5.12.2019 | Sirpa Aalto

Bergsveinn Birgissonin kirja Musta viikinki on erikoinen sekoitus fiktiota ja faktaa. Kirjailija rakentaa kuvaa oletetusta esi-isästään, 800-luvun lopulla eläneestä viikinki Geirmundurista. Lukija jää pohtimaan kirjan luettuaan, mikä olikaan totta ja mikä keksittyä.

Lue lisää

4.12.2019 | Iiris Sarmas

Suuri suomalainen majakkakirja esittelee kaikki Suomen majakat ja niihin liittyvät rakennukset upein kuvin. Manne Stenros on tehnyt hienon työn kootessaan majakkatiedot samojen kansien väliin nykyaikaisella graafisella ilmeellä, joka varmasti saa ihastusta aikaan. Radion kuuntelijat voivat helposti katsastaa kirjasta merisäätiedotuksessa mainitut majakat ja mittauspisteet, niiden ulkonäön ja sijainnin. Samoin majakkabongarit saavat uutta intoa suunnitella seuraavia valloituksiaan.

Lue lisää

3.12.2019 | Kari Kallioniemi

Tuore tietokirja Britannian lähihistoriasta valottaa monipuolisesti Brexitiin johtaneita syitä ja antaa poliittisen historian kautta kuvan siitä, miksi brittiläinen yhteiskunta tuntuu olevan tänään harvinaisen sekasortoisessa tilassa. Kantola toteaa ansiokkaassa esityksessään, että Britannian kehitys ja Brexit liittyvät liberaalin kapitalismin kehitykseen ja teollistuneiden yhteiskuntien ongelmiin.

Lue lisää

Peruskoulun unohdetut alkuunpanijat on saanut alkunsa diplomi-insinööri Markku Niemen isälleen antamasta lupauksesta kirjoittaa toimitusjohtaja Aarne Hellemaan ja rehtori Onni Niemen unohdetusta panoksesta 1950–1960-luvuilla koulunuudistuksen aloittamiseen. Hän ei ole ensimmäistä kertaa asialla. Vuonna 2017 hän kirjoitti samasta asiasta Eeva-Mari Aron kanssa artikkelin Tieteessä tapahtuu -lehden viidenteen numeroon. Markku Niemi kiinnittää teoksessaan huomiota Hellemaan ja Niemen ruohonjuuritason pioneerityöhön ja onnistuu tuomaan esiin heidän arvokkaan työnsä mutta toisaalta myös muistamisen ja unohtamisen.

Lue lisää

Arviossani kiinnitän huomioni teoksen kahteen tunnusomaiseen piirteeseen. Kirjoittajat selittävät historiallista kehitystä erilaisten tekijöiden yhteen osumisena eivätkä yksioikoisina syiden ja seurausten polkuina. Toiseksi he kuljettavat rinnakkain taloudellisen ja inhimillisen kehityksen indikaattoreita, mikä tekee teoksesta integroitua talous- ja sosiaalihistoriaa.

Lue lisää

Henrik Meinaderin teos on mielenkiintoinen poikittaisanalyysi ikoniseksi koetusta vuodesta 1968 ja samaiseen vuoteen liittyneistä tapahtumasarjoista. Ideana on ollut tuottaa totaalihistoriallinen kuvaus tutkimusajankohdasta. Meinanderin keskeinen argumentti on ”yhteiskunnan moniaikaisuus”, eli vaikka kanonisoiduimman 60-lukulaisuuden ilmiöt olivat sinällään tosia, myöhemmässä historiakulttuurissa ne ovat saattaneet saada ylisuuria merkityksiä. Lapualaisooppera ja Vanhan valtaus ovat tässä katsannossa vain yksiä aikalaiskokemuksia monien muiden aikalaiskokemusten rinnalla.

Lue lisää

27.11.2019 | Iiris Sarmas

Kiiltokuvien maailma on kiehtonut erityisesti lasten mieliä jo toistasataa vuotta. Kiiltokuviin liittyvää kirjallisuutta on julkaistu aiemminkin, nyt niiden lumoa halutaan jakaa muidenkin kanssa yhteisinä muistoina ja elettyinä kokemuksina. Ehkä jopa herättää keräilyä uudelleen henkiin. Keräilyn maailma kokonaisuudessaan on laaja ja mieltä kiehtova, anna sille pikkusormi ja olet mennyttä.

Lue lisää

26.11.2019 | Lassi Saressalo

Mustapukuiset kohteliaat nuoret miehet koputtelemassa ovelle. Moniavioisten perheiden lapsia? Amerikkalainen keksitty uskonto. MAP-kirkko salaperäisine rituaaleineen. Siinä muutama stereotypia Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkosta. Stereotypioissa on aina takana totuuspohja, mutta usein myös vääriä tai toisarvoisia mielikuvia. Kim Östmanin teos kertoo, keitä mormonit ovat ja mikä on heidän uskonnollinen totuutensa.

Lue lisää

25.11.2019 | Leena Rossi

Uusiseelantilaissyntyinen journalisti Anna Fifield on kirjoittanut Pohjois-Korean nykyisestä johtajasta elämäkerrallisen teoksen Loistava toveri: Kim Jong Un. Kirja on rohkea selonteko Kimien kommunistisesta dynastiasta ja sen kolmesta ”hallitsijasta”, erityisesti nykyisestä maan päämiehestä. Fifield on vieraillut Pohjois-Koreassa Financial Timesin ja The Washington Postin kirjeenvaihtajana toistakymmentä kertaa ja perehtynyt hyvin maan nykyisen johtajan edesottamuksiin.  

Lue lisää

22.11.2019 | Lassi Saressalo

Muhoslaisesta urheilukulttuurista tarkkamuistisin saattaa saada mieleensä Tapio Sipilän, maailmanmestarin ja olympiamitalistin. Eipä sitten juuri muuta. Kun lukee Muhoksen Voitto -nimisen TUL:n urheiluseuran lähes viisisataa sivuisen historian, oppii, millainen merkitys liikunnalla ja organisoidulla urheilutoiminnalla pienelle paikkakunnalle on. Eikä Voitto ole kuin toinen puoli muhoslaista urheiluelämää.

Lue lisää

21.11.2019 | Lassi Saressalo

Viron itsenäisyyden palautuksesta neuvostomiehityksen ja Neuvostoliiton venäläistämisprosessien alta on kirjoitettu kirjakaupalla. Mutta siitä, miten itsenäinen Viro lähti rakentamaa uutta elämäänsä sisäpoliittisesta tyhjiöstä ja ulkopoliittisesta olemattomuudesta – Viron tasavallan ensi vuosista 1990-luvulla – on suomeksi kirjoitettu yllättävän vähän. Mart Laar, joka oli ensimmäisen Viron uuden perustuslain nojalla nimetyn hallituksen pääministeri, kuvaa muistelmateoksessaan ensimmäisiä tapahtumarikkaita demokratian vuosia Virossa. Kirja on syöksy virolaiseen sisäpoliittiseen maailmaan, joka itse asiassa on vieläkin, kolmenkymmenen vuoden jälkeen, edelleen epävakaassa tilassa.

Lue lisää

Jaakkojuhani Peltosen ja Ollimatti Peltosen toimittama kokoelma Lupa tappaa? Sodankäynnin ja sotien oikeuttamisen pitkä historia muodostaa mielenkiintoisen kokonaisuuden siitä, miten sotia ja sodankäyntiä on oikeutettu historian saatossa. Kirja on rakennettu kolmeen osaan, joissa käsitellään varhaisia Välimeren kulttuureita, kristillistä länttä ja ideologista sodankäyntiä. Suurimpana kritiikin aiheena on pidettävä sitä, että kaksi osaa kolmesta käsittelee hyvin traditionaalista läntistä maailmaa. Muualla maailmassa, esimerkiksi Japanissa, Kiinassa tai Intiassa, vallalla olleet tavat oikeuttaa sodankäynti ja sotiminen olisivat syventäneet merkittävästi kokoelman antia.

Lue lisää

19.11.2019 | Saressalo, Lassi

Suomalainen radiotiedustelu toisen maailmansodan alla ja sen aikana on ollut jatkuvasti esillä eri julkaisuissa, jotka ovat käsitelleet Suomen sotilaspoliittista asemaa idän ja lännen välissä. Erityisesti teokset, joissa on pyritty valaisemaan suomalaista sotilastiedustelua, ovat toistuvasti ottaneet esiin radiotiedustelun ja sen saavutukset. Viime aikoina tätä tiedusteluhistoriaa on lähestytty aina uudelleen, kun on keskusteltu nykypäivän elektronisesta tiedustelusta. Yksi suomalaisen radiotiedustelun kirjoitetuimpia vaiheita on ollut operaatio Stella Polaris, johon liittyviä myyttejä ja faktoja kirjassa selvitellään.

Lue lisää

14.11.2019 | Sari Tuuva-Hongisto

Teos luo kattavan kuvauksen siitä, miten tietokonevälitteiset keskustelukulttuurit ovat kehkeytyneet, miten kulttuureja on ylläpidetty ja miten ne ovat muuttuneet aikojen saatossa. Verkkokeskusteluja ja nykyään myös sosiaalista mediaa leimaavat toisaalta yhteenkuuluvuus, tiiviit yhteistöt ja samanmielisten ihmisten keskinäinen kommunikointi, toisaalta verkon vaarat kuten vihapuhe ja trollaaminen.

Lue lisää

13.11.2019 | Antti Kujala

Teemu Keskisarja tarkastelee uusimassa teoksessaan suurta Pohjan sotaa (1700–1721), jossa Venäjä, Tanska ja Saksi-Puola liittoutuivat Ruotsia vastaan kasvattaakseen aluettaan ja valtaansa. Näkökulma on alaotsikon mukaisesti ”ihmisten historiaa”, sodan tarkastelua sammakkoperspektiivistä. Keskisarja on tuottanut sinänsä kelvollista historiantutkimusta, mutta hän ei tavoita sodankululle ratkaisevia makrotason seikkoja, kuten vaikkapa armeijan huollon ongelmiin liittyviä laajempia yhteyksiä. Ruotsia ja Venäjää koskevia kirjoja on lähdeluettelossa vähän. Åbo Akademissa viime vuosina tehdyt tutkimukset on lähes kokonaan unohdettu, samoin venäläinen tutkimus.

Lue lisää

2

12.11.2019 | Lassi Saressalo

Kaikessa toiminnassa, jossa pyritään saavuttamaan voitto vastustajasta, olipa toiminta taloudellista, poliittista, sotilaallista tai muuten vain kilpailevaa, on etukäteistiedon saaminen toisen osapuolen vahvuuksista ja heikkouksista sekä tämän suunnitelmista ensiarvoisen tärkeää. Tällaista tiedonhankintaa varten toimivat organisaatiot kehittävät omia tiedustelumenetelmiään, joilla tieto hankitaan, kootaan ja analysoidaan. Samalla nämä menetelmät pyritään salaamaan vastapuolen tiedustelulta. Tiedustelu on palapeliä, jännittävää, mutta joskus myös yllättävän arkista.

Lue lisää

8.11.2019 | Kaarninen, Pekka

Kirjailija Kalle Päätalon syntymästä tulee tänä syksynä kuluneeksi 100 vuotta. Päätalo oli aikoinaan Suomen suosituin kirjailija, mutta viime vuosina hän ei enää ole ollut kovinkaan runsaasti esillä, vaikka tutkijat ovat vasta löytämässä Päätaloa. Merkkivuoden aikana järjestetään muutamia juhlaseminaareja ja Päätalon kustantaja Gummerus juhlisti juhlavuotta julkaisemalla Antti Heikkisen Päätalo-kirjan. Se ei ole tavanomainen elämäkerta vaan persoonallinen tulkinta Kalle Päätalon elämästä ja tuotannosta.

Lue lisää

7.11.2019 | Lassi Saressalo

Ruijan suomalaisten historia alkaa olla jo viimeistä luuta myöten kaluttu, joten Jäämeren rannikon suomalaisasutuksen historian tutkimus on siirtymässä kohti Kuolan niemimaan pohjoisrannikkoa, Ryssänrantaa, jonne ensimmäiset suomalaissiirtolaiset asettuivat1800-luvun alussa. Kausikalassa Ryssänrannalla oli käyty jo miesaikoja sitä ennenkin. Neuvostovaltion rakentaminen ja sen toimet väestönsiirtoineen ja eliminointeineen kuitenkin lähes tyhjensivät siviiliasutuksen Muurmannin rannoilta. Lappalaisen ja Turtolan yhteinen julkaisu valottaa toisaalta suomalaisasutuksen nousua ja tuhoa ja toisaalta koko alueen sotilaspoliittista taustaa.

Lue lisää

Adam Rutherfordin teos, Lyhyt historia meistä kaikista: Ihmiskunnan tarina geenien kertomana, on kiehtova esitys sinusta ja minusta ja siitä, keitä olemme ja miten olemme tulleet maailmaan. Se alkaa ajasta, jolloin ihmislajeja oli ainakin neljä, ja jatkuu 1700-luvun hallitsijoihin asti. Se kertoo myös, keitä me olemme nykyisin ja mitä uusin DNA-tutkimus paljastaa suvusta, terveydestä, psykologiasta, rodusta ja kohtalosta.

Lue lisää

2

Aapo Roseliuksen ja Oula Silvennoisen uusi tutkimus antaa kriittisen ja kaunistelemattoman kuvan suomalaisten vapaaehtoistaistelijoiden sotaretkistä Viroon ja Itä-Karjalaan 100 vuotta sitten. Kirjassa suomalaista vapaehtoisliikettä verrataan saksalaisten Freikorpsien toimintaan, minkä vuoksi se valaisee suomalaiselle lukijalle suhteellisen tuntemattomia tapahtumia tuon ajan Latviassa.

Lue lisää

4