Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
Libanonilais-ranskalainen kirjailija Amin Maalouf kertoo teoksessaan Sivilisaatioiden haaksirikko riitapukarien taistelukentistä ja ihmiskunnan harhaumista, jotka uhkaavat tuhota kaiken sen, mitä kutsumme ”sivilisaatioksi”. Lähtien omasta kasvuympäristöstään, Levantista, hän kysyy, mikä meni pieleen ja olisiko virheet voitu välttää, mutta hän kysyy myös, voidaanko suuntaa vielä kääntää ja voidaanko ihanteiden ”arvonmenetys” ja yleinen moraalinen haaksirikko vielä estää. Pohdiskelu alkaa hänen levanttilaisesta maailmastaan ja laajenee koskemaan koko ihmiskuntaa.
Ville Jalovaaran kirja Piispa Wallinmaan surma. Partisaani-isku Saariselällä 1943 antaa perinpohjaisen kuvauksen jatkosodan ajan tunnetuimmasta partisaani-iskusta. Se kertoo – varsinaisen aiheensa ohella – mistä sodan ajan Suomessa ei saanut puhua eikä kirjoittaa. Lopuksi kirja vielä laajenee pohdinnaksi siviilien kohtaloista sodissa.
Kaikenlaisessa sotimisessa on hyvä tietää, ketä vastaan sotaa käydään. Tätä varten jokainen sotaa käyvä kehittää itselleen tiedusteluorganisaation, jonka avulla hankitaan niin poliittista, sotataktista kuin strategistakin tietoa vastapuolen ajatusmaailmasta, sen sotapotentiaalista, joukoista, varustuksista kuin mielialastakin. Tämän tiedon hankkimista esitellään perinpohjaisesti Mikko Porvalin teoksessa Kohti itää. Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941.
Matti Klingen kirjassa Eurooppalainen Helsinki historian abstraktit aatteet konkretisoidaan poliittisiksi päätöksiksi, joilla oli kouriintuntuvia, materialistisia vaikutuksia.
Kymmentä suomalaista akateemikkoa yhdistää työ jatkosodan propagandisteina. Keijo K. Kulhan teos kertoo, miten kansan mielialan muokkaajista ja taistelutahdon ylläpitäjistä tuli tieteen ja taiteen huippuja.
Muistitietoon pohjaava teos valottaa yliluonnollisten enteiden merkitystä Suomessa talvisodan ja jatkosodan aikoihin.
13.10.2021 | Tiina Ollila
Eläimet tulee nähdä aktiivisina toimijoina, joilla on ollut ja on yhä merkittävä vaikutus ihmisten historiaan ja yhteiskuntaamme. Vertaisarvioitu artikkelikokoelma on tuhti paketti historiaa, nykypäivää, uusia yksityiskohtia ja laajoja kehityskulkuja, mutta painotus on selvästi historiallisissa aineistoissa. Johdannossa kerrotaan, että teos on ensimmäinen suomenkielinen tieteellinen kokoelma, jossa ihmisten ja muiden eläinten suhdetta tarkastellaan pitkässä aikaperspektiivissä.
Tavalliselle historian harrastajalle ristiretket tuovat mieleen paavin kirkon suosittamat sotaretket Lähi-Itään ja taistelut Jerusalemin omistuksesta saraseenien eli islaminuskoisten kanssa. Aleksi Peuran teos syventää tätä tietämystä, sillä hän tarkastelee ristiretkiaikaa molempien osapuolten näkökulmasta. Peura lähentää lukijaansa tuottamalla Pyhälle maalle vaeltajasta omakohtaisen kokemuskuvan. Hän suunnittelee ja toteuttaa matkan Jerusalemiin sekä tuo esiin kirjassaan yksilöllisen matka-arkuutensa ja lopulta matkan tuoman henkisen, ehkä hengellisenkin tyydytyksen.
Toimittaja Pirjo Hounin laajaan haastatteluaineistoon perustuva teos Salattua diplomatiaa: Tapani Brotheruksen tarina kertoo diplomaatti Tapani Brotheruksen tarinan lisäksi laajemman kertomuksen suomalaisen ulkoasiainhallinnon vaiheista 1930-luvulta nykypäivään asti. Brotheruksen tunnetuin diplomaattinen ansio on chileläisten pakolaisten omaehtoinen avustaminen Chilen sotilasvallankaappauksessa vuonna 1973. Haastateltavien muistoista piirtyy kuva diplomatian arjesta, jossa salongeissa käytyjen neuvottelujen tueksi tarvitaan neuvokkuutta, rohkeutta ja hippunen onnea.
Leena Majander-Reenpään omaelämäkerta Kirjatyttö kertoo kirja-alan värikkäistä vuosikymmenistä 1980-luvusta 2010-luvulle. Kirjan sisältämät hauskat anekdootit, nokkelat henkilökuvaukset ja huima määrä sisäpiiritarinoita tapahtumien terävän analysoinnin lomassa nostavat sen syksyn kiinnostavimpien kulttuurimuistelmien joukkoon.
Viime vuosina true crime eli todelliset rikostapaukset on tullut Suomessakin suosituksi niin televisiosarjoina kuin kirjallisuudessa. Suomalaisessa rikoshistoriassa Kyllikki Saaren murha on tapaus, joka nousee ylitse muiden. Isojoella toukokuussa 1953 kadonnut nuori tyttö löytyi surmattuna vasta saman vuoden lokakuussa. Vaikka henkirikosta tutkittiin ennen näkemättömällä tavalla, se jäi ratkaisematta.
Italiassa kolmisenkymmentä vuotta asuneen toimittaja Sirkku Salovaaran kirjassa on parikymmentä juttua neljän teeman ympärille ryhmiteltyinä. Ne esittelevät italialaista elämänmuotoa, ilmiöitä ja ihmisiä sekä lopuksi kirjoittajan oman tarinan ja hänen kotikaupunkinsa Firenzen.
Karjalankannaksen nykyiset paikannimet poikkeavat täydellisesti alueen alkuperäisestä nimistöstä, kuten Suomessa hyvin tiedetään. Pietarilaisen innokkaan paikallishistorian tutkija Jevgeni Balašovin laatima Karjalankannaksen paikannimien ainutlaatuinen hakuteos sisältää yli 800 uutta paikannimeä perusteellisine selityksineen ja karttakuvineen. Se kiinnostanee sekä evakkoja että nimitutkijoita (jotka tuskin voivat hyväksyä sovellettuja nimenmuodostusperiaatteita).
Väitöksen jälkeen. Opas akateemiselle uralle -teos lunastaa paikkansa oppaana, joka avaa sitä hiljaista tietoa, jota aloitteleva tutkija tarvitsee. Kirjaa voi suositella myös pitemmälle edenneille tutkijoille, jotka ohjaavat ja mentoroivat väitöskirjatutkijoita.
Toimittaja Reni Eddo-Lodgen teos Miksi en enää puhu valkoisille rasismista pyrkii nimestään huolimatta tekemään juuri sitä, mistä kieltäytyy. Eddo-Lodgen päämäärä on herättää valkoiset länsimaiset ihmiset ymmärtämään oman ihonväriinsä tiivistyvä valta sekä näkemään tämän vallan näkymättömyys.
Koivistolaisen ratavartija Jalmari Piilikankaan Martta-puoliso oli yksi kahdestasadasta Otto-Wille Kuusisen johtaman Suomen demokraattisen kansantasavallan kansalaisesta, jotka jäivät talvisodassa puna-armeijan valloittamalle Karjalankannakselle. Talvisodan jälkeen Marttaa syytettiin suomalaisten tahallaan jättämäksi vakoilijaksi ja hänen yli 15 vuotta kestänyt GULAG-leirien kiertomatkansa alkoi. Martta vapautui vankileiriltä elokuussa 1954 ja hän saapui Suomeen 26. syyskuuta 1956 vietettyään 16 vuotta erossa perheestään. Martan muistelmien uusi painos on varustettu GULAG-asiantuntija Erkki Vettenniemen jälkisanoilla.
Emeritusprofessori Markku Henrikssonin yleiskattaus Yhdysvaltojen historiasta sivistää ja viihdyttää. Se kuljettaa lukijansa Pohjois-Amerikan asuttamisesta Yhdysvaltojen poliittisiin ristiriitoihin 2020-luvulla.
Vuosituhannen alku on ollut kasvavan kertomusbuumin ja tarinatalouden aikaa. "Kertomusten vaarat" on kertomuskriittinen opas, joka auttaa navigoimaan voimaannuttavien, suututtavien, manipuloivien ja hyvää tarkoittavien kertomusten karikoissa. Kirjan kriittinen ote kertomusbuumiin on virkistävä ja tuore. Teos houkuttelee tarttumaan raikkaalla ulkoasullaan.
Risto Reunan ”Puskalan putiikki. Puoluevakoilija Veikko Puskalan kaksoiselämä” on mielenkiintoinen kuvaus puoluevakoilijan elämästä. Veikko Puskalan ura oli monivivahteinen edetessään aina telakkatyömaan niittipojasta puoluevakoilun organisaattoriksi saakka.
ALGOTH. Kapinallinen kynämies -elämäkerta kansalaisaktivisti ja kirjailija Algoth Untolasta (1868-1918) on merkittävä kulttuuriteko. Kirjoittaja ja kustantaja ovat tehneet tarkkaa ja tarpeellista työtä täyttäessään mustan aukon suomalaisessa kirjallisuushistoriassa. Untola, joka signeerasi aikuisena nimensä muodossa A. Untola, tiedetään monena kirjailijahahmona ja nimimerkkinä, joista tunnetuimmat ovat Maiju Lassila, J. I. Vatanen ja Irmari Rantamala.