Venäjä-asiantuntija Arvo Tuomisen uutuuskirja Vladimir Putinista ei kerro pelkästään päähenkilöstään vaan myös Venäjästä. Teoksen vahvuus on kirjoittajan vahva historiatietoisuus ja konteksti ajan ilmiöihin, ja se sisältää myös paljon ennestään tuntematonta aineistoa Putinin elämästä.

Lue lisää

21.10.2019 | Saressalo, Lassi

Jossain kaukana on elänyt ihmisiä, joille pienet, vain muutaman neliökilometrin laajuiset kalliosaaret, ovat tarjonneet juurtumispaikkaa laajan meren tarjoamaa elantoa nautitsemaan. Itäisen Suomenlahden saaret – ne joita ei sota Suomelta riistänyt – muodostavat omalaatuisen maailmansa, joiden kertomaa tarinaa menneisyydestä, nykyisyydestä ja myös tulevasta sekä luonnon ikuisuudesta valokuvaajat, tarinankertoja ja runoilija tarjoavat katsottavaksi ja luettavaksi.

Lue lisää

Tunnetun venäläistutkijan Oleg V. Hlevnjukin uusi elämäkerta Stalinista on tervetullutta ja pätevää luettavaa 2000-luvun maailmassa. Uudet kriisit, sodat ja ympäristökatastrofi sekä taistelu hupenevista maapallon resursseista voivat hyvinkin tuoda valtaan uusia Hitlerin ja Stalinin kaltaisia yksinvaltaisia diktaattoreja: menneisyys pelottaa ja se pitää tuntea.

Lue lisää

1

16.10.2019 | Pentti Stranius

Arto Luukkasen Suomi hajoavan imperiumin sylissä on sisältönsä puolesta kaksijakoinen: osa tutkimusta liittyy tiukasti Ukrainan tilanteeseen vuosina 1985-1991 ja vuonna 2014 avautuneisiin paikallisen KGB:n lähteiden käyttöön - osa taas pohdintoihin Suomen asemasta Venäjän naapurina pitemmälläkin aikajänteellä. Teoksessa sivutaan myös suomalaista Venäjä-tutkimusta sekä skenaarioita Venäjän tulevaisuudesta, sekurokratia-kehityksen varjossa.

Lue lisää

15.10.2019 | Lauri Tainio

Turkin ollessa uutisissa maan historia ja se, miten tähän on tultu, jää usein selittämättä tai rajujen yksinkertaistusten varaan. Vaikka 2000-luvulla on julkaistu suomeksi nyky-Turkkia käsittelevää tutkimusta ja tietokirjallisuutta, varsinaista yleisesitystä Turkin tasavallan historiasta ei ole ollut tarjolla. Turkki-tutkija Toni Alarannan uusin teos, Turkin historia: Atatürkistä Erdoğaniin, pyrkii nyt korjaamaan tämän puutteen. Samalla se purkaa piintyneitä käsityksiä mm. Atatürkin uudistusten äkillisyydestä, muuttumattomasta kemalistisesta valtiosta ja konservatiivisten tahojen toiseudesta läpi Turkin historian aina AKP:n nousuun asti.

Lue lisää

14.10.2019 | Leena Rossi

Filosofi Eero Ojanen (s. 1954) on tuottelias tietokirjailija, joka on kirjoittanut filosofian lisäksi ainakin historiasta, arkeologiasta ja suomalaisesta kansanperinteestä. Suomen kansan taiat ja loitsut -teoksessa (2019) hän luo silmäyksen sanan mahtiin, jolla rahvas pyrki hallitsemaan erilaisia elämäntilanteita 1800-luvun lopulla ja myöhemminkin. Erilaisten esimerkkien avulla hän osoittaa, millaisia ”väkeviä” sanoja suomalainen rahvas on talonpoikaisyhteisössä käyttänyt.  

Lue lisää

11.10.2019 | Juuso Koponen

Lotta Junnilaisen sosiologian alaan kuuluva väitöskirja 'Lähiökylä – Tutkimus yhteisöllisyydestä ja eriarvoisuudesta' tarjoaa mielenkiintoisen ja tuoreen näkökulman suomalaisissa lähiöissä ilmenevään yhteisöllisyyteen sekä suomalaisessa yhteiskunnassa esiintyvään eriarvoisuuteen. Tutkimusmenetelmänä Junnilainen on käyttänyt etnografista osallistuvaa havainnointia kahdessa suomalaislähiössä. Laadullisen aineiston perusteella syntyy mielenkiintoinen kuva lähiöiden sosiaalisesta todellisuudesta. Samalla ”lähiökylistä” löytyvä yhteisöllisyys saa toisinaan yllättäviä ilmenemismuotoja.

Lue lisää

Suomen pyöveleitä on tutkittu jonkin verran, mutta kokonaisesitys aiheesta on puuttunut. Nyt sellainen on saatavilla, kun historiantutkimuksen harrastaja Mikko Moilanen on noin viiden vuoden urakan tuloksena julkaissut Suomen pyövelit -teoksen. Siinä hän kertoo arkistotiedon ja kansanperinteen pohjalta kuolemantuomioita toteuttaneista pyöveleistä, heidän henkilöhistoriastaan, arjestaan ja tehtävistään vuosina 1625–1825. Hän kertoo myös kuolemaantuomituista, joita mestattiin tai hirtettiin.

Lue lisää

Tutkimus käsittelee Schefferuksen Lapponiassa (1673) julkaistuja saamenkielisiä joikuja, jotka käännettiin useille eri kielille. Hollantilaisen antropologi Nellejet Zorgdragerin mukaan ”kahdella lyhyellä saamenkielisellä rakkauslaululla, jotka edustavat Euroopassa lähes tuntematonta kirjallisuutta ja kulttuuria, on eurooppalaisessa kirjallisuudessa oma käännöshistoriansa, joka itse asiassa kuvastaa käännösteorian koko kehitystä kaikkine näkökulmineen”.

Lue lisää

3.10.2019 | Saressalo, Lassi

Varmaan jokainen on maanteillä matkatessaan nähnyt pihoilla itse tehtyjä, kömpelön näköisiä teoksia ja hymyillen miettinyt, kukahan hassu nuokin on tehnyt ja miksi. ITE-taide on kuitenkin oma taiteenlajinsa, joka on murtamassa ”oikean” taiteen rajoja ja asettumassa osaksi taideilmaisun maailmaa. Kauhajoella tapaamme ITE-taiteilija Alpo Koivumäen ja hänen savannillaan elelevät afrikkalaiset luomuksensa. Ja muutkin.

Lue lisää

2.10.2019 | Saressalo, Lassi

Teos tarjoaa yleiskatsauksen entisen Vaasan läänin eli nykyisen Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan muinaisuuteen. Se tarjoaa vankan peruspaketin siitä, mitä muinaisjäännökset ovat, miten niitä tutkitaan ja mitä ne voivat kertoa. Matkalla liikutaan eri muinaisjäännösten kautta kivikauden pyyntiyhteisöjen ajoilta aina viime vuosisatojen talonpoikaisyhteisöjen jäämistöihin asti. Kirja tarjoaa tulkintoja muinaisten ihmisten elinkeinoista, toiminnasta ja heidän yhteisöistään. Teos on perusteellisesti uudistettu ja laajennettu suomenkielinen laitos samojen tekijöiden vuonna 2005 ilmestyneestä teoksesta Fornminnen i Österbotten – från neandertalare till sockenbor.

Lue lisää

1.10.2019 | Veijo Kauppinen

HTY:n graniittilinna on yleisesti tunnettu legendaarinen rakennus. Siltalan tuore kirja kuvaa sen vaiheita painottuen vähemmän käsiteltyihin viime vuosiin. Hän kertoi prof. Markku Kuisman vetämässä julkistustilaisuudessa ansiokkaasti sen sisällöstä. Kirja on yleismielenkiintoinen katsaus nykyisestä Paasitornista, jonka uskon kiinnostavan muitakin kuin työväenhenkisiä lukijoita

Lue lisää

Kulutustavoissa 1960- ja 1970-luvun aikana tapahtunut muutos toi markkinoille uusia kosmetiikka- ja hygieniatuotteita, joiden mainostaminen ja niistä kirjoittaminen on Matleena Friskin väitöskirjan tutkimuskohteena. Tekijä on aikaisemminkin tutkinut aikakauslehtiä, meikkaavia poikia ja pukeutumista. Väitöskirja on syntynyt Helsingin yliopistossa Poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelmassa. Frisk työskentelee dos. Hanna Kuusen johtamassa hankkeessa Syntyvyyden politiikka, seksuaalisuuden asiantuntijat ja inhimilliset kokemukset sotienjälkeisessä Suomessa. Väitöskirjan aihe on tärkeä osa kulutusyhteiskunnan ja modernisaation tutkimusta.

Lue lisää

Puolustusvoimien kuvakeskuksen SA-kuva-arkisto digitoitiin 2010-luvun alussa ja avattiin vapaasti saataville keväällä 2013. Arkiston kuvista on koostettu viime vuosina useita tutkimuksia ja kuvateoksia. Tietokirjailija Juha Vartiaisen toimittama Kuvia vanhan rajan takaa 1941–1944 on yksi näistä kuvakirjoista.

Lue lisää

Kauko Röyhkän ja alkuvuodesta 2019 yllättäen edesmenneen Olli Lindholmin muistelmateokset kertaavat 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun punk-liikkeen mukana julkisuuteen nousseiden rocktähtien elämäntarinoita. Vaikka musiikillliset erot Lindolmin ja Röyhkän välillä olivat suuria, kuvauksia yhdistää isättömyyden kokemus, joka antaa muistelmille mielenkiintoista lisäväriä. Teosten aikalaiskuvaukset sisältävät myös mielenkiintoisia poliittisia piirteitä.

Lue lisää

23.9.2019 | Saressalo, Lassi

Jatulintarhoja ja hiidenkiukaita. Nuoren arkeologin käsikirja on teos, joka on suunnattu lähinnä varhaisnuorille kertomaan siitä, mitä ennen on ollut. Arkeologi kaivaa ja kertoo, ja taiteilija visualisoi suomalaisen ihmisen historian maan pinnalta kuopan pohjalle. Hyvä opas myös aikuiselle.

Lue lisää

20.9.2019 | Saressalo, Lassi

Elias Lönnrotista on kirjoitettu tuhansia sivuja – ja kaiketi paikkarin torppa muistetaan mainita jokaisessa yhteydessä. Nyt julkaistu kirjanen tarjoaa Paikkarin torpan Eliaksesta kuvan, joka on muutakin kuin kansankunnan kaapin päällä pönöttävän historiahahmon pölyttynyt pysti.

Lue lisää

18.9.2019 | Saressalo, Lassi

Vantaan kaupungin kulttuurisesta ymmärryksestä kertoo Håkansbölen kartanoalue, jonka kaupunki osti vuonna 2005, sata vuotta päärakennuksen valmistumisen jälkeen ja avasi vielä kunnostamattomana kaupunkilaisten nähtäväksi. Mittavat saneeraus- ja entistämistyöt seurasivat ja päärakennus, muu rakennettu miljöö, jäljellä ollut alkuperäiskalustus ja kartanopuutarha tarjoavat tänä päivänä vierailijalle ja tilojen käyttäjille kuvan siitä, miten herrasväki eli sata vuotta sitten jugendkartanossaan ja miten siellä eli myös laajan kartanokokonaisuuden elämää ylläpitämä palkollisten joukko. Nyt kartano on vantaalaisten käytössä kulttuuri- ja juhlatilana.

Lue lisää

Ruotsalainen tietokirjailija ja luennoitsija Herman Geijer (s. 1978) käsittelee kirjassaan Kriisit, katastrofit ja maailmanloput: kaksitoista tapaa varautua riskinhallintaa ja nykymaailman erilaisia uhkatekijöitä, sekä sitä, mitä itse kukin voi tehdä parantaakseen mahdollisuuksiaan selviytyä katastrofeista ja ehkä zombiapokalypsistakin, vaikkei tämä kovin todennäköinen olekaan. Kuka tahansa voi ottaa käyttöön Geijerin esittelemiä varautumiskeinoja jo nyt, ennen katastrofia, ja siten parantaa elämäänsä.

Lue lisää

9.9.2019 | Merja Leppälahti

Mikko Ylikankaan teos Sota-ajan rikokset sisältää Helsingin Sanomien välittämiä rikosuutisia talvisodasta Lapin sodan aikaan. Ylikangas on etsinyt kunkin rikoksen tiedot arkistoista ja esittelee kuudentoista eri rikostapauksen kulkua uutisointeineen ja tuomioineen. Kirja tarjoaa kiinnostavan ja harvemmin käsitellyn näkökulman sota-aikaan.

Lue lisää