9.9.2019 | Merja Leppälahti

Mikko Ylikankaan teos Sota-ajan rikokset sisältää Helsingin Sanomien välittämiä rikosuutisia talvisodasta Lapin sodan aikaan. Ylikangas on etsinyt kunkin rikoksen tiedot arkistoista ja esittelee kuudentoista eri rikostapauksen kulkua uutisointeineen ja tuomioineen. Kirja tarjoaa kiinnostavan ja harvemmin käsitellyn näkökulman sota-aikaan.

Lue lisää

Eduard Hisingerin sienikirja on Suomen ensimmäinen kansalle tarkoitettu sienikirja, jonka Suomen Talousseura julkaisi 1863. Tarkoituksena oli levittää kansan pariin sienitietoutta ja teos levisikin laajalle Suomen Talousseura suositeltua sitä kansankirjastoille. Vielä suuremman levikin kirja sai nälkävuosina 1867-68, jolloin keskusteltiin laajalti sienien hyödyllisyydestä nälän lievittämiseksi. Kirjan pääosan muodostaa Kallen monologi, jossa kuvaillaan sieniä hauskasti ja havainnollisesti sekä annetaan ruoka- ja säilöntäohjeita. Teos on ilmestynyt nyt syksyllä 2019 korjattuna digitaalisena versiona Agricola-portaalin julkaisusarjassa, sekä Helsingin yliopiston digitaalisessa arkistossa.

Lue lisää

6.9.2019 | Helena Pilke

Suomen ja Saksan suhteet toisen maailmansodan aikana saavat taas uutta valaistusta. Pekka Visurin ja Eino Murtorinteen kirjan keskiössä on Saksan ja Neuvostoliiton elokuussa 1939 solmittu etupiirisopimus salaisine lisäpöytäkirjoineen, mutta samalla Euroopan tilannetta tarkastellaan laajemmin. Kirjassa myös julkaistaan joitakin asiaan liittyviä dokumentteja ensi kertaa suomeksi.

Lue lisää

1

Uusi suomennoskokoelma Sakari Topeliuksen lehtinovelleja muistuttaa 1840-luvun keskeisyydestä kirjallisuuden murroskautena. Topeliuksen kahdeksan novellia ilmestyvät nyt ensimmäistä kertaa suomeksi, ja Viikingin hauta -kokoelma täydentää muiden pienkustantajien tuoreita julkaisuja varhaisesta kotimaisesta gotiikasta.

Lue lisää

27.8.2019 | Helena Pilke

Media- ja somekohun saattelemana ilmestynyt Kaisa-Maria Töllin Häiriö! Nainen intissä tarjoaa tositarinoita syrjinnästä, kiusaamisesta ja vähättelystä, mutta myös rohkaisevia kertomuksia siitä, miten kunto on kohonnut, itsetunto noussut ja uusia taitoja on opittu.

Lue lisää

26.8.2019 | Leena Rossi

Kulttuurihistorioitsija Otto Latva on kirjoittanut merten kummajaisten historiasta kirjan Merihirviöt: Merenneidosta mustekalaan, jonka julkaisemisessa John Nurmisen säätiö ei ole resursseista tinkinyt. Tekstissään Latva kertoo merihirviöistä ja myös monista vähemmän pelottavista merenelävistä antiikin ajoista 1900-luvun alkuun asti liittäen niitä koskevat tarinat ja tutkimuksen aikaansa. Upeasti kuvitettu kirja on taas yksi hieno esimerkki säätiön työstä Itämeren hyväksi.    

Lue lisää

Stuart Hall (1932–2014) oli eräs 1900-luvun loppupuolen merkittävimmistä kulttuurintutkijoista. Hallin tuotanto koostui pitkien monografioiden sijasta etupäässä artikkeleista ja muista lyhyemmistä kirjoituksista, joita nyt julkaistuun suomennoskokoelmaan on valittu useammalta eri vuosikymmeneltä. Suurin osa teksteistä on julkaistu suomeksi jo aiemmin, mutta mukana on myös yksi aiemmin suomeksi julkaisematon uusliberalismia käsittelevä kirjoitus.

Lue lisää

Casanovan mukaan todellinen rakastaja kiinnittää ensimmäiseksi huomiota naisen jalkoihin – niin kuin todellinen bibliofiili kiinnittää huomiota teoksen laitokseen. Faroksen kustantama Casanovan muistelmien uusi laitos Elämäni tarina tekee onneksi tehtävästä mieluisan. Teos johdattaa alkuperäisen käsikirjoituksen pohjalta tehtyyn uuteen suomennokseen, jossa Casanova, 1700-luvun seikkailija, ilmenee kaikissa väreissään. Nyt suomennettu teoksen alku, kaksi ensimmäistä osaa (1–2), muodostaa muhkean 700-sivun kokonaisuuden, mutta mehevät tarinat vievät mennessään.

Lue lisää

Jenni Stammeierin teos Suomalaiset junapummit käsittelee vähän tunnettua puolta suomalaisessa siirtolaisuushistoriassa: suomalaisia kulkureita ja kiertolaisia 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuolen Pohjois-Amerikassa. Teos on mielenkiintoinen ja tärkeä lisä amerikansuomalaisuutta käsittelevään tietokirjallisuuteen. Samalla sen teema on äärimmäisen ajankohtainen.

Lue lisää

Tolkien : Mies joka loi Keski-Maan (WSOY, 2019) on taitavasti koottu ja juhlava kokonaisuus, jossa esitellään englantilaiskirjailija J. R. R. Tolkienin elämää ja tuotantoa. Asiantuntijaesseistä ja näyttelyluettelosta koostuva teos ylläpitää ja vahvistaa Tolkienin asemaa arvostettuna kirjailijana ja filologina tarkalla – mutta valikoivalla – kontekstualisoinnilla.

Lue lisää

5.8.2019 | Susanna Pirnes

Luiden tie on matkakirja, joka kirjoittajiensa mukaan on eräänlainen retki katoavan ajan ja tilan halki. Tämä luonnehdinta kuvaa kauniisti ajatusta menneisyydestä joka oli, mutta jonka jäljet eivät ole vielä hävinneet fyysiseltä eikä mentaaliselta kartalta. Venäjällä vankileirien saaristo ei ole vaiettu aihe, kuten usein lännessä virheellisesti ajatellaan. Ropponen ja Sutinen osoittavat monin tavoin, kuinka luiden jäljet ovat yhä osa venäläistä pohjoista maisemaa sekä identiteettiä.

Lue lisää

25.7.2019 | Juha-Matti Ritvanen

Ulkoministeriön entinen virkamies, tietokirjailija Jukka Seppinen tarkastelee teoksessaan Mauno Koiviston presidenttikausien Karjala-politiikkaa. Tekijä esittää, että Koiviston ja hallituksen olisi pitänyt aktiivisemmin tarttua Karjalan palautuskysymykseen 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun ratkaisevina vuosina. Teoksen aihe on kiinnostava, mutta toteutus kehno.

Lue lisää

Ylen Aasian kirjeenvaihtajana toiminut Mika Mäkeläinen on kirjoittanut vakuuttavan ja runsaasti kuvitetun teoksen Korean demokraattisesta kansantasavallasta. Omien kokemustensa ja ihmisten jokapäiväisen elämän kautta hän kertoo markkinatalouden vakiintumisesta, ulkomaisen viihteen ja tiedon leviämisestä sekä poliisivaltion kehittymisestä – eli asioista, joista valtionjohto haluaa vaieta. Hän valaisee myös ulkomaankirjeenvaihtajan työn mahdollisuuksia ja tiukkoja rajoja sekä pohjoiskorealaisten loikkareiden uutta elämää. Lopuksi hän pohtii, miksi ydinaseet ovat Pohjois-Korealle elintärkeät.

Lue lisää

19.7.2019 | Kristiina Kalleinen

Elisabethin Stubbin valtiomies, senaattori Leo Mecheliniä (1839–1914) käsittelevä uutuusteos on valitettavan suppea ja yleisluontoinen, eikä se sisällä mitään uutta asiaa jonkin verran tuntevalle. Kirja on kuitenkin hyvin ja sujuvasti kirjoitettu, muutamia ehkä virheellisestä käännöksestä johtuvia ilmauksia lukuunottamatta, ja teos sisältää myös mielenkiintoisen kuvaliitteen.

Lue lisää

18.7.2019 | Terhi Katajamäki

Meren maa – Havets land antaa lukijalleen pilkahduksia siitä, mitä elämä saaristossa on menneinä aikoina ollut. Yllätyksellinen sisältö, upeat luontokuvat sekä mielenkiintoiset kansanperinteestä ammentavat tarinat tekevät teoksesta erinomaisen lukukokemuksen. Asiantuntijoiden laatimat tekstit saavat kuvat elämään. Itämeren nykytilan ja tulevaisuuden ruotimiselta ei vältytä, vaikkei sävy se kaikkein ahdistavin olekaan.

Lue lisää

16.7.2019 | Tero Kerttula

Heidi Keinosen tutkimus on kattava ja kiinnostava katsaus televisioformaattien kehitykseen ja historiaan.

Lue lisää

15.7.2019 | Sami Torssonen

Teokset Korruptio Suomessa ja Keskustan valtakunta päättävät vuosikymmenen, joka murskasi lopullisesti myytin korruptoitumattomasta Suomesta. Kirjat kaapivat säälimättä esiin Suomen mustan sydämen, joka sykkii köyhien eurot rikkaiden tileille veroparatiiseihin tai vakuutuskuoriin. Lopullisen tuomion tammivaarna jää kuitenkin iskemättä. Työsarkaa riittää siis meille muillekin.

Lue lisää

12.7.2019 | Helena Pilke

Ruoka on paljon muutakin kuin ravintoa: ruoka-aineet, ruokailutavat, aterimet ja aterioiden nimitykset kantavat mukanaan satojen ja tuhansien vuosien kulttuuriperintöä. Symbolitutkija Liisa Väisäsen kirja tarjoilee kattauksen historiaa ja taidetta sekä ruokiin ja juomiin liittyviä, enemmän ja vähemmän tosia tarinoita.

Lue lisää

11.7.2019 | Lassi Saressalo

Kai Donner kuuluu suomalaisen pohjoisen etnografian tuntemattomampiin suurnimiin. Hänen poliittinen toimintansa maailmansotien välillä vei hänet tietyssä mielessä marginaaliin, josta vasta Olavi Louherannan tutkimus on hänet nostanut. Teos käsittelee paitsi Donnerin elämää ja tutkimuksia myös etnografian ja antropologien keskeisiä teorioita. Samalla se on näkökulma etäisten sukukansojemme kulttuureihin.

Lue lisää

10.7.2019 | Maarit Leskelä-Kärki

Siru Kainulaisen inspiroiva esseeteos avaa lukemisen ajatuksellisia ja aistimellisia prosesseja monipuolisesti. Eri kirjallisiin lajeihin, kuten runoihin, lastenkirjallisuuteen, dekkareihin ja romaaneihin, liittyvät tekstit pohtivat lukemisen merkityksiä. Erityisen painon saa surun kokemuksen käsittely lukemisen ja erilaisten tekstien avulla. Kainulaisen esseeteos on pienisuuri kirja, joka avaa myös lukijan miettimään omaa "lukijaelämäkertaansa" ja siihen vaikuttaneita merkityksellisiä teoksia. Samalla se avaa kirjallisuudentutkimuksen näkökulmasta lukemisen tutkimisen metodologiaa ja erityisesti suomalaista kirjallisuuden historiaa.

Lue lisää