Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
Teoksessaan Suomen kieli ja mieli suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikivi (s. 1973) käsittelee persoonalliseen tyyliinsä suomen kielen, suomalaisen ajattelun ja kulttuurin yhteyksiä sekä selvittää sitä, missä määrin kulttuurien erot ovat kielten eroja ja missä määrin kielestä riippumattomia. Esseistinen teos on provosoivaa mutta riemukasta luettavaa sille, joka rakastaa suomea ja muitakin kieliä.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on julkaissut uuden painoksen Martti Haavion vuonna 1965 ilmestyneestä Bjarmien vallan kukoistus ja tuho -teoksesta. Saatesanat uuteen painokseen on kirjoittanut vuoden 2018 kaunokirjallisuuden Finlandia-voittaja Juha Hurme.
Saaristomeren etelälaidalla makaa pohjassa kaksi 1700-luvun kauppalaivaa, jotka ovat antaneet aihetta moneen tarinaan. Historian professori Yrjö Kaukiainen ratkoo uusimmassa kirjassaan aarrelaivojen arvoituksia.
Kuinka tutkia kirjeenvaihtoa? Siihen vastaa Kirsi Keravuoren tutkimus Saaristolaisia. Tutkimuksen ytimessä ovat kirjeet, niiden aikalaiskontekstiin perustuva tulkinta ja kirjeistä rakentuva kertomus laivuriperheen elämästä, sen arjesta, tavoitteista, uskonnollisuudesta, lasten kouluttamisesta ja koulutuksen kautta tapahtuneesta säätykierrosta.
Pekkka Haatasen 50 vuotta sitten ilmestynyt tutkimus Suomen maalaisköyhälistöstä on edelleen valitettavan ajankohtainen, sillä köyhyyden kalpea aave ei ole luotamme poistunut. Erityisen hyvin se valottaa 1800-luvun maaseudulla vallinnutta syvää eriarvoisuutta ja siihen johtanutta kehitystä, jonka huipentumana olivat 1860-luvun nälkävuodet.
Mia Kankimäen toinen tietokirja on kirja matkustamisesta, rajojen ylittämisestä ja kirjoittamisesta. Historiallisten naistaiteilijoiden, matkaajien, tutkimusmatkailijoiden, kirjailijoiden jalanjäljissä Kankimäki kulkee Afrikasta Firenzeen ja Japaniin ja kertoo kymmenen naisen elämäntarinan. Kirjoittajalleen he ovat "yönaisia", jotka rohkaisevat ja kannustavat elämään, tekemään valintoja, lähtemään vaikka pelottaa. Kankimäen kirja on naishistoriaa, naisten matkustamisen historiaa ja naisten toimijuuden historiaa sekä tuoretta kotimaista matkakirjallisuutta, joka omalta osaltaan uudistaa lajityyppiä.
Staffan Bruunin teosta lukiessaan tulee lukeneeksi yhdellä kertaa kaksi yhteen kytkeytyvää tarinaa: toimittajan kertomuksen siitä, kuinka hän metsästää uutisia ympäri maailmaa ja siitä, miten kunnianarvoisa ja menestyvä sanomalehti kutistuu ja miltei menehtyy.
Aivoruokaa: Syö paremmin, ajattele kirkkaammin on kirja aivotyöläiselle ja kenelle tahansa, joka haluaa elää selkein ajatuksin elämänsä loppuun asti. Teoksen on kirjoittanut italialaissyntyinen Yhdysvalloissa toimiva neurotieteilijä ja ravintofysiologi Lisa Mosconi. Hän nojautuu omiin tutkimuksiinsa ja kokemuksiinsa sekä monien muidenkin tutkijoiden saamiin tuloksiin. Kirja ei saane lukijaa heti mullistamaan syömätapojaan, mutta sen aiheuttamat omantunnontuskat voivat panna hänet vähitellen muuttamaan ruokailu- ja elämäntapojaan aivojen kannalta edullisemmiksi.
Peter Metcalfin teos tarjoaa tiiviin johdatuksen antropologian keskeisiin tutkimuskohteisiin ja -metodeihin. Teos ei kuitenkaan ole varsinainen oppikirja. Kuten Metcalf itse toteaa, tarkoituksena ei ole luoda yleiskatsausta kaikkeen mitä antropologit tekevät. Kirja toimii johdantoteoksena, jonka lukeminen auttaa ymmärtämään, mistä antropologiassa tieteenalana oikein on kyse.
Jos yliluonnolliset asiat yhtään kiehtovat, on Helsingin henget iltalukemiseksi aivan omiaan. Kirja vie kummitustarinoiden kautta retkelle pääkaupungin monivaiheiseen historiaan.
Tommi Melenderin ja Sinikka Vuolan esseeteos Maailmojen loput pohtii romaanin tekemisen taitoa ja taidetta loppuratkaisuista käsin. Näkökulma on niin käytännönläheinen, että kustantaja suosittelee teosta jopa kirjoittajaoppaaksi. Esseitä täydentävät analyysit loppuratkaisuissaan onnistuneista romaaneista.
Tunnetun tuotantoeläinten hyvinvoinnin puolustajan Philip Lymberyn ja Isabel Oaksehottin suurta menestystä niittänyt kirja on sekä konkreettinen että kuvainnollinen tutkimusmatka tehomaatalouden vahvimmille ja myös synkimmille ydinalueille. Kirja osoittaa, miten äärimmilleen viritetty tehokkuus maataloudessa voi johtaa lähes katastrofaalisiin seurauksiin: ympäristön tuhoutumiseen, terveysongelmiin ja nälänhätään.
Tampere on ollut jo pitkään merkittävä suomalaisen teknisen osaamisen keskittymä. Nyt tamperelaisten insinöörien 125:n vuoden taival on tuottanut tukevan, runsaasti kuvitetun juhlakirjan.
Björn Weckström (s. 1935) tunnetaan maailmalla ja Suomessakin ennen kaikkea Tähtien sota-elokuvan prinsessa Leian kaulakorusta Planetaariset laaksot. Puolisonsa innostamana hän on kirjoittanut runsaasti kuvitetun teoksen Myyttien muotoilija: Taiteilijan omaelämäkerta, jossa hän kertoo toki Lapponia-koruista mutta myös muusta monimuotoisesta taiteestaan, elämästään ja ihmissuhteistaan – ja tekee sen uskomattoman avoimesti ja vaivattomasti.
Rasilan kuvaus on vuodesta 1918 on tasapainoista ja tarkkaa. Hän ymmärtää ja pohtii eri tulkintoja ja sattuman merkitystä historiassa ja näkee murhenäytelmän syvyyden. Päällimmäiseksi jää kuitenkin Suomen itsenäistymisen, laillisuuden ja kansanvallan selviytymisen suuri kertomus.
Suomen harvalukuinen kunniamerkkikirjallisuus on täydentynyt erinomaisesti tohtori Antti Matikkalan kahdella laajalla tutkimuksella. Matikkalan kuratoima Suomen Ritarikunnat 100 vuotta -näyttely on esillä Kansallisarkistossa 20.12.2019 saakka.
Juri Nummelinin kirja Sarjakuvan lyhyt historia kertoo tiiviisti sarjakuvan pitkän historian ja luo myös laajan katsauksen nykyajan vaihtoehtoisesta sarjakuvasta.
Historioitsija Mirkka Lappalaisen tuorein teos johdattaa sulavin sanankääntein matkalle 1600-luvun ihmisten mielenmaisemaan. Sairaus ja kuolema olivat arkielämän todellisuutta, eikä Ruotsissa vallinnut puhdasoppinen usko luvannut juuri autuaampaa kuolemanjälkeistä elämää. Noitamyytti ja noitavainot olivat ihmisten tapa hakea voimaa ja valtaa arkitodellisuuden toiselta puolen.
Tuoreessa kirjassaan Anna Larsdotter käsittelee naisten roolia sodissa kautta historian. Teos keskittyy henkilöihin ja antaa sotiin osallistuneille naisille äänen päiväkirjojen, kirjeiden ja muistelmien avulla,
Stephen Kingin Kirjoittamisesta on nimensä mukaisesti kaksijakoinen teos. Yhtäältä se on omaelämäkerrallinen muistelmateos, toisaalta opas kirjoittamisesta, tai ainakin Stephen Kingin tavasta kirjoittaa.