Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
HUOM! Sivustolla tehtävistä muutoksista johtuen Agricolan toimitus ei ota tällä hetkellä vastaan uusia kirja-arvosteluja. Lisätietoja muutoksista löydät täältä.
Industrial metal- ja discomusiikkia yhdistelevä Turmion kätilöt juhlistaa 20-vuotista uraansa bändihistoriikilla. Tietokirjailija Elina Järven kirjoittama kirja ”Turmion kätilöt: En tahdo unohtaa koskaan” tarjoaa lukijalle katsauksen bändin sanoitusten aiheisiin, jäsenten mielenmaisemaan, fanipalautteeseen ja rock-elämän arkeen ja koukuttavuuteen.
Sirpa Ahon "Viidakoista Finntowniin" tarkastelee suomalaisten siirtolaisten vaiheita Floridassa 1800-luvun lopulta toiseen maailmansotaan saakka ulottuvalla ajanjaksolla. Teos tuo uutta tietoa Floridan varhaisista suomalaisista ja siitä, miten eteläisestä Floridasta kehittyi tärkeä amerikansuomalaisuuden keskus.
Mikko Porvali on tehnyt aikamoisen urakan dokumentoidessaan ja saattaessaan kontekstiinsa Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäisen – kesästä 1943 lähtien Erillinen pataljoona 4:n ensimmäisen komppanian – jälkeensä jättämät, vastoin käskyjä hävittämättä jätetyt asiakirjat. Tuo aineisto kaivettiin piilostaan vuonna 1986 ja saatettiin asianmukaisesti Kansallisarkistoon, jossa se avattiin tutkijakäyttöön tämän vuosituhannen alussa. Onneksi näin kävi, ja nyt tämän esimerkkikomppanian kautta saadaan selkeä kuva kaukopartiotoiminnan periaatteista.
Tietokirjailijat, filosofi, FT Eero Ojanen ja opettaja Timo Jantunen ovat kirjoittaneet teoksen "Neron tie – J. A. Hollon elämä". Se on monilahjakkaan kulttuuri- ja sivistysvaikuttaja, kirjailija, kielitaituri, aforisti, esseisti, kriitikko, suomentaja, suomen kielen opettaja, filosofi, kasvatusajattelija ja kasvatustieteen professori Juho August Hollon elämäkerta. Ojanen hahmottelee omassa osuudessaan kokonaiskuvan Hollon elämästä, ja Jantunen paneutuu osuudessaan Hollon kasvatusajatteluun. – On jo aikakin! Elämäkertakirjallisuudessamme on nimittäin jo pitkään ollut Hollon mentävä aukko.
Vaaleanpunaiset sankaritarinat esivanhemmista sysätään syrjään vielä varsin uutta tyylilajia edustavassa Axa Fahlerin mukaansatempaavassa sukututkimuksessa, jonka analyysi ulottuu ajallisesti 1800-luvun lopulta nykyaikaan. Kirjoittajan suvussa vaietut kokemukset aina onnettomuuksista väkivaltaan ja addiktioihin piirtyvät esiin teoksessa traagisesti mutta samalla yllättävän humoristisella tasapainolla. Siirtolaisuutta, sotia, punaista työläistoimintaa ja vakoojayhteyksiä teoksessa tarkastelleen Fahlerin monista ansioista nouseekin voitokkaana esiin juuri tekstin ja analyysin terävänäköisyys.
No vaikkapa piparkakku-ukoista ja -akoista, riisipuurossa lymyävästä mantelista ja lukuisista kynttilöistä, joista ensimmäinen syttyy jo neljä viikkoa ennen joulua. Mutta mitä tutut jouluun liittyvät tavat ja tavarat merkitsevät ja missä ovat joulun symbolien juuret? Se selviää symbolitutkija Liisa Väisäsen joulukirjasta.
Juha Järvelän "Tulenkantajat" on opas taiteilijoihin liittyviin paikkoihin Helsingissä. Kirjassa Järvelä jatkaa kolmen ”Helsinki aiheen välityksellä” -oppaansa menetelmää. Teoksessa kävellään kantakaupungissa ja bongataan katujen varsilta tulenkantajien pysyviä ja tilapäisiä asuntoja, hotelleja ja matkustajakoteja, kouluja ja työpaikkoja, taitelijoiden ateljeita ja lehtien toimituksia, ravintoloita, kahviloita, elokuvateattereita ja sairaaloita.
Turun Yliopistosäätiö ja Suomen Maantieteellinen seura julkaisivat keväällä 2024 merkittävän, suurelle yleisölle tarkoitetun teoksen: "Maantieteen rannoilla, tiedepolitiikan saaristossa – Akateemikko Olavi Granön elämä". Sen kaikki kirjoittajat – Pekka Kanervisto, Jukka Käyhkö, Timo Niitemaa, Timo Tarmio ja Keijo Virtanen – tunsivat Olavi Granön henkilökohtaisesti. Heidän tekstinsä kertovat akateemikon elämästä, yliopistourasta, tutkimuksista, tieteenfilosofiasta, kansainvälisistä yhteyksistä ja toiminnasta Suomen tiedehallinnollisen ja -poliittisen järjestelmän rakentajana.
Ritva Ykskoivun teos on paikallishistoria ja sukukronikka Padasjoen pitäjässä sijaitsevan Hinttolan saaren asukkaiden kokemuksista, ja se pohjautuu pääasiassa saarta koskevaan historialliseen sanomalehtiaineistoon. Arvostelussani luon kirjan arvionnin ohella yleisemmän katsauksen Hinttolaan, sen merkitykseen saarena eteläisellä Päijänteellä sekä sen maatalouteen ja sisällissodan aikaisiin tapahtumiin.
Suomalaisin voimin Etelä-Afrikasta ilmestyy kirjan mittaisia yleisesityksiä näköjään kerran vuosisadassa. Tuoreimman, ja samalla kaikkien aikojen toisen teoksen laati Raakel Inkeri, Kapkaupungissa kenttätyötä tehnyt tutkija. Hänen tietokirjansa avaa vuoroin rohkaisevan, vuoroin masentavan näkymän etnisesti tavattoman kirjavan maan menneisyyteen, nykyisyyteen ja lähitulevaisuuteen.
Yuval Noah Harari (s. 1976) on Oxfordin yliopistossa väitellyt israelilainen historioitsija. Hän työskentelee professorina Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa ja tutkijana Cambridgessä Centre for the Study of Existential Risk -keskuksessa. Hänen laajat suurelle yleisölle tarkoitetut teoksensa "Sapiens" (2011) ja "Homo Deus" (2015) ovat ilmestyneet miljoonapainoksina 65 kielellä. Uusin suomeksi käännetty teos "Nexus" (2024) esittelee alaotsikkonsa mukaisesti ihmiskunnan tietoverkkojen lyhyttä historiaa. Teoksen nimi viittaa yhteyksiin, joita tietoverkot luovat. Sen on suomentanut Tapani Kilpeläinen.
Kaurismäen veljesten vuonna 1982 ensi-iltaan tullut elokuva "Arvottomat" oli käännekohta suomalaisessa elokuvatuotannossa. Se vastaanotettiin uudenlaisena elokuvana, ja se nosti kuuluisuuteen uusia nuoria tekijöitä. Yli 40 vuotta ensi-illan jälkeen tästä elokuvasta on ilmestynyt kirja, jossa sen tekijät muistelevat elokuvan valmistamista. Tekstiä elävöittävät aikakauden valokuvat ja aikalaistekstit.
Kirkkonummen Obbnäs eli Upinniemi tunnetaan nykyisin varuskunta-alueena, jossa koulutetaan joukkoja pioneereista taistelusukeltajiin. Kylän tarinaan mahtuu huvila-asukkaita ja neuvostosotilaita, kalastajia ja kartanonherroja. Sen menneisyyttä valottava teos on yksityiskohtaisesti kerrottua, komeasti kuvitettua kotiseutuhistoriaa.
Tuomikosken teos valottaa Ukrainan historiaa tekstin, karttojen ja kuvien avulla. Teos on lyhyt johdatus idän ja lännen välissä tasapainoilleen maan vaiheisiin esihistoriasta nykypäivään, aina Venäjän aloittamaan hyökkäyssotaan asti. Kuten jo teoksen otsikko antaa ymmärtää, kyseessä on tiivis esitys: populaarin teoksen 120 sivulla pyritään keskittymään suuriin linjoihin ja merkittävimpiin tapahtumiin. Tuomikoski kertoo heti alkusivuilla tarkoitusperänsä: teoksellaan hän tahtoo omalta osaltaan liittyä Ukrainan tukijoihin – samalla hän näkee, että tiedon jakaminen on ”osaltaan taistelua hyvän puolesta”. Kirjoittajan avoimuus tavoitteistaan luo teoksen lukemiselle kontekstin.
"Silminnäkijänä" on tarina siitä, mitä moneen rooliin ehtinyt journalisti vuosikymmenten varrella ympärillään näki ja miten hän tapahtumat koki. Samalla se on kiinnostavasti kirjoitettu lähihistorian kertauskurssi.
Punasuomalaiset tulivat 1920-luvulla Vienan Karjalan salokyliin, jotka olivat levottomina kapina-aikoina tyhjentyneet asukkaiden paettua Suomeen. Sinne saapui 1930-luvun alussa myös ihanneyhteiskuntaa rakentamaan amerikansuomalaisten idealistinen joukko. Nämä uudisasukkaat kohtasivat epäluuloa karjalaisten ja etenkin venäläisten taholta, ja neuvostovaltion synnytystuskat oli helppo siirtää heidän niskoilleen. Myöskään karjalais-venäläisen kulttuurin poliittinen suomalaistaminen ei saavuttanut vastakaikua. Stalinin leikkuri tekikin vuosina 1937–1938 näistä ”nationalisteista, tuholaisista ja vakoojista” lopulta tehokkaasti selvää.
Professori ja historioitsija Matti Klinge (1936–2023) teki elämäntyönsä Helsingin yliopistossa, mutta hänet tunnettiin laajalti. Klingellä oli puoltajansa, mutta myös vastustajansa. Kansakunnan kotiopettajan ja tapamestarin henkilökuva on särmikäs ja valaisee samalla kohteensa lähiympäristöä.
Islamilaisesta oikeudesta, šariasta, ei ole suomeksi kirjoitettu yhtäkään yleisteosta. Aihetta on toki sivuttu esimerkiksi teoksessa "Islamilainen kulttuuri" (toim. Palva ym.) sekä useissa Jaakko Hämeen-Anttilan teoksissa, mutta varsinaista yleistajuista islamilaisen oikeuden historiaa ei ole saatavilla. Joonas Mariston teos "Islamilaisen oikeuden historia – šarian monet merkitykset" korjaa tämän puutteen mainiosti.
Kaupunkien kielimaisemien tutkimus tuo uutta ja oivaltavaa tietoa kaupunkien kerrostumista, identiteeteistä ja valtasuhteista. Se, mitä ja miten kieliä kaupunkimaisemissa käytetään, tuo esiin osallisuuden ja toiseuden teemoja. Kielentutkimuksen alan kokoomateos osoittaa kielimaisematutkimuksen monitieteisyyden ja tarkkanäköisyyden.
”Jokaisessa maassa on salainen palvelu – ellei oma niin vieras. Myös ystävät ja liittolaiset vakoilevat toisiaan”, toteaa Jukka Rislakki teoksensa "Tiedustelu ja vakoilu" alussa. ”Vain varomaton ei varaudu, vain sinisilmäinen luottaa ilman epäluuloa.” Kirja on yhteenveto ja päivitys Jukka Rislakin vuosikymmenien mittaisesta tutkimus- ja kirjoitustyöstä aiheen parissa.