21.9.2021 | Helena Pilke

Italiassa kolmisenkymmentä vuotta asuneen toimittaja Sirkku Salovaaran kirjassa on parikymmentä juttua neljän teeman ympärille ryhmiteltyinä. Ne esittelevät italialaista elämänmuotoa, ilmiöitä ja ihmisiä sekä lopuksi kirjoittajan oman tarinan ja hänen kotikaupunkinsa Firenzen.

Lue lisää

20.9.2021 | Carl-Fredrik Geust

Karjalankannaksen nykyiset paikannimet poikkeavat täydellisesti alueen alkuperäisestä nimistöstä, kuten Suomessa hyvin tiedetään. Pietarilaisen innokkaan paikallishistorian tutkija Jevgeni Balašovin laatima Karjalankannaksen paikannimien ainutlaatuinen hakuteos sisältää yli 800 uutta paikannimeä perusteellisine selityksineen ja karttakuvineen. Se kiinnostanee sekä evakkoja että nimitutkijoita (jotka tuskin voivat hyväksyä sovellettuja nimenmuodostusperiaatteita).

Lue lisää

Väitöksen jälkeen. Opas akateemiselle uralle -teos lunastaa paikkansa oppaana, joka avaa sitä hiljaista tietoa, jota aloitteleva tutkija tarvitsee. Kirjaa voi suositella myös pitemmälle edenneille tutkijoille, jotka ohjaavat ja mentoroivat väitöskirjatutkijoita.

Lue lisää

Toimittaja Reni Eddo-Lodgen teos Miksi en enää puhu valkoisille rasismista pyrkii nimestään huolimatta tekemään juuri sitä, mistä kieltäytyy. Eddo-Lodgen päämäärä on herättää valkoiset länsimaiset ihmiset ymmärtämään oman ihonväriinsä tiivistyvä valta sekä näkemään tämän vallan näkymättömyys.

Lue lisää

9.9.2021 | Carl-Fredrik Geust

Koivistolaisen ratavartija Jalmari Piilikankaan Martta-puoliso oli yksi kahdestasadasta Otto-Wille Kuusisen johtaman Suomen demokraattisen kansantasavallan kansalaisesta, jotka jäivät talvisodassa puna-armeijan valloittamalle Karjalankannakselle. Talvisodan jälkeen Marttaa syytettiin suomalaisten tahallaan jättämäksi vakoilijaksi ja hänen yli 15 vuotta kestänyt GULAG-leirien kiertomatkansa alkoi. Martta vapautui vankileiriltä elokuussa 1954 ja hän saapui Suomeen 26. syyskuuta 1956 vietettyään 16 vuotta erossa perheestään. Martan muistelmien uusi painos on varustettu GULAG-asiantuntija Erkki Vettenniemen jälkisanoilla.

Lue lisää

Emeritusprofessori Markku Henrikssonin yleiskattaus Yhdysvaltojen historiasta sivistää ja viihdyttää. Se kuljettaa lukijansa Pohjois-Amerikan asuttamisesta Yhdysvaltojen poliittisiin ristiriitoihin 2020-luvulla.

Lue lisää

24.8.2021 | Sari Tuuva-Hongisto

Vuosituhannen alku on ollut kasvavan kertomusbuumin ja tarinatalouden aikaa. "Kertomusten vaarat" on kertomuskriittinen opas, joka auttaa navigoimaan voimaannuttavien, suututtavien, manipuloivien ja hyvää tarkoittavien kertomusten karikoissa. Kirjan kriittinen ote kertomusbuumiin on virkistävä ja tuore. Teos houkuttelee tarttumaan raikkaalla ulkoasullaan.

Lue lisää

17.8.2021 | Otto Aura

Risto Reunan ”Puskalan putiikki. Puoluevakoilija Veikko Puskalan kaksoiselämä” on mielenkiintoinen kuvaus puoluevakoilijan elämästä. Veikko Puskalan ura oli monivivahteinen edetessään aina telakkatyömaan niittipojasta puoluevakoilun organisaattoriksi saakka.

Lue lisää

1

ALGOTH. Kapinallinen kynämies -elämäkerta kansalaisaktivisti ja kirjailija Algoth Untolasta (1868-1918) on merkittävä kulttuuriteko. Kirjoittaja ja kustantaja ovat tehneet tarkkaa ja tarpeellista työtä täyttäessään mustan aukon suomalaisessa kirjallisuushistoriassa. Untola, joka signeerasi aikuisena nimensä muodossa A. Untola, tiedetään monena kirjailijahahmona ja nimimerkkinä, joista tunnetuimmat ovat Maiju Lassila, J. I. Vatanen ja Irmari Rantamala.

Lue lisää

2

9.8.2021 | Saara Jäntti, Kirsi Heimonen, Sari Kuuva, Karoliina Maanmieli , Anu Rissanen

Noin neljäkymmentä prosenttia väestöstä on kokenut kummia. Marja-Liisa Honkasalon ja Kaarina Kosken toimittama teos rakentaa monitieteistä, kulttuurintutkimuksen lähtökohdista kumpuavaa aikalaisanalyysiä arkiymmärryksen ylittävien, kummien kokemusten asemasta nyky-Suomessa. Kirjoittajat hahmottavat kummien kokemusten paikkaa arjessa, tieteessä, uskonnossa ja taiteessa. He ottavat kokemukset todesta ja kysyvät, mitä kummista kokemuksista seuraa pikemminkin kuin ovatko ne totta. Kirja on tärkeä puheenvuoro mielenterveyden kulttuurisuutta käsittelevässä keskustelussa, sillä se ravistelee käsityksiä normaalista ja legitimoi sangen yleisiä, mutta yleisesti patologisoituja, leimaavia kokemuksia.

Lue lisää

1

Tietokirjailija Helen Rappaportin Pietari 1917 kuvaa Venäjän keisarikunnan murrosta vallankumousvuonna ulkomaisen eliitin silmin. Kronologisesti etenevä, aikalaiskokemuksiin perustuva kirja kuvailee kouriintuntuvasti, kuinka monarkiaan ja yksityisomistukseen perustunut vanha maailma murentuu pala palalta bolševikkien ja muiden vasemmistoryhmittymien agitoidessa nälän, sodan ja köyhyyden kurittamia massoja poliittisen toimintansa tueksi. Rappaportin pikkutarkka tietokirja tuo ulkomaisten aikalaiskokijoiden katseella läpikoluttuun aiheeseen tuoreen näkökulman, mutta jää analyysin osalta valitettavan pintapuoliseksi.

Lue lisää

Marko Juntusen "Matkalla islamilaisessa Suomessa" on monella tapaa ensiluokkainen suomalaista maahanmuuttoa tutkiva teos. Se perustuu pitkään empiiriseen havainnointiin Turussa Varissuolla islamilaisten maahanmuuttajaryhmien parissa ja sillä on selvä kytköksensä laatutason sosiologiseen ja antropologiseen huippututkimukseen. Laajalle yleisölle suunnattu teos ei juhli lähdeviitteillä mutta leipätekstin analyyttisyys antaa ymmärtää tekijän olevan aiheessaan vahvasti kiinni teoreettisella ja metodologisella tasolla.

Lue lisää

20.7.2021 | Pentti Paavolainen

Teatteriohjaaja Liisa Isotalo on kirjoittanut hienon ja järkyttävän faktio-romaanin "Jostakin olen tullut" (2020). Saatuaan yllättäen tietää olevansa adoptoitu hän pala palalta kohtaa lapsuutensa, biologisen äitinsä, adoptio-äitinsä, sukulaisia molemmista suvuista, näiden pysyviä ja tilapäisiä miessuhteita ja välillä maailmalle lähteneen tyttärensä. Romaanin kieli on lyhyttä ja täsmällistä. Teos on myös mikrohistoriaa sosiaalitoimen ja sukupuolimoraalin välisistä jännitteistä. Kirjassa ajaudutaan monen henkilön kannalta tuskallisiin elämäntilanteisiin, joita kirjailija tarkkanäköisesti havainnoi.

Lue lisää

Sodan ajan Suomessa tapasivat, tutustuivat, rakastuivat ja avioituivat sellaiset nuoret, jotka rauhan oloissa tuskin olisivat edes nähneet toisiaan. Yksittäisten parien ja perheiden tarinat voivat kertoa yleisemminkin ajasta ja aikalaisten elämästä.

Lue lisää

16.7.2021 | Liisa-Maria Hakala-Zilliacus

Muotoilija Timo Sarpanevasta on julkaistu lukuisia kirjoja, jotka ovat keskittyneet ennen kaikkea hänen työhönsä ja teoksiinsa. Myös Marjatta Sarpanevan kirjoittamassa elämäkerrassa työ ja teokset ovat laajasti esillä, mutta kirjoittajan hyvin henkilökohtainen suhde kohteeseen tuo tekstiin lämpöä, mikä muotoilukirjoissa ei ole kovin yleistä. Samoin työ saa ison merkityksen Suomen talouselämän vaikuttajiin kuuluvan Anne Brunilan muistelmissa, mutta kirjailija Johanna Venhon kanssa yhteistyössä syntynyt kirja kertoo myös päähenkilön yksityiselämän rajuista vaiheista.

Lue lisää

14.7.2021 | Helena Pilke

Mauri Karvosen Aavetaloja ja ihmiskohtaloita -kirjan idea on kekseliäs. Eri puolilta Suomea valittuihin kohteisiin liittyy lukuisia kummitustarinoita, mutta niitä kertoessaan Karvonen kuvailee samalla myös rakennusten ja niissä asuneiden ihmisten historiaa.

Lue lisää

13.7.2021 | Lassi Saressalo

On mahdotonta laskea, kuinka monta luvatonta seksisuhdetta, äpärää, salamurhaa tai virallista mestausta Euroopan kuninkaallisissa hoveissa on vuosisatojen aikana tullut esiin. Selvää on, että niitä on ollut paljon. Satu Jaatisen teos "Paremmissakin piireissä. Kuninkaallisia skandaaleja kautta aikojen" tarkastelee kruunupäiden kohuja historian varrella. Skandaalikirja hengästyttää, mutta samalla tyydyttää uteliaisuutta.

Lue lisää

Anu Lahtisen Ebba, kuningattaren sisar on loistavasti kirjoitettu, jännittävä ja laajaan tutkimukseen perustuva tietokirja ruotsalaisesta aatelisnaisesta, Ebba Stenbockista (n. 1550–1614). Ebban puoliso oli valtakunnanmarski ja Suomen käskynhaltija Klaus Fleming, jonka ruumista syksyllä 1597 Turun linnan kirkossa herjasi valtionhoitajaksi hankkiutunut Kaarle-herttua. Herttuan vieressä seisoi Ebba-rouva, jolta herttua oli juuri valloittanut linnan. Albert Edelfelt on kuvannut ruumiinherjaustilanteen melkein kolmesataa vuotta tapahtumien jälkeen vuoden 1878 öljymaalauksessaan.

Lue lisää

30.6.2021 | Jan Kunnas

Opas perinnemaisemiin on kuin sotilaan korttipakka Tapio Rautavaaran kappaleessa. Kirjan alussa tarjotaan tiivis tietopaketti perinnemaisemien merkityksestä, syntyhistoriasta ja katoamisesta tehomaatalouden myötä sekä niiden suojelemisen tärkeydestä. Kirjan toinen osa esittelee yli kolmekymmentä perinnebiotooppityyppiä, niiden lajistoa ja hoitotarvetta sekä toimii kotimaan matkaoppaana.

Lue lisää

Matti Virtasen teos koostuu pitkälti Yhdysvalloista lainatuista ennakkoluuloisista yleistyksistä, joita suomalaisiin olosuhteisiin sovittamalla pyritään täältäkin löytämään tuomittavaa identiteettipolitiikkaa. Se on konservatiivisen valkoihoisen heteromiehen ihmettelyä, jossa pyritään selittämään eri ihmisryhmien vapauspyrkimyksiä hämärällä identiteettipolitiikka käsitteellä.

Lue lisää