29.8.2024 | Leena Rossi
Päivi Ahdeoja-Määttä on viihtynyt Martta Wendelinin taiteen parissa yli kaksikymmentä vuotta, kirjoittanut siitä artikkeleita ja koonnut useita näyttelyitä. Hänen teoksensa, Kultahiekkaa ihmisten poluille: Martta Wendelinin elämä, on ensimmäinen laaja elämäkerta taiteilijasta. Se perehdyttää lukijan taiteilijan henkilökohtaisen elämän arkeen, taiteen tekemiseen ja monipuoliseen tuotantoon. Wendelin tunnetaan varsinkin lehtien sekä koulu- ja nuortenkirjojen kansista ja kuvituksista sekä postikorteista, mutta hän on tehnyt myös upeita muotokuvia ja kukkamaalauksia.
26.8.2024 | Helene Laurent
Tampereen yliopiston pitkäaikainen sisätautiopin professori Amos Pasternack on muistelmissaan peilannut pitkän elämänkaarensa merkittäviä tapahtumia. Pasternack kuljettaa lukijaa sota-ajan lapsuudesta 50-luvulla koettuun nuoruuteen Helsingissä. Pääosan työelämästään hän vietti Tampereella rakentamassa uutta lääketieteellistä tiedekuntaa. Vaikka pitkän ja menestyksellisen lääkärinuran kuvaaminen voisi kiinnostaa erityisesti lääkäreitä, näkisin, että teoksen suurin arvo on sen luomassa ajankuvassa etenkin 40–50-luvun Helsingistä juutalaisen sukuyhteisön jäsenenä. Suosittelenkin teosta lähinnä kulttuurihistorioitsijoille.
23.8.2024 | Paavo Oinonen
Näinä aikoina ei voi välttyä kohtaamasta lukemista koskevaa huolipuhetta. Lukeminen pirstaloituu, lukemisharrastus vähenee, nuoret karttavat kirjoja ja moni muu seikka arveluttaa. Kokoomateos Lukemisen kulttuurit vakuuttaa, ettei hätää ole vaan lukemisen käytännöt ja arvostukset ovat vaihdelleet. Huolten sijaan artikkelikokoelman ytimessä on jatkuva muutos, johon eri alojen akateemiset tutkijat kohdistavat katseensa. Muun muassa lukemisen eri muodot, merkitykset, taidot, harrastus, koulutukselliset kysymykset, historia ja esteettiset ihanteet saavat huomiota. Nämä kuuluvat teoksen käsittelemiin lukemisen kulttuureihin.